Tampereen pikaratikkahanke

Vs: Talviliikenne 2018-2019

Pakko tarttua tähän kommenttiin. Kiskoliikenteen "joustamattomuus" on ainakin minun näkökulmastani sen paras puoli. Kun kiskot kerran on rakennettu, voi oman arkensa suht. huoletta rakentaa kyseisen kulkuvälineen varaan, ilman pelkoa muutoksista.

Näin omakohtaisena kokemuksena bussiliikenteen osalta: Ostimme omakotitalon hyvien bussiyhteyksien varrelta Tampereen lähiöstä. Pysäkki sopivasti 200m päässä ja suora linja keskustaan. Parin vuoden kuluttua ko. linjan osalta lakkautettiin viikonloppuliikenne ja kun toiset kaksi vuotta oli kulunut, linja lopetettiin kokonaan. Nyt on lähimmälle pysäkille toista kilometriä ja perheeseen hankittu toinen auto, jotta arki jotenkin sujuisi.
Tämä on juuri sitä ratikan joustamattomuutta. Kun keskustan kadut tukitaan ratikan tieltä, lakkautetaan esikaupungeista vähiten kannattavat bussireitit tai tehdään matkat vähintäänkin vaihdollisiksi. Ainoat voittajat ratikan rakentamisessa ovat sen varrella asuvat kerrostalolähiöasukkaat ja hekin ainoastaan varauksella, riippuen siitä mihin on tarvetta kulkea säännöllisesti. Kiistämätön tosiasia on vaan että ratikka pilkkoo todella suuren joukon matkat vähintään kahteen osaan ja tätä seikkaa ei voi pitää joustavana ja sujuvana nykytilanteeseen verrattuna.
 
Vs: Talviliikenne 2018-2019

Tämä on juuri sitä ratikan joustamattomuutta. Kun keskustan kadut tukitaan ratikan tieltä, lakkautetaan esikaupungeista vähiten kannattavat bussireitit tai tehdään matkat vähintäänkin vaihdollisiksi. Ainoat voittajat ratikan rakentamisessa ovat sen varrella asuvat kerrostalolähiöasukkaat ja hekin ainoastaan varauksella, riippuen siitä mihin on tarvetta kulkea säännöllisesti. Kiistämätön tosiasia on vaan että ratikka pilkkoo todella suuren joukon matkat vähintään kahteen osaan ja tätä seikkaa ei voi pitää joustavana ja sujuvana nykytilanteeseen verrattuna.

Pakko nyt kommentoida, näin tilapäisesti helsinkiläistyneenä, että ei se kulkuvälineestä toiseen vaihtaminen nyt ihan niin iso ja vaikea asia ole kuin tätä kommenttiketjua lukemalla voisi kuvitella. Käytän itse kantakaupungin laitamilla asuessani pääasiassa ratikoita ja metroa, usein niiden yhdistelmää ja opinahjoon kulkiessa joko bussin ja junan yhdistelmää tai suoraa bussia. Vaihdot kulkuvälineestä toiseen ovat aivan jouhevia ja luonteva osa matkustusta. Preferoin useimmiten kiskoliikennettä, sillä se nyt vaan on kaikista helppokäyttöisintä, aikatauluvapainta ja mukavinta (kyyti on tasaista, seisomatilaa on enemmän ja laiturit ja kaluston lattia on aina samalla tasolla). Sen kun astelee pysäkille, kauan ei tarvitse odotella. Bussien kanssa joudun yleensä aina tarkistelemaan aikatauluja, jotten suotta joudu odottelemaan pysäkillä, reiteistä puhumattakaan. Linjaston selkeys on suuri psykologinen tekijä joukkoliikenteen käytön kannalta. Käytän kuitenkin kaikkia näitä välineitä viikoittain.

