Tampereen pikaratikkahanke

Vaikka raitiotie kulkisi vain sillan kohdalla Hämeenkatua, se sotkisi silti autoliikennettä. Sama tilanne on myös Kalevantiellä ja Hatanpään valtatiellä.

Lähtökohtaisesti autoilu tuleekin kieltää Hämeenkadulla sillä osuudella, mistä ratikka linjataan. Edes autoilu ja pyöräily eivät mahdu nykyisellään keskustan katuverkkoon, millä sitten ratikka? Toki paras ratkaisu olisi koko Hämeenkadun pyhittäminen joukkoliikenteelle, mutta mikäli tämä ei näyttäisi menevän poliittisesti läpi, tulisi kuitenkin pyrkiä edes Koskisillalle niin, että Hämeenkadun läpiajo sillan yli olisi kiellettyä. Kalevantiellä ja Hatanpään valtatiellä tilannetta helpottaisi edellä esitetyt kaistaratkaisut niin, että kuljettaisiin aina katujen pohjoispuolta, jolloin vältettäisiin mahdollisimman tehokkaasti risteämistä muun liikenteen kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Ajattelin sellaista järjestelyä, että Yliopistonkadulla kahdelle läntiselle kaistalle ja Itsenäisyydenkadulla kahdelle eteläiselle kaistalle tehtäisiin raitiotierata. Risteys muun liikenteen kanssa olisi vain Tampere-talon edessä ja Hämeenkadun ja Rautatienkadun risteyksessä. Rautatieaseman pysäkki olisi siinä missä tällä hetkellä on bussipysäkki heti tunnelin jälkeen.
Minne bussit ja autot Itsenäisyydenkadulla? Yhteiselle kahdelle kaistalle? En usko että onnistuu, Itsenäisyydenkatu on kuitenkin tärkeä sekä bussi- että autoliikenteen kannalta.

Kalevantietä ratikan ei tarvitsisi ylittää ollenkaan, kun kiskot tehtäisiin Kalevantien viereen pohjoispuolelle. Jos taas jatketaan Sorin sillan yli ja käytetään Rautatienkatua Yliopistonkadun sijasta niin joudutaan menemään kolmista liikennevaloista ja risteämään autoliikenteen kanssa.
Mitä ne liikennevalot haittaisivat? Niihin on todella helppo ohjelmoida liva-etuudet, kun näistä liikennevaloista kulkevat vain kaukobussit ja muutama vähäpätöinen kaupunkibussilinja (4, 8, 10).

Viistokadun palauttaminen raitiotien muodossa katkaisisi yhtenäisen torialueen ja raatihuoneen edusta peittyisi pysäkin rakenteista. Kauppakadun reitissä on kyllä hyvätkin puolensa, mutta kannatan ensisijaisesti silti Hämeenkatua.
Rakennettiinhan Sumeliuksen ja Selinin talon fasaadien eteen busseillekin massiivinen teräskatos sinisine valoineen. Raitiotien pysäkki Viistokadulla voitaisiin rakentaa oikeasti säänsuojaksi, eli korkeutta saman verran kuin bussipysäkeillä yleensä, mutta aidosti puolilämpimäksi tilaksi, jossa ei tarvitse värjötellä (vrt. metroasemat). Ratikkapysäkki ei ole välttämättä yhtään tavallista bussipysäkkikatosta massiivisempi rakenne; se ei peittäisi Keskustorilta näkymiä Raatihuoneelle sen enempää kuin suihkulähdekään.

Kyllä. Parasta olisi jättää Tays Linnainmaan ratikkareitin varrelle. Sammonkadun varrella asuu niin paljon ihmisiä, että raitiotie olisi hyvä rakentaa sinne ensimmäisessä vaiheessa.
TAYSissä käy töissä ja asioilla niin paljon ihmisiä, että pikaraitiotie voi ihan hyvin koukata sitä kautta. Se kuitenkin risteää Sammonkadun kanssa varsin keskeisellä paikalla Kalevassa, Sammonkadun ja Kalevankadun risteyksessä nk. "Kiinanmuurien", postin ja "pikkolon" kohdalla.


