Tosiasiaksi silti jää, että mikään tällainen sopimus ei vain voi sivuuttaa kunnalista itsehallintoa: kunnanvaltuustoa sitoo vain laki, eikä MAL-sopimukset ole lainsäädäntöä. Käytännössä tietenkin kynnys sanoutua sopimuksesta irti osaa olla melko korkea. Oma näkemykseni on, että MAL-sopimukset ovat hätäpaikkaus, kun meiltä puuttuu riittävän vahva seudullinen hallinto. Sellaisenaan ne ovat hyviä, sillä jotain pitää (ja piti) tehdä heti nyt, eikä jäädä odottelemaan mahdollisia hallinnollisia uudistuksia.
Jos itset asiasta puhutaan, niin Ylöjärven osalta en ole ihan vakuuttunut, että raitiotie on oikea ratkaisu, sillä Ylöjärvi alkaa olla jo aika kaukana. Kun aikanani setvin Helsingin seudun liikennetutkimuksen tuloksia, niin yksi selvä huomio oli, että joukkoliikennematkaan käytetty aika ei hirveästi muutu oltiinpa lähellä keskustaa tai kaukana siitä. Valtaosa matkoista