Kulkeminen kaupungilla on joka tapauksessa moniulotteista ja ihmiset liikkuvat kaupoista toiseen, piipahtavat ravintoloissa tai kahviloissa työpäivän päätteeksi ja poikkeavat kotimatkallaan kenties ruokaostoksilla. Tämä on helppo tehdä samassa yhteydessä kun kulkuvälinettä joka tapauksessa vaihdetaan. Saattaisitpa myös yllättyä miten suosittuja paikalliset kaupunkipyörät ovat ns. viimeisen kilometrin matkalla - kaikki sosiaaliluokat käyttävät niitä sujuvasti, pukumiehet ja jakkupukunaiset mukaan lukien. Turku saa omansa tänä vuonna, toivottavasti Tampere seuraa pian perässä. Omat ajatukseni liikkumisesta ovat kyllä avartuneet kertaheitolla, kun olen päässyt näkemään omin silmin, miten helppoa joukkoliikenteen käyttö voi olla, kun tarjonta ja valikoima on kohdillaan. Lisäksi, ylivoimaisesti suurin osa ihmisistä on liikuntakykyisiä, joten ylivoimaisesti suurimman osan liikkumispalvelut on järjestettävissä perustuen siihen, että palvelun ei tarvitse muutenkaan kulkea suoraan ovelta ovelle. Hyvä heidän kannaltaan, joille tämä on mahdollista (ratikkareitin rakentamisen myötä yhä useammalle), mutta valtaosalle esimerkiksi muutaman sadan metrin kävely pysäkille tai varsinkaan muutaman askeleen kävely laiturin toiselle reunalle kulkuneuvosta toiseen ei ole ongelma.

Tampere ei mitenkään voi jäädä omaan kuplaansa ikuisena pienenä rieväkylänä, vaan asukasluvun voimakas kasvu pakottaa tekemään merkittäviä parannuksia julkiseen liikenteeseen. Tämä tarkoittaa muutoksia myös katuinfraan, jotta tehokkaammalle julkiselle liikenteelle saadaan raivattua enemmän katutilaa. Tämä prosessi on kasvavan kaupungin kasvukipuja, mutta pitkällä tähtäimellä välttämätön ratkaisu. Sama ratkaisu on nyt edessään myös Turulla - riippumatta siitä toteutetaanko se bussi- vai raidepohjaisena. Tampere ei ole mikään muusta maailmasta irrallinen saareke, jossa nämä nyt tehtävät ratkaisut eivät toimisi, vaikka ne ympäri Eurooppaa ja Pohjoismaita muualla toimivat. Aluksi muutosvastarintaiset tamperelaisetkin tulevat tämän huomaamaan, kunhan käytännön kokemukset paljastavat homman jujun. Tästä minulla ei ole epäilystäkään.
 
Vs: Talviliikenne 2018-2019

Pakko nyt kommentoida, näin tilapäisesti helsinkiläistyneenä, että ei se kulkuvälineestä toiseen vaihtaminen nyt ihan niin iso ja vaikea asia ole kuin tätä kommenttiketjua lukemalla voisi kuvitella. Käytän itse kantakaupungin laitamilla asuessani pääasiassa ratikoita ja metroa, usein niiden yhdistelmää ja opinahjoon kulkiessa joko bussin ja junan yhdistelmää tai suoraa bussia. Vaihdot kulkuvälineestä toiseen ovat aivan jouhevia ja luonteva osa matkustusta. Preferoin useimmiten kiskoliikennettä, sillä se nyt vaan on kaikista helppokäyttöisintä, aikatauluvapainta ja mukavinta (kyyti on tasaista, seisomatilaa on enemmän ja laiturit ja kaluston lattia on aina samalla tasolla). Sen kun astelee pysäkille, kauan ei tarvitse odotella. Bussien kanssa joudun yleensä aina tarkistelemaan aikatauluja, jotten suotta joudu odottelemaan pysäkillä, reiteistä puhumattakaan. Linjaston selkeys on suuri psykologinen tekijä joukkoliikenteen käytön kannalta. Käytän kuitenkin kaikkia näitä välineitä viikoittain.