Mielestäni poliittinen ilmapiiri on muuttumassa. Myös keskustan liikenneolot muuttuvat Ratapihankadun ja Hämpin parkin rakentamisen jälkeen niin, että pelkkä joukkoliikenne Hämeenkadulla ei ole enää utopiaa.
Valtuuston viime kokouksen perusteella väitän, että kunhan Ratapihankatu, P-Hämppi ja Tampellan tunneli ovat valmiina, Hämeenkadulta loppuu yksityisautoilu. Ainakin ruuhka-aikaan. Ja jos raitiotie käyttää enemmän kuin Hämeensillan verran Hämeenkatua, on melkeinpä 'pakko' kieltää muinakin aikoina autoilu kadulla.

Voin puhua vain omasta puolestani, mutta olen tullut satoja kertoja Tampereen keskustaan omalla autolla. Autokoulun jälkeen olen kuitenkin ajanut Hämeenkatua vain pari kertaa. Hämeenkadun luullaan olevan erittäin tärkeä reitti keskustaan omalla autolla tuleville, mutta todellisuudessa näin ei ole. Sen sijaan käytetään esim. Kalevantietä, Hatanpään valtatietä, Kauppakatua, Puutarhakatua ja Satakunnankatua. Vaikka raitiotie kulkisi vain sillan kohdalla Hämeenkatua, se sotkisi silti autoliikennettä. Sama tilanne on myös Kalevantiellä ja Hatanpään valtatiellä.
Niinpä! Hämeenkatu on autoilijoille tarpeeton katu, sitä käytetään lähinnä läpiajoon. Ja läpiajoa varten on myös Satakunnankatu, Tampereen valtatie ja Kekkosentie.

Hämeenkadun varren kaupoille raitiotiellä olisi suurempi merkitys. Hämeenkadun länsipää on jäänyt kaupallisesti jo nyt vähän syrjään.
No näin toki on, mutta parantaako nimenomaan Hämeenkadulla kulkeva raitiotien linjaus sitä välttämättä juurikaan? Kauppakadulta Hämeenkadulle on tosi lyhyt matka, samoin Hämeenpuiston ratikkapysäkiltä Tuulensuuhun. Jatkossakin Hämeenkadun länsipää olisi bussikatu, joten bussin ikkunasta näkee tulevaisuudessakin Tuulensuun seudun näyteikkunoihin. Ratikan ikkunasta puolestaan näkisi Kauppakadun varren liikkeiden näyteikkunoihin, joten raitiotie mahdollistaisi kaksi liikekatua läntiseen keskustaan. ;)

Olen ymmärtänyt niin, että TASE2025 suunnitelmien reittivaihtoehdossa oli tarkoitus osoittaa ”autopuolueelle”, että raitiotien rakentaminen Tampereelle ja yksityisautot Hämeenkadulla eivät välttämättä ole toisiaan poissulkevia. Siihen mikä olisi joukkoliikenteen käyttäjien kannalta paras reitti ei ole otettu kantaa. Tätä tulisikin selvittää jatkossa.
Oli se sitäkin. Otettiin tarkoituksella sellainen reitti, mikä voidaan toteuttaa, vaikka autoilu sallittaisiin Hämeenkadulla jakossakin. Joukkoliikenteen kannalta arvioituna koen itse Google Maps-kartassani ja tässä piirtämäni reitin parhaaksi.
 
Sammonkadulla molemmat raiteet ajoratojen eteläpuolella. Viinikankadulla molemmat raiteet ajoratojen itäpuolella. Kalevantiellä molemmat raiteet ajoratojen pohjoispuolella.

Tuolla linjauksella tulee tasoristeykset Salhojankadulle, Yliopistonkadulle ja Rautatienkadulle. Sorinsillalta portaat ja hissit suoraan rautatieaseman laitureille. Viinikankadulla suurhallin pysäkki.
Tuotahan ehdotettiin jo TASE 2025-projektin joukkoliikennejärjestelmän vaihtoehtojen vertailussa, mutta hylättiin. Ilmeisesti sen takia, että Viinikankadun ja Kalevantien korkeuserot ovat liian suuret, näin ainakin minun tietääkseni. Rampeista olisi tehtävä todella massiiviset, mahdollisesti alkaen jo Salhojankadun risteyksestä.

Sorin sillalta rautatieaseman laitureille ei nykyisillä portaali- ja raidejärjestelyillä ole mitään mahdollisuuksia johtaa portaita saati sitten hissejä.

