Tampereen pikaratikkahanke

Onko muuten Tampereen pikaratikkaradan tarkoitus olla urakiskoa (mallia Helsinki) vai perinteistä avorataa pölkkyineen (mallia Saksa, Göteborg yms.)?
 
Onko muuten Tampereen pikaratikkaradan tarkoitus olla urakiskoa (mallia Helsinki) vai perinteistä avorataa pölkkyineen (mallia Saksa, Göteborg yms.)?

Tämänhetkisessä suunnittelutilanteessa avorataa tulee osuuksille, joilla raitiotie kulkee omalla väylällään, betoninurmirataa sinne, missä kuljetaan omalla kaistalla ja sekakaistoilla luonnollisesti urakiskotus. Muutoksia voi vielä tulla, oma käsitykseni on, että harkinnassa on vielä ainakin nurmiradan mahdollinen käyttö. Yleisuunnittelun tulisi olla valmis toukokuussa, jonka jälkeen alkaa rakennesuunnittelu, jos valtuusto näyttää vihreää valoa.
 
Tämänhetkisessä suunnittelutilanteessa avorataa tulee osuuksille, joilla raitiotie kulkee omalla väylällään, betoninurmirataa sinne, missä kuljetaan omalla kaistalla ja sekakaistoilla luonnollisesti urakiskotus.
Mitenkäs tuollainen ratarakenne olisi mahdollista Tampereella, muttei Helsingissä? Eikö täällä Helsingissä ole vaadittu, että ratikkakiskoilla pitää pystyä ajamaan hälytysajoneuvoilla? Tampereellako niin ei sitten tarvitse?

Näyttääkin vahvasti siltä, että ne "suomalaiset poikkeusolosuhteet" vallitsevat nimenomaan ja vain Helsingissä. Tampereelle ja Turkuun sitten korkealaatuinen ja nykyaikainen raitiotie. Kateeksi käy...
 
Mitenkäs tuollainen ratarakenne olisi mahdollista Tampereella, muttei Helsingissä? Eikö täällä Helsingissä ole vaadittu, että ratikkakiskoilla pitää pystyä ajamaan hälytysajoneuvoilla? Tampereellako niin ei sitten tarvitse?

Näyttääkin vahvasti siltä, että ne "suomalaiset poikkeusolosuhteet" vallitsevat nimenomaan ja vain Helsingissä. Tampereelle ja Turkuun sitten korkealaatuinen ja nykyaikainen raitiotie. Kateeksi käy...

Näin on aina ollut, mutta yleensä tämä poikkeuolosuhde tarkoittaa samaa kuin "ainoa paikka jossa saa harjoittaa mitään raideliikennettä".

En kahdehtisi ennen kuin ihan oikeasti raidetta kaivetaan maahan kummassakaan kaupungissa. Monilla on kova halua pitää kehä III:n ulkopuoli autoilijan ja bussiyhtiöiden paratiisina.
 
Kimmo Sasi, tamperelainen kokoomuksen kansanedustaja, tahtoo toteuttaa Kivenlahden metron ja "siirtää" Tampereen ratikkaa: http://yle.fi/uutiset/sasi_tampereen_ratikka-aikataulu_liian_optimistinen/7092840

Mutta Yle Tampere teki sen, mitä printtimedia ei viitsi tehdä, ja kyseli muitakin mielipiteitä. Viestintäministeri Pia Viitanen, tamperelainen demari, sanoo kohteliaasti, että Sasi puhuu roskaa: http://yle.fi/uutiset/viitanen_asento_on_myonteinen_tampereen_raitiotiehankkeelle/7097871

Ja niin sanovat tamperelaiset virkamiehetkin, eivätkä edes niin kohteliaasti. Sasi on puhunut omiaan. http://yle.fi/uutiset/lansimetro_on_tampereen_ratikkaa_jaljessa/7096790
 
Sasin motiiveja on kyllä mahdoton ymmärtää. Lausunto on vaan niin älytön, että vaikutelmaksi muodostuu edunsaajan löytyvän huomattavasti maakunta/kaupunkitasoa yksilöllisemmältä portaalta.
 
Onko noissa Sasin ja Viitasen kannanotoissa välttämättä ristiriitaa?

Viitanenkin mainitsee tuossa Ylen haastattelussa, että Tampereen kaupungin päätös asiassa vaaditaan ensin. Valtion tuista (jos nyt tässä taloustilanteessa mitään joukkoliikenteen raidehanketta tuetaan) päätetään jo maaliskuussa.

Sasi on kokoomuksessa keskeisempi poliitikko kuin Viitanen SDP.ssä ja KS saattaa siten olla paremmin perillä mitä on tekeillä. Viitasen ministeripesti on lähinnä pätkäpalkkio uskollisesta puoluetyöstä.