Kulkeminen kaupungilla on joka tapauksessa moniulotteista ja ihmiset liikkuvat kaupoista toiseen, piipahtavat ravintoloissa tai kahviloissa työpäivän päätteeksi ja poikkeavat kotimatkallaan kenties ruokaostoksilla. Tämä on helppo tehdä samassa yhteydessä kun kulkuvälinettä joka tapauksessa vaihdetaan. Saattaisitpa myös yllättyä miten suosittuja paikalliset kaupunkipyörät ovat ns. viimeisen kilometrin matkalla - kaikki sosiaaliluokat käyttävät niitä sujuvasti, pukumiehet ja jakkupukunaiset mukaan lukien. Turku saa omansa tänä vuonna, toivottavasti Tampere seuraa pian perässä. Omat ajatukseni liikkumisesta ovat kyllä avartuneet kertaheitolla, kun olen päässyt näkemään omin silmin, miten helppoa joukkoliikenteen käyttö voi olla, kun tarjonta ja valikoima on kohdillaan. Lisäksi, ylivoimaisesti suurin osa ihmisistä on liikuntakykyisiä, joten ylivoimaisesti suurimman osan liikkumispalvelut on järjestettävissä perustuen siihen, että palvelun ei tarvitse muutenkaan kulkea suoraan ovelta ovelle. Hyvä heidän kannaltaan, joille tämä on mahdollista (ratikkareitin rakentamisen myötä yhä useammalle), mutta valtaosalle esimerkiksi muutaman sadan metrin kävely pysäkille tai varsinkaan muutaman askeleen kävely laiturin toiselle reunalle kulkuneuvosta toiseen ei ole ongelma.

Tottakai useimpien ihmisten työmatka sisältää vaihtoja, koska useimpien kohdalla ei käy tuuri että juuri oman asuinpaikan ja työpaikan välillä sattuisi olemaan suora joukkoliikenneyhteys. Tämä on ymmärrettävää, mutta se että siihen matkaan tehdään keinotekoisesti vaihtoja katkomalla suoria bussiyhteyksiä syöttöyhteydeksi ratikalle ei ole hyvä asia. Jopa kiskouskovaiset tuttavani ovat tätä vastaan. Muutenkin omalla pienellä kokemuksellani olen sitä mieltä, että yllättävän moni ihminen kokee vaihtamisen kulkuvälineestä toiseen matkaketjua heikentäväksi tekijäksi, varsinkin silloin kun vaihto on "turha", eli kun liikenteen uudelleensuunnittelulla kyseinen vaihto olisi vältettävissä. Tämä on jostain syystä ainakin kotikunnassani Nokialla noussut pinnalle kahden vuoden takaisen linja-autoliikenteen reittiuudistuksen myötä jolloin käytännössä lähes kaikki Nokian sisäinen liikenne muuttui vaihdolliseksi. Kehitys kehittyy ja tätä virhettä ollaan jo purettu lisäämällä suoria yhteyksiä. Silti olen sitä mieltä, että vaihdon aiheuttamaa negatiivista vaikutusta matkustamisessa joko aliarvioidaan tahallisesti tai tietämättömyyden vuoksi niin joukkoliikenteen suunnittelussa kuin "harrastajapiireissä". Kuitenkin moni käyttää omasta mielestään huonoa joukkoliikennepalvelua koska se on ainoa käytettävissä oleva vaihtoehto ja/tai oman auton käyttöön ei ole mahdollisuutta.
 
Vaihdotonta joukkoliikenneyhteyttä on suomalaisissa kaupungeissa tarjolla aika hyvin ja kesästä lähtien paremmin. Sitä kutsutaan taksiksi.