Niin, ja tähän liitän vielä perusteena seuraavaa:
+ Kysytyin yhteys Hervanta-keskusta suoristuu ja nopeutuu
+ Palvelualueen piiriin saadaan niin kysytty kuin asuttu Sammonkatu
+ Liittymäratkaisut tasoristeyksissä helpompia toteuttaa Allisonin esittämällä linjauksella ja kaistavarauksilla
– TAYSin ja keskustan välinen raideyhteys jää "hamaan tulevaisuuteen"
– kalliit ramppiratkaisut Viinikankadun ja Kalevantien välillä

Mielestäni Taysia on aivan turha lähteä liittämään osaksi Hervannan ratikkaa; bussiliikenteellä on järjestettävissä suora, nopea ja tiheä vuorotarjonta niin, että Taysin Biokatu päätepysäkkinä tarjoaa lyhyet kävelyetäisyydet kampuksen perimmäisiinkin kohteisiin. Taysille matkustavien määrä tulee olemaan keskustaan meneviä merkittävästi alhaisempi, joten missään nimessä ratikkaa ei kannata kierrättää, varsinkaan Kissanmaalla asti ja Kekkosentien linjauksella kävelymatkat venyisivät liikaa. Sammonkatu tarjoaa jo riittävät kävelymatkat mm. Sammon koulukeskukselle.
TAYS-Hervanta-yhteys ei ole niin kriittinen kuin TAYS-keskusta. TASE-ratikalla saadaan toki käytännössä molemmat, TAYSin pysäkki voisi ihan hyvin olla siellä missä nytkin TAYSin Teiskontien bussipysäkki. TAYS-keskusta-yhteydellä bussit usein täyttyvät tuulilasikuormaan huolimatta pysäkin erittäin tiheästä, metromaisesta vuorovälistä.

Taysin ratikka kuuluu toisen vaiheen suunnitelmiin, joissa ratikkaa voidaan linjata Nurmi-Sorilan tai Leinolan suuntaan. Näin aluksi ratikka on nähtävä runkolinjana, jonka tehtäviin ei kannata liittää poikittaislinjaston ominaisuuksia.
Eikä kuulu toiseen vaiheeseen, ei ainakaan TASE 2025:n suosituslinjastossa. Siinä TAYSin yhteys on jopa ennen Lentsun ratikkaa. Ja ymmärtääkseni kyseinen linjasto on pääpiirteissään se, mitä nyt lähdetään "ajamaan eteenpäin". Ratikka on nähtävä myös kaupunginosat helminauhaksi yhdistävänä selkärankana, mikä on olennainen osa raitiolinjan runkolinjamaisuutta: ei ainoastaan yhteys lähiöstä keskustaan vaan palvellaan myös väliin jääviä alueita kunnolla. Tätä toki tekisi myös Sammonkadun kautta kulkeva ratikka palvellen erinomaisesti myös Kalevaa, mutta tällöin olisi järjestettävä erikseen osittain ratikan kanssa päällekkäinen yhteys TAYSiin ja Teiskontien tuulilasikuormaongelma jäisi jäljelle. Kalevaa voidaan osin palvella ratikalla myös TAYSin kautta ehdotetulla Kaupinkadun linjauksella.

Liityntä raideliikennemuotojen välillä toteutuisi Sorinsillalta.
Ks. yllä: sähkörata- ja raideratkaisujen vuoksi ei Sorin sillalta ole mahdollista johtaa käytäviä laitureille. Jos raiteita pidennetään eteläpäässään, tilanne muuttuu olennaisesti.

Hämeenkadulle ei kannata pyrkiä kuin Koskisillan osuudelle, ainakaan nykyisen poliittisen ilmapiirin vallitessa.
Tarkoittanet Koskisillalla Hämeensiltaa? Vastasin edellisessä viestissäni käytännössä tähän, eli niin kauan kuin Hämppi pysyy autoilijoille sallittuna katuna, olen samaa mieltä. Mutta heti jos ja kun edes Kyttälän puolen Hämppi suljetaan autoliikenteeltä, muuttuu asetelma radikaalisti. Stockan/aseman seutu on kokemuksieni pohjalta Tampereen vilkkainta aluetta, jonka rinnalle vain Commercen/Raatihuoneen kulma yltää. Ratina ei edes lisärakentamisen myötä ole yhtä tärkeä alue.