En äänestä Sasia, mutta hän ei todellakaan harrasta halpaa ääntenkalastusta tässä asiassa.
 
Joku "on sovittu" tai joku muu taho on jälleen kerran siirtänyt aloituspäätöksen tekemistä 2 vuodella eteenpäin. Viimeisimmän tiedon mukaan "lopullinen rakentamispäätös" tehdään loppuvuonna 2016. Jollain henkilöllä tai taholla tuollainen valta näyttäisi olevan.

https://attachment.fbsbx.com/file_d...inline=1&ext=1396710228&hash=ASt8yKNB2FbxvaCd

"Kevään päätös
Mikäli toteuttamispäätös
Niin se tarkoittaa, että seuraavat kaksi vuotta kaupunkia
suunnitellaan vahvasti siten, että raitiotie tulee, vaikka lopulliset
päätökset rakentamisesta tehdään vuoden 2016 lopulla."
 
Autotunnelipäätös saadaan tehtyä, ratikkapäätöstä ei. Kätevästi ei myöskään tarvitse päättää jättää ratikkaa rakentamatta, vaan aina voi lykätä pari vuotta lisää, ja päättää tehdä sillä aikaa lisää autotunneleita.
 
Autotunnelipäätös saadaan tehtyä, ratikkapäätöstä ei. Kätevästi ei myöskään tarvitse päättää jättää ratikkaa rakentamatta, vaan aina voi lykätä pari vuotta lisää, ja päättää tehdä sillä aikaa lisää autotunneleita.

Mielenkiintoista on myös se, jos kilpailutus aiotaan tehdä ennen "lopullista" toteutuspäätöstä. Sehän avaa mahdollisuuden torjua "väärä" voittaja kumoamalla koko hanke loppusuoralla. Tällä ei voi olla olematta vaikutusta siihen ketkä tarjouskilpailuun päättävät lähteä mukaan. Pitäisin tätä ongelmallisena hankintalainsäädännön kannalta. Ja sehän käytännössä takaa, että hyvävelikerho voi ohjata hankkeen haluamalleen konsortiolle.

Täytyy muistaa, että pääsääntö on että kun tarjouskilpailu avataan, odotetaan että sen lopputulemana syntyy sopimus jonkun tarjouksen jättäneen tahon kanssa, ellei muuhun ole erityisen painavia syitä. Kun jo lähtökohtaisesti suunnitellaan vielä yksi päätöksentekokierros tarjouskilpailun jälkeen, tällä rikotaan koko tarjouskilpailun periaatetta vastaan. Eikä ole varmaa onko tuolloin ylipäänsä mahdollisuutta aidosti tehdä hylkäyspäätöstä, koska se tulkittaisiin hankintamenettelyn keskeyttämiseksi, mikä onnistuu laillisesti vain tiettyjen ehtojen täyttyessä.
 
Raitiotiestä päätetään Tampereen kaupungin kesäkuun valtuustossa, kertoo Aamulehti http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1...+2+ja+16+kesakuuta+suunnitelma+julki+244.html. Yleissuunnitelmaraportti julkistetaan ja lähetetään lausunnoille 51 taholle sekä asia tuodaan kaupunginvaltuuston iltakouluun ja valtuustoseminaariin 24. huhtikuuta. Kaupunginhallituksen päätöskäsittelyyn katuraitiotie tulee 2. kesäkuuta ja valtuuston päätettäväksi 16. kesäkuuta. Raitiotiehankkeen alustava investointikustannusarvio on noin 220 miljoonaa euroa, johon lisätään yleissuunnitelmassa 15 prosentin eli noin 30 miljoonan euron riskivaraus arvaamattomille kustannuksille. Kokonaiskustannusarvio on siten noin 250 miljoonaa euroa. Hinta sisältää varikonkin. Tavoitteena on, että valtuuston päätöksen jälkeen kaupunki valitsee kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toimittajat ja rakentajat. Tämän nk. kehitysvaiheen on arvioitu kestävän vuoden 2016 loppupuolelle saakka.
 
Nyt on kulunut jo vaikka kuinka monta päivää siitä, kun ratikan yleissuunnitelma valmistui. Missä keskustelu? Eikö kukaan muu ole lukenut raportteja, vai ovatko virkamiehet ja konsultit tehneet niin perusteellista eli runsassanaista työtä, ettei kukaan jaksa tutustua materiaaleihin?

Nyt mars lukemaan, että päästään keskustelemaan ainakin siitä, onko yleissuunnitelma tehty hyvin ja mitä puutteita siinä mahdollisesti on. Raideleveys herätti vähän ajatuksia toisessa topikissa, mutta entä linjaus? Pispala vai Paasikivi? Vakuuttavatko perustelut? Onko radan sijoitus katutilaan onnistunut? Entä linjasto – heti alkuun mahdollisesti kolmekin linjaa.
 