Mitä taas tulee oikeaan joukkoliikenteeseen, niin kannattaa muistaa, ettei se toimi pyhällä hengellä vaan on veronmaksajien subventoimaa toimintaa. Järjestäjällä on siten paineita ajatella myös liikennöinnin kustannustehokkuutta ja runkolinja-ajattelu on yksi vastaus ongelmaan.

Tämä sössötys kuulostaa enemmän ja enemmän siltä, että jossain Suomen nokioiden perukoilla ollaan närkästyneitä siitä, että Tampereen keskustaan ei enää oman kotitalon edestä pääse veronmaksajien tukemana puoli-ilmaiseksi vaihdotta ja tämä henkilökohtainen tragedia verhoillaan sitten yleisen kisko- ja runkoliikennevastaisuuden kaapuun. Otan osaa. Maailma on toisinaan julma.

En osaa sanoa Tampereesta ja sen joukkoliikenteen järjstämisestä sen enempää kun en tunne. Runkolinjaan siirtyminen ei ole ollut kivutonta Etelä-Espoossaakaan, joten kritiikissä varmasti on perustansa. Yleisellä tasolla raitiovaunu nostaa Tampereen kirkonkylän statusta kuitenki luokkaa ylemmäs, joten helppo arvata, että kokonaisuudessaan uudistus on Tampereen kannalta positiivinen, vaikka maalaiskunnissa kärvistelläänkin.
 
Samaa mieltä kolmen edellisen kirjoittajan kanssa.

Helsingissä töissä ollessani kuljen Länsi-Helsingin asunnoltani keskustaan mieluiten vaihdolla bussi+ ratikka (vaihto Munkassa neloseen) tai bussi + juna (vaihto Huopalahdessa tai Ilmalassa, mistä 6 min keskustaan), vaikka suorakin yhteys on olemassa. Arvostan kiskokyydin bussia korkeammalle, pelkkiin mukavuusseikkoihin (ei siis ideologiaan) nojaten.

Tamperellakin on tosiaan nyt historiallinen tilaisuus nostaa kaupungin statusta ratikalla, ja niinhän tässä tulee käymäänkin jälkinillityksestä huolimatta. Kaupunkiin muuttaa 70 000 uutta asukasta ja he ansaitsevat tosiaan jotakin parempaa kuin nykysysteemin.

Helsingin imulle on saatava jokin pidäke, jotteivat kaikki valu pk-seudulle. Tampereesta on tähän ratikka on oiva keino erottua positiivisella tavalla vaikkapa Kuopiosta tai Jyväskylästä (elleivät nekin sitten innostu ratikasta..)
 
Vs: Talviliikenne 2018-2019

Tottakai useimpien ihmisten työmatka sisältää vaihtoja, koska useimpien kohdalla ei käy tuuri että juuri oman asuinpaikan ja työpaikan välillä sattuisi olemaan suora joukkoliikenneyhteys. Tämä on ymmärrettävää, mutta se että siihen matkaan tehdään keinotekoisesti vaihtoja katkomalla suoria bussiyhteyksiä syöttöyhteydeksi ratikalle ei ole hyvä asia. Jopa kiskouskovaiset tuttavani ovat tätä vastaan. Muutenkin omalla pienellä kokemuksellani olen sitä mieltä, että yllättävän moni ihminen kokee vaihtamisen kulkuvälineestä toiseen matkaketjua heikentäväksi tekijäksi, varsinkin silloin kun vaihto on "turha", eli kun liikenteen uudelleensuunnittelulla kyseinen vaihto olisi vältettävissä. Tämä on jostain syystä ainakin kotikunnassani Nokialla noussut pinnalle kahden vuoden takaisen linja-autoliikenteen reittiuudistuksen myötä jolloin käytännössä lähes kaikki Nokian sisäinen liikenne muuttui vaihdolliseksi. Kehitys kehittyy ja tätä virhettä ollaan jo purettu lisäämällä suoria yhteyksiä. Silti olen sitä mieltä, että vaihdon aiheuttamaa negatiivista vaikutusta matkustamisessa joko aliarvioidaan tahallisesti tai tietämättömyyden vuoksi niin joukkoliikenteen suunnittelussa kuin "harrastajapiireissä". Kuitenkin moni käyttää omasta mielestään huonoa joukkoliikennepalvelua koska se on ainoa käytettävissä oleva vaihtoehto ja/tai oman auton käyttöön ei ole mahdollisuutta.