Juuri näin. Ei ratikka sentään niin nopea ole bussiin nähden että sillä voitaisiin kierrellä joka paikasta Hervannan ja keskustan välillä. Hervannasta pitää tulla nopeaa reittiä keskustaan, Taysin ratikka on eri linja.
TASE 2025-työryhmästä minulle vastattiin, että Hervannasta pääsisi TAYSin ja yliopistonkin kautta kiertäen pikaratikalla vartissa. Tämä lienee myös mahdollista, jos ratikka oikeasti on pikainen 100% etuuksin. Sammonkadun kautta kulkeva raitiovaunu ei olisi välttämättä kuin pari minuuttia nopeampi.

Hervannan ratikka jäisi kauaksi isoa osaa Taysista vaikka se kulkisi kaikista kiertelevintä reittiä valtaväylältä Kissanmaankatua Teiskontielle. Taysin ratikan tulee kulkea Teiskontien suuntaisesti itään mahdollisimman läheltä Taysin alueen kohteita.
Yhtä kauaksi kuin nykyiset bussipysäkitkin. Jos TAYSia halutaan palvella erityisesti vieden matkustajat etuovelle asti, voidaan varmaan toisessa ketjussa esittämääni kutosen muuttamista rengaslinjaksi soveltaa.

Keskustan painopiste siirtynee Ratinan suuntaan, jolloin ratikan on hyvä tavoittaa vähintään alueen koillisnurkka. Pysäkki voisi olla Kalevantien ja Hatanpään valtatien mutkassa jos raiteet vähän oikaisevat hiekkakentän kautta. Katsokaas liitteenä olevaa kuvaa.
Millä perusteella? Yksi kauppakeskus, silta ja asuinalue tuskin asiaa muuttavat, eipä keskustan painopiste ole siirtynyt Tampellaankaan päin vastaavin perustein. Itse näen asemanseudun kehittyvän voimakkaasti, Tulli ja Kyttälä ovat jo nyt kovin vilkkaita ja etenkin Tulli koko ajan vilkastuu.
 
Viimeksi muokattu:
Hankala dilemma, nopea yhteys Hervannasta/monia kohteita palveleva linja Keskustassa.

Oma mielipiteeni on että, alkuvaiheessa kun ratikkalinjoja on esim. yksi, sen tulisi kulkea linjaa Hämeenkatu-Itsenäisyydenkatu-Tays-Hervanta.

Ja sitten hieman perusteluja, jotka luonnollisesti jossain määrin perustuvat omiin arvovalintoihini.

1) Ratikan tulisi kulkea joukkoliikenteen pääkäytävää pitkin, joka mielestäni keskustan osalta on nimenomaa Hämeenkatu-Itsenäisyydenkatu-TAYS. Bussilinjoja tulisi muokata ratikan mukaan, ei toisinpäin.

2) Hämeenkatu ei oman kokemukseni mukaan, eikä ilmeisesti kaikkien tähän keskusteluun osallistujienkaan mielestä, ole niin äärimmäisen tärkeä väylä yksityisautoilun kannalta kuin annetaan ymmärtää. En lähtisi sulkemaan Hämeenkatua yksityisautoilulta, mutta joukkoliikenne-etuudet on järjestettävä mahdollisimman sujuviksi yksityisautoilun kustannuksella Hämeenkadulla. Näin ollen järjestelmä laittaisi autoilijat valitsemaan vaihtoehtoisia reitteja, esim. läpikulkuliikenteelle.

3) Mielestäni TAYS on niin tärkeä joukkoliikennekohde, että huolimatta siitä että Hervannan yhteys jonkin verran hidastuu on ratikat ohjattava sitä kautta. Toisaalta en kannata sitä, että ratikat kurvaisivat TAYSSILTA esim. Kaupinkadun kautta Kalevantielle ja sieltä edelleen Yliopiston-, Rautatienkadun tai Hatanpään valtatien kautta Hämeenkadulle, Tätä en kannata nimenomaa hidastuvien Hevannan yhteyksien takia. Tullin alueen yhteydet ovat yhtä hyvät Itsenäisyydenkadun linjausta käyttäen ja henk.koht. priorisoin TAYSSIN yhteyden tärkeämmäksi kuin yliopiston yhteyden.
 
Ensinnä anteeksi erehdykseni, tarkoitin toki Hämeensiltaa edellisen sivun viestissäni.

Jos nyt reittivaihtoehtoja listaan, niin A) Hämeenkatu - Itsenäisyydenkatu - Teiskontie on ehdottoman poissuljettu. Autoliikenteen sekaan ratikkaa ei tule linjata. B) Hämeenkatu - Rautatienkatu - Kalevantie vaatii runsaita valoliittymäratkaisuja sekä Hämeenkadun sulkemista autoliikenteeltä. C) Hämeenkatu - Hatanpään valtatie - Kalevantie sujuu muuten, mutta lähijunalaiturien järjestelyt Sorinsillan alle voivat todellakin osoittautua mahdottomaksi tehtäväksi ratapihan ahtauden vuoksi.

Reitillä Hervanta - Tays - Keskustori on mittaa Teekkarinkadun liikenneympyrästä Ultrixin esityksen mukaisesti 10,9 kilometriä. Jos tämän meinaa hurauttaa vartissa, tulisi keskinopeuden olla miltein 45 km/h. Ja nyt seuraa tieteellistä faktaa:

10,9 km pitkällä linjalla, jolla on 16 pysäkkiä, joilla pysähdytään keskimäärin 15 sekunnin ajaksi, ja jolla on 100% liikennevaloetuus, selvittäisiin 2 m/s2 kiihtyvyydellä perille juurikin 15 minuutissa. Sillä liikenteessä nämä ihanneolosuhteet eivät kuitenkaan tule toteutumaan, lähentelee matka-aika varmasti arviolta 18 minuuttia, mikä vastaa nykyisen linjan 30 reitin matka-aikaa samalla päätevälillä.

Sammonkadun kautta mittaa kertyisi 9,4 km, jolloin samoin ihanneolosuhtein yllettäisiin tarkalleen 2 minuuttia nopeampaan suoritukseen. Reitti olisi liikenteen solmukohdissa mitattuna huomattavasti sujuvampi, joten todellinen matka-aika saattaisi olla kolmekin minuuttia Taysin kautta kulkua nopeampaa, mikä tietäisi jo 16,67% parannusta (15/18).

Ja vaikka Sammonkadun linjaus ei nyt miellyttäisi, niin ennakoimani 18 minuutin matka-aika Ultrixin reitille tarkoittaa kyllä, että jostakin olisi syytä leikata, jotta raideliikenteeseen siirtyminen olisi matka-aikojen puolesta suositeltavaa Hervannan kannalta.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä Lentävänniemen rataa jatkamalla ja uudella ratahaaralla Hervantaan saataisiin nopeat raideyhteydet Keskustaan rautatieasemalle.

Miksi ratikkalinja täytyy linjata pois kiireisimmästä keskustan osasta? Ensimmäisessä versiossa se meni pohjoispuolelta ja nyt eteläpuolelta. Kannattaisi nyt suoraan laittaa se ratikka tunneliin Hämeenkadulla ja Rautatieaseman edessä. Kun yksi-kaksi linjaa saadaan valmiiksi on siitä helppoa ja nopeata saada jatkolinjoja aikaiseksi.

Keskustan dilemmaan tunneli on ainoa ratkaisu. Missään ei tulla kannattamaan kiertoreittejä. Raitiovaunun täytyy mennä myös keskustan kiireisimpään osaan.
 
Reitillä Hervanta - Tays - Keskustori on mittaa Teekkarinkadun liikenneympyrästä Ultrixin esityksen mukaisesti 10,9 kilometriä. Jos tämän meinaa hurauttaa vartissa, tulisi keskinopeuden olla miltein 45 km/h. Ja nyt seuraa tieteellistä faktaa:

10,9 km pitkällä linjalla, jolla on 16 pysäkkiä, joilla pysähdytään keskimäärin 15 sekunnin ajaksi, ja jolla on 100% liikennevaloetuus, selvittäisiin 2 m/s2 kiihtyvyydellä perille juurikin 15 minuutissa. Sillä liikenteessä nämä ihanneolosuhteet eivät kuitenkaan tule toteutumaan, lähentelee matka-aika varmasti arviolta 18 minuuttia, mikä vastaa nykyisen linjan 30 reitin matka-aikaa samalla päätevälillä.
OK, sitten TASE 2025-työryhmästä valehdeltiin minulle matka-ajan suhteen. 1,2 m/s^2 lienee suurin mahdollinen kiihtyvyysarvo, mitä kaupunkiraideliikenteessä voi käyttää.

Kannattaisi nyt suoraan laittaa se ratikka tunneliin Hämeenkadulla ja Rautatieaseman edessä. Kun yksi-kaksi linjaa saadaan valmiiksi on siitä helppoa ja nopeata saada jatkolinjoja aikaiseksi.

Keskustan dilemmaan tunneli on ainoa ratkaisu. Missään ei tulla kannattamaan kiertoreittejä. Raitiovaunun täytyy mennä myös keskustan kiireisimpään osaan.

Miksi tunneliin? Matkustajien matka-aika lisääntyy väkisinkin parilla minuutilla, jos joutuu onkalosta nousemaan maan pinnalle. Nollaviive-etuudet autottomassa ympäristössä takaavat nopeammat raideliikenteen yhteydet keskustaan, eli pintaliikenteenä saadaan parempaa ja halvempaa joukkoliikennettä. Suosittelen vakavasti lukemaan Antero Alkun kirjan "Mennäänkö metrolla".
 
Kyllä Lentävänniemen rataa jatkamalla ja uudella ratahaaralla Hervantaan saataisiin nopeat raideyhteydet Keskustaan rautatieasemalle.
Eli käytännössä Tampereen pikaratikka muuttuisi tällaisen suunnitelman myötä raskaaksi lähijunaksi. Hervannassa ei liiemmin ole tilaa rakentaa maan päälle raskasta rautatietä, joten jouduttaisiin takuulla rakentamaan maan alle radat ja asemat. Jos Hervannasta kulkisi tuollainen lähijuna ja suora bussiyhteys, niin aivan varmasti tämä bussi olisi täynnä matkustajia. Lähijuna palvelee hyvin lähikuntia, mutta Tampereen sisäisenä liikenteenä se ei takuulla toimisi. Raitiovaunu palvelee huomattavasti laajempaa aluetta kuin tuo lähijuna, joka rajoittuisi vain radanvarsiin.


Keskustan dilemmaan tunneli on ainoa ratkaisu. Missään ei tulla kannattamaan kiertoreittejä. Raitiovaunun täytyy mennä myös keskustan kiireisimpään osaan.
Kuuluin aikoinani tunneliratkaisun kannattajiin. Nykyisin en pidä tunnelia enää järkevänä. Tuohon keskustan dilemmaan kun nimittäin on myös toinen ratkaisu. Hämeenkadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi, sekä raitiovaunuille omat kaistat siellä missä se on mahdollista.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kuuluin aikoinani tunneliratkaisun kannattajiin. Nykyisin en pidä tunnelia enää järkevänä. Tuohon keskustan dilemmaan kun nimittäin on myös toinen ratkaisu. Hämeenkadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi, sekä raitiovaunuille omat kaistat siellä missä se on mahdollista.

Samaa mieltä. Alunperin näin tunnelissa joitakin etuja, mutta tarkemmin tarkastellen ne eivät ole missään suhteessa tunneloinnista aiheutuviin kustannuksiin. Jos vaakakupissa ovat tunnelin mahdolliset edut ja toisaalta se voidaanko säästyvällä rahalla rakentaa kattavampi liikennejärjestelmä, vaaka kallistuu jälkimmäiseen suuntaan.

Tunnelin puolesta on helppo puhua, mutta todellisuudessa se romuttaisi suurellisuudessaan järjestelmän kehitysmahdollisuudet.

Hämeenkatu on mielestäni oikea reitti ratalinjaukselle. Yksityisautoilun rajoittaminen Hämeenkadulla ei aiheuttane kohtuutonta haittaa, ottaen huomioon että tarkoitus on siirtää matkustajia autoista ratikkaan. Ja käsittääkseni suurin osa ajaa joka tapauksessa muita reittejä pitkin, kuten itsekin tein ennen kuin havaitsin että yleensä Hämeenkatu on parhaiten vetävä itä-länsisuuntainen väylä -- ilmeisesti juuri siksi että monet ajattelevat sitä jo nyt joukkoliikennekatuna eivätkä viitsi lähteä bussien sekaan seikkailemaan.
 
1,2 m/s^2 lienee suurin mahdollinen kiihtyvyysarvo, mitä kaupunkiraideliikenteessä voi käyttää.
Tällöin saavutetaan 10,9 kilometrillä ja 16 pysäkillä 17 minuutin ajoaika, edellyttäen kuitenkin, että juna pyrkii aina huippunopeuteen 80 km/h niin risteyksien mutkissa kuin asuinkaduillakin, mikä ei tietenkään tule koskaan toteutumaan. Ajamalla keskustassa ja Hervannassa nopeutta 50 km/h matka-aikaa ei tule lisää kuin 1 minuutti, jolloin ollaan kuitenkin jo siinä ennakoimassani 18 minuutissa. Tämän lisäksi tulisi vielä huomioida valoliittymissä seisonta-ajan odotusarvot.

En usko että TASE-selvityksessä valehdellaan, mutta pysäkkejä ja kiertoa on varmaan hieman sinun versiotasi vähemmän, esimerkiksi karsimalla 3 pysäkkiä ja 300 metriä. Mutta kyllä näistä luvuista jo huomaa, että TASE:ssa oletetaan ratikan pystyvän jopa risteyksissä huippunopeuteensa.
 
Viimeksi muokattu:
Mutta kyllä näistä luvuista jo huomaa, että TASE:ssa oletetaan ratikan pystyvän jopa risteyksissä huippunopeuteensa.
Tämä on vain normaalia käytäntöä nykyaikaisilla raitioteillä. Ne eivät seiso liikennevaloissa eivätkä hidastele risteyksiin siltä varalta, että kuljettaja katsoo, pääseekö läpi vai ei.

Joskus aiemmin täällä keskusteltiin siitä, onko liikennevaloihin luottaminen. Pidän vähän erikoisena vaatimusta siitä, että kumipyöräliikenne saa ajaa surutta nopeutta alentamatta valoristeyksestä, mutta ratikalle sellaista ei voi sallia. Vaikka kumipyörän kitka on suurempi kuin teräksellä, ei kumikaan pysäytä risteykseen, jos jarrutus havaitaan tarpeelliseksi vasta risteyksen kohdalla.

Mutta ehkä meillä on todellakin suomalaiset erikoisolosuhteet tässäkin. Kun taulapäät autoilijat ajavat tasoristeyksissä junien alle välittämättä katsella radan suuntaan ja hiljentämättä lainkaan, siitä syyllistetään junia. Vaaditaan, ettei tasoristeyksiä saa rakentaa ja vetureista pitäisi tehdä jotain joulukuusen ja poplaulajan sekasikiöitä, jotta autoilijat viitsisivät vaivautua katsomaan radan suuntaan.

Kyllä ongelma on autoilijassa ja ongelman korjaaminen on aloitettava sieltä, ei raideliikenteestä.

Antero
 
Kun taulapäät autoilijat ajavat tasoristeyksissä junien alle välittämättä katsella radan suuntaan ja hiljentämättä lainkaan, siitä syyllistetään junia.

En muista koskaan nähneeni uutista, jossa tasoristeysonnettomuudesta olisi syyllistetty junia.

Ongelma on todella autoilijassa, ihmisessä. Ihmisille, meille kaikille, sattuu havainto-, arviointi- tai muita virheitä. Niistä ei päästä koskaan.

Liikenneturvallisuuden parantamiseksi liikenneympäristöä pitää kehittää niin, että tällaisesta inhimillisestä virheestä johtuva onnettomuus ei johtaisi vakaviin seurauksiin. Tasoristeysten vähentäminen on osa näistä keinoista.

Samppa
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Ongelma on todella autoilijassa, ihmisessä. Ihmisille, meille kaikille, sattuu havainto-, arviointi- tai muita virheitä. Niistä ei päästä koskaan.

Liikenneturvallisuuden parantamiseksi liikenneympäristöä pitää kehittää niin, että tällaisesta inhimillisestä virheestä johtuva onnettomuus ei johtaisi vakaviin seurauksiin.


Enpä nyt menisi laskemaan välinpitämättömyyttä "inhimillisten virheiden" joukkoon. Suurin osa tasoristeysonnettomuuksista tapahtuu vain sen takia että autoilijat luottavat siihen että junaa ei tule. Ja yleensä junan alle jäädään siinä tutussa tasoristeyksessä joka ylitetään monta kertaa päivässä.
 
Samoin kuin Turussa TLO ja Vainio pitävät huolen, että ratikka ei toteudu, sama käy Tampereella. Eikös Paunun likaisten temppujen osasto ole aloittanut jo loanheiton. Ainakaan tamperelaiset valtuustoehdokkaat eivät vaikuta kovin kiinnostuneilta asiasta. Eräskin kokoomuslainen vastusti hanketta suoraan viime vaaleissa.
 
Samoin kuin Turussa TLO ja Vainio pitävät huolen, että ratikka ei toteudu, sama käy Tampereella. Eikös Paunun likaisten temppujen osasto ole aloittanut jo loanheiton.

Kerro toki lisää, mitä tämä loanheitto pitää sisällään?
 
Takaisin
Ylös