Ongelma tässä kai lähinnä on se, että Tampere ei kykene tekemään lopullista toteutuspäätöstä sitten millään. Suunnitelmat ovat käytännössä olleet valmiit jo vaikka kuinka kauan, ja jotain Pispala vai Paasikivi ikuisuuskysymystä lukuunottamatta niistä nyt ei enään ole paljon keskusteltavaa. Raideleveys on oikeastaan ainoa uusi virallinen asia. Oma mielipiteeni tuosta on se, että yleissuunnitelman valinta on väärä ja ratikka pitäisi toteuttaa 1 524 millisenä.
 
Mun mielestä yleissuunnitelma oli varsin kattavasti tehty ja valaisi paljon. Eikös kesäkuussa tehdä päätös toteutetaanko raitiovaunusuunnitelma vai ei. Sitten parin vuoden päästä rakentamispäätös jonka jälkeen välittömästi rakentamaan.

Yleissuunnitelmassa luki että Lielahden alueelle visioidaan 15 000 tai 25 000 uutta asukasta. Siinä tapauksessa Paasikiven-linjaus on ylivoimainen. Ei pelkkä joukkoliikenneväline, vaan tärkeä kaupunkirakenteen edistäjä ja tiivistäjä. Mielestäni myös 1435mm on oikea valinta, en näe 1524mm vaihtoehdossa oikein muita plussia kuin valtion radan käytön mahdollisuuden.

Itse vain ihmettelin näitä:

- Hervannasta suurin osa sekaliikennekaistaa, Paasikiven-linjauksestakin osa
- Keskimääräinen matkanopeus 19-22km/h, olisin odottanut 25km/h. Mutta ilmeisesti näillä pysäkeillä paras mihin pystytään. Hyvä näinkin.
- Pysäkkien pituus 47m, rajoittaa melko tehokkaasti yksikön pituuden tähän (pysäkit piti olla 60m) Plussaa kuitenkin laiturin ja lattian sama taso.
- Tuleeko 7,5min vuoroväli 30-33m kalustolla riittämään? Hämeenkadulle muuten olisi riittänyt kaksikin pysäkkiä. Toinen Keskustorin viereen Kauppahallin eteen kuitenkin Hämeenpuistoon päin ja toinen Koskipuiston ja Rautatieaseman väliin kuitenkin lähemmäksi rautatieasemaa. Nykyinen Hämeenkadun pysäkkietäisyys 200m liian pieni.
- Toivottavasti tätä TAYS "tynkälinjaa" jatketaan tuohon Pispalan alkuun Rajaportille kuten suunnitelmassa heitettiin ilmoille mahdollisuutena.

EDIT: Lisätään vielä että taitaa olla jonkun tyyppinen Variobahn todennäkösin vaunuhankinta? https://www.youtube.com/watch?v=U7esHJW7z8A Tässä ihan alussa olis ihan TKL väreissäkin :)

Ihan mukava olis lukea tähänkin ketjuun paljon kirjoitelleiden mielipiteitä suunnitelmasta.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt on kulunut jo vaikka kuinka monta päivää siitä, kun ratikan yleissuunnitelma valmistui. Missä keskustelu?

Facebookissa, mm. Ratikka Tampereelle -ryhmässä.

Raportti oli pääosin laatutyötä, mutta minua risoo se tapa, jolla ratikkaa ollaan väkisin vääntämässä Paasikiventielle keksimällä kaikenlaisia perusteluja. Enemmistö kaupunkilaisista haluaa ratikan Pispalan valtatielle, kuten useissa eri kyselyissä on selvinnyt jo moneen kertaan. Ihmetyttää että ensin konsultit päättivät suunnitella Pispalan valtatien nk. mäntäperiaatteella toimivaksi, tarkoituksena hillitä autoliikennettä. Ja nyt ääni on muuttunut kellossa siihen suuntaan, että voi voi kun se on niin kapea väylä, ettei sinne oikein mahdu, ja kun haittaa liikennettäkin… Kyllä se sinne hyvin mahtuisi, ja mäntäperiaatteen mukainen linjaus ei ole ainoa mahdollisuus. Mielipuolista sen sijaan on painella tuhatta ja sataa olemassa olevan asutuksen ohi ja rakentaa koko business case mahdollisen tulevan kaavoituksen varaan - vaikka jo nyt tiedetään että tulevan kaavoituksen mahdollistamat asukasmäärät eivät yllä nykyisiin asukaslukuihin, ja että Pispalan valtatien linjaus palvelee myös Santalahtea aivan hyvin, kunhan tasonvaihto suunnitellaan järkeväksi.
 
Takaisin
Ylös