Tampereen pikaratikkahanke

Hallilan osalta muistuttaisin, että Hallilassa on kuitenkin 4000 asukasta.
Muistan, että vastaavalla aluetehokkuudella on rakennettu Lukonmäen länsiosat, joita Turtolankadun bussi ei palvele. Ratikka palvelee erinomaisesti Hallilan itäosan kerrostaloalueen juu, mutta keski- ja länsiosien valtaisan omakotimaton se jättää palvelematta. Matkat on oikeasti sietämättömät jopa ratikkapysäkille, etenkin kun kävelyreitit mutkittelevat. Sattumoisin Lukonmäen puolelta reitit tulevat varsin suoraan potentiaaliselle ratikkapysäkille. :)
 
Et laske esteeksi 30-metristä ratikkaa, joka todennäköisesti on jo lähdössä liikkeelle siinä vaiheessa kun autoilija päättää ohittaa ja pääsee puoliväliin vaunua? Lopullinen fyysinen este on vastaantulija, jota ei väistetä muualle kuin taaksepäin korkean ratikkalaiturin ja ratikan välistä.

Niin, onhan se muutaman metrin pitempi kuin stadilainen serkkunsa mutta eipä se asiaa miksikään muuta. Menepä katsomaan Snellmaninkadulle, Tehtaankadulle, Viipurinkadulle tai harvojen vastaantulijoiden Fredalle, miten homma toimii. Tai siis ei toimi. Hengenvaarallista touhua meikäläisessä liikennekulttuurissa.
 
Täältä päin näyttää kyllä, ettei Turussa ole raitiotiesuunnitelmilla paljonkaan poliittista kannatusta ja ratikka on lähinnä idea-asteella.

Kuten toisessa ketjussa todetaan, yleissuunnitelma tehdään samalla tahdilla kuin Tampereella ja periaatepäätös on jo tehty. Samassa tahdissa ollaan. Suunnitteluongelmat ovat hiukan erilaisia, mutta kaksinvedolla edetään.
 
Kuten toisessa ketjussa todetaan, yleissuunnitelma tehdään samalla tahdilla kuin Tampereella ja periaatepäätös on jo tehty. Samassa tahdissa ollaan. Suunnitteluongelmat ovat hiukan erilaisia, mutta kaksinvedolla edetään.

Minulle Turun yleissuunnitelma tuli (positiivisena) yllätyksenä. Tästä tulee hyvä kilpajuoksu, jossa molemmat ovat voittajia. Yhdessä kaupungit ovat myös vahvempia valtiota vastaan, kun ryhdytään neuvottelemaan ministeriön rahoitusosuudesta. Juuri näin tämän pitääkin mennä!
 
Tampereen ratikkaa haluttaisiin kiirehtiä kertoo Aamulehti. Hyvä näin....

Kaupunginhallitus esittänee ratikan suunnitelman jatkamista, jonka jälkeen asia etenee valtuustoon, joka käsittelee ensi kuussa aihetta. Alunperin oli tarkoitus jo tässä kuussa, mutta jostain syystä siirtyi hiukan eteenpäin.
 
Siis päätetään esittää suunnittelun jatkamista.
Ja varmaan, jos näin päätetään, niin aikanaan taas esitetään suunnittelun jatkamista tuosta, jota taasen seuraa esitys suunnittelun jatkaminen edellisestä...
 
Olen tässä kulkiessani Pispalan valtatietä kokeillut hahmotella paikkaa, johon noita raitiovaunukiskoja voitaisiin konkreettisesti mahduttaa. Tuntuu näin silmämääräisesti katsoen aika haastavalta sovittaa omaa erillistä raitiovaunukaistaansa varsinkin noille 2-kaistaisille osuuksille. Ympäröivä maastokin on niin tiiivisti rakennettua, ettei sieltäkään ole paljoakaan tilaa otettavissa ilman rakennusten purkamisia.

Eli te, jotka asiaan ovat syvemmin perehtyneet; olisiko tämä Pispalan vt:n osuus (teidän mielestänne) toteutettavissa omalla kaistallaan, vai joudutaanko tässä tyytymään ajokaistoille vedettäviin kiskoihin, joka ruuhka-aikaan häiriöherkkänä kadunpätkänä hidastaisi matkan tekoa jossain määrin.
 
Ja varmaan, jos näin päätetään, niin aikanaan taas esitetään suunnittelun jatkamista tuosta, jota taasen seuraa esitys suunnittelun jatkaminen edellisestä...

Suunnitelmia on ollut paljon munkin mielestä ja varsinkin jos mitataan vuodesta 1907 saakka, mutta nyt ollaan kuljettu hyvin jo tiedossa olevaa polkua. Alustavan yleissuunnitelman jälkeen on vuorossa lopullinen, jonka pohjalta valtuusto tekee päätöksensä, joka ajoittuu Huhtikuun ja Syyskuun väliseen maastoon vuonna 2013. Tämä luku löytyy alustavan selvityksen jatkotoimenpiteiden aikataulukaaviosta.

Yllätyksiä voi aina toki tulla, mutta itse pysyn varsin optimistisena, koska ollaan päästy jo näin pitkälle.

Eli te, jotka asiaan ovat syvemmin perehtyneet; olisiko tämä Pispalan vt:n osuus (teidän mielestänne) toteutettavissa omalla kaistallaan, vai joudutaanko tässä tyytymään ajokaistoille vedettäviin kiskoihin, joka ruuhka-aikaan häiriöherkkänä kadunpätkänä hidastaisi matkan tekoa jossain määrin.

Teknisesti omat kaistat eivät ole mahdottomuus, mutta se merkitsisi autoliikenteen rajoittamista. Esim. Ranskan malliin, jossa kadulla kulkee raitiotie ja autoille vain yhteen suuntaan oleva kaista. Helpompi operaatio voisi olla rakentaa keskustaan menevälle raiteelle mahdollisimman paljon omaa kaistaa ja jättää Lentsuun menevä raide muun liikenteen sekaan. Lisäksi kadun läpiajoliikennettä voisi vähentää esim. vaikka kieltämällä Nokian moottoritieltä kääntyminen Pispalan valtaväylälle.

Suunnittelijathan ovat esittäneet Pispalan valtaväylälle "mäntäratkaisua", josta täälläkin on keskusteltu. Ajatuksena on että pysäkille pysähtyvän raitiovaunun edessä autojono etenee koko ajan, jolloin raitiovaunulle on aina pysäkiltä lähdettäessä vapaa väylä. Takana tuleva liikenne ei saisi/pystyisi ohittamaan pysäkillä seisovaa raitikkaa. Mallia tähän on otettu Sveitsistä. Tosin itseä hiukan huolestuttaa että millainen autojono ratikan perään syntyy ja autoilijat tunnetusti voivat tilanteessa provosoitua ja lähteä uhkarohkeisiin ohituksiin ratikan ollessa pysäkillä.

Itse olen pohtinut sellaista ratkaisua että ratikalla olisi tällainen pysäkkitasku, jossa se saisi pysähtyä kaikessa rauhassa ja autot pääsisisävät samalla ohittamaan. Ratikan lähtiessä liikkeelle voitaisiin liikenne pysäyttää liikennevaloin, jotta raitiovaunu pääsisi suoraan takaisin liikenteeseen.
 
Viimeksi muokattu:
Siis päätetään esittää suunnittelun jatkamista.
Ja varmaan, jos näin päätetään, niin aikanaan taas esitetään suunnittelun jatkamista tuosta, jota taasen seuraa esitys suunnittelun jatkaminen edellisestä...

Tampereella ei ole vielä riittäviä suunnitelmia rakentamisen aloittamiseen. Ainoa vaihtoehto kohti ratikan tuloa on siis jatkaa suunnittelua. Se tarkoittaa entistä yksityiskohtaisempia suunnitelmia. Nykyisten perusteella eivät rakennusliikkeet vielä voi tehdä tarjouksia.
 
Siis päätetään esittää suunnittelun jatkamista.
Ja varmaan, jos näin päätetään, niin aikanaan taas esitetään suunnittelun jatkamista tuosta, jota taasen seuraa esitys suunnittelun jatkaminen edellisestä...

Ei kai sitä nyt suoraan voi rakentamispäätöstä tehdä. Muutenkin parempi suunnitella huolellisesti ja järkevästi, ettei tule mitään "länsimetroa" ;)

Eli te, jotka asiaan ovat syvemmin perehtyneet; olisiko tämä Pispalan vt:n osuus (teidän mielestänne) toteutettavissa omalla kaistallaan, vai joudutaanko tässä tyytymään ajokaistoille vedettäviin kiskoihin, joka ruuhka-aikaan häiriöherkkänä kadunpätkänä hidastaisi matkan tekoa jossain määrin.

Mahtuuhan ne omat ratikkakaistat sinne jos muut ajetaan pois. Pispalan vt:llä ja Hämeenkadun länsipäällä on vähän samantyyppiset ratikkaongelmat. Toiminnallisesti kummallekin olisi löydettävissä paremmat vaihtoehdot, mutta "kaupunkikuvallisista" ym. sekundäärisistä (omasta mielestäni) syistä ratikkaa ajetaan niille kuin käärmettä piippuun.
 
Ei kai sitä nyt suoraan voi rakentamispäätöstä tehdä. Muutenkin parempi suunnitella huolellisesti ja järkevästi, ettei tule mitään "länsimetroa" ;)

Mitä sitä turhaan hötkyillä. Länsimetron suunnittelu aloitettiin joskus 60-luvulla ja se valmistuu viitisenkymmentä vuotta myöhemmin. Tampereen ratikka valmistuu sitten varmaan 40 vuoden päästä. :)
 
Mitä sitä turhaan hötkyillä. Länsimetron suunnittelu aloitettiin joskus 60-luvulla ja se valmistuu viitisenkymmentä vuotta myöhemmin. Tampereen ratikka valmistuu sitten varmaan 40 vuoden päästä. :)
Juuri noin, samaa itsekin ajattelen. Hiljaa hyvä tulee, tai sitten ensi vuosisadalla on vaihtoehtoina jo aivan erilaiset vekottimet. Tsemppiä vaan Tampereelle!
 
Mitä sitä turhaan hötkyillä. Länsimetron suunnittelu aloitettiin joskus 60-luvulla ja se valmistuu viitisenkymmentä vuotta myöhemmin. Tampereen ratikka valmistuu sitten varmaan 40 vuoden päästä. :)
Eikös tällä kriteerillä Tampereen ratikka ole jo 50 vuotta myöhässä. Onhan vuonna 1929 valmistunut Hämeensiltakin mitoitettu siten, että siinä voi olla raitiotie.

Antero
 
Eikös tällä kriteerillä Tampereen ratikka ole jo 50 vuotta myöhässä. Onhan vuonna 1929 valmistunut Hämeensiltakin mitoitettu siten, että siinä voi olla raitiotie.
Antero
Ja jo vuonna 1909 katsottiin, että raitiotie voisi olla kannattava yritys; (Kansalliskirjasto) jos nyt yhtään oikeasti ymmärsin.
 
Takaisin
Ylös