Monet bussiyhteydet ovat muotoutuneet vuosikymmenten saatossa ja eläneet kaupungin kehittymisen mukaan. Nykyisenkaltaista voimakasta suurten kaupunkien kasvua ei kuitenkaan ole Suomessa nähty sitten 1950-1970-luvun. Joukkoliikennelinjoja on myllätty voimakkaasti tuolloin ja niitä linjataan voimakkaasti jälleen nyt. On päivänselvää, että kun keskustaan suuntautuva liikenne lisääntyy ja keskustan katuverkko ei vedä yhtään enempää liikennettä kuin aiemmin, on tehtävä valintoja. Kaikista omakotitalolähiöistä ei voi olla vaihdotonta yhteyttä Tampereen ytimeen. Vaikka tuo Nokian yhteyksien muuttuminen vaihdolliseksi aiheutti voimakastakin nupinaa aikanaan, ei asiasta ole kyllä enää julkista keskustelua näkynyt. Voisiko jopa ajatella, että asiaan on yksinkertaisesti totuttu eikä sitä nähdä enää niin vaivalloisena kuin miltä se alun myllerryksessä tuntui? Ihminen on sopeutuvainen ja joustava eläin. Ja kuten joku tuossa ylempänä kirjoittikin, verovaroilla tuetun joukkoliikenteen järjestämisessä on mietittävä myös kustannustehokkuutta. Runkolinjastoon ja siihen liittyvään syöttöliikenteeseen pohjautuva liikenne on mitä kustannustehokkainta ja mikä parasta, palvelutaso suurimman osan kaupunkia kattavien runkolinjojen varrella on ensiluokkaista.

Tässä on lisäksi nyt myös turhaa pelonlietsontaa siitä, että kaikki yhteydet ovat muuttumassa vaihdolliseksi. Eivät ole. Suora lainaus Nyssen sivuilta: "Valtaosalla matkustajista tilanne säilyy nykyisen kaltaisena." http://joukkoliikenne.tampere.fi/oh...ee-mika-muuttuu/usein-kysyttya-ratikasta.html Olisi hieman hedelmällisempää keskustella tästä vaihtoasiasta muutenkin, kun tiedossa on jotain konkretiaa. Sitä saamme odotella vielä pari vuotta. Jo alustavienkin suunnitelmien valossa on kuitenkin selvää, että esimerkiksi itä-länsi suuntainen yhteys linjalla 8 ja Annala-keskusta yhteys linjalla 9 ovat säilymässä nykyisenlaisena. Vaihtoja ei siis missään tapauksessa ole tulossa "lähes kaikille", kuten näissä keskusteluissa annetaan ymmärtää.
 
Käytännössä se vaihtoehto jossa ratikkaa tai muuta vastaavaa liikennettä häiritsevää uudistusprojektia ei tarvita on se, jossa ei varauduta kaupungin kasvuun. Katuja pitää joka tapauksessa peruskorjata ja uudistaa ennen pitkää, tuli samalla kertaa raiteita tai bussikaistoja tai ei.

Mahtuuhan se kaupungin mukana kasvava liikkujamäärä nykyisenlaiseen bussiliikenteeseenkin, mutta sitten pitää tinkiä jostain muusta, esim. istumapaikkoja pitää vaihtaa seisomapaikkoihin ja matka-ajat pitenevät kun pysäkeillä kuluu entistä enemmän aikaa. Eikä kaikkiin busseihin edes mahdu kyytiin ruuhka-aikoina.

Tai sitten voi vaan yrittää estää kaupungin kasvun, mutta siinä on omat ongelmansa. Jos ei samalla kiellä ihmisiä muuttamasta, sisään muuttavat rikkaat työntävät kaupungeista köyhemmät ulospäin. Paikoitellen "köyhemmät" kattavat jo hyvän siivun keskiluokkaa, kun hinnat ovat niin suolaisia.
 
Vs: Talviliikenne 2018-2019

Tämä on juuri sitä ratikan joustamattomuutta. Kun keskustan kadut tukitaan ratikan tieltä, lakkautetaan esikaupungeista vähiten kannattavat bussireitit tai tehdään matkat vähintäänkin vaihdollisiksi.

Eli pitäisikö ne keskustan kadut mieluummin tukkia autoilla tai busseilla, joiden kapasiteetti ei kuitenkaan tule riittämään? Tässä asiassa ei ole kyse siitä, joustaako ratikka vai ei, vaan ihan puhtaasti siitä, millä kulkumuodolla on riittävä kapasiteetti - ts. mikä kulkumuoto tukkii vähiten katuja suhteessa matkustajamääriin.
 
Kerätäänpäs tähän vähän hankkeen tuoreimpia kuulumisia kootusti viimeaikaisen juupas-eipäs -keskustelun sijaan:

Tampereen Raitiotie Oy on avannut Tampereen Ratikka -brändin alle kootut omat nettisivut (ja Facebook-, Twitter- ja Instagram-sivut). Sivustolla on tietoa mm. vaunujen suunnittelutilanteesta, hankkeen etenemisestä ja aikataulusta. Tamperelaisittain mielenkiintoinen ja kuohuttavakin vaihe on maanantaina 9.4. paljastettavat raitiovaunujen viralliset värivaihtoehdot, joita sivuilla voi äänestää tuosta päivästä alkaen.
https://tampereenratikka.fi

Helmikuussa linjattiin läntinen Pyynikintori-Lentävänniemi -linja kulkemaan Santalahden rakentuvalla alueella valtatie 9:n eteläisellä puolella (lähimpänä asutusta) ja valittiin neljästä valtatien ylitys/alitusvaihtoehdosta Santalahden päästä Hiedanrannan järvikaupungin puolelle ulottuva siltavaihtoehto.
http://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toi...itiotien_linjaus_valilla_SepankatuHied(50147)

Eilen linjattiin, että Santalahden alueelle rakennetaan kaksi raitiotiepysäkkiä (päätettäväksi tuotiin ehdotus vain yhden pysäkin mallista) ja että Tekunkadun (TAMK) pysäkki jätetään tässä vaiheessa pysäkkivaraukseksi, sillä TAMK:n itäpuolelle sijoittuva TAYS:n pysäkki palvelee molempia laitoksia. Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien risteykseen rakennettava vaihderisteys jäi vielä pöydälle viikoksi. Erona helmikuussa kaupunginhallitukselle tuotuun esitykseen nyt oli vertailtu kolmea eri vaihtoehtoa raitiotien linjaukselle etelän suuntaan ja päätösehdotus sisältää tässä vaiheessa ainoastaan vaihderisteyksen rakentamisen. Risteys rakennettaisiin kuitenkin sekä idän että lännen suunnasta (aiemmin vain idän suunnasta).
http://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginhallitus/Kokous_342018
 
Tampereen ratikan mallikappale esittelyssä:
https://yle.fi/uutiset/3-10154683

Jotkut ehkä huomasivat että YLE:n jutussa haastateltiin tälläkin foorumilla tuttua henkilöä, joka on tainnut muuttaa Tampereelle. Onnea uuteen kotiin vaan!

Harmi ettei Jokeria varten tilattu yhtä leveitä vaunuja kuin Tampereelle. Stadilaiset vaunut ovat lähinnä possujunia niihin verrattuna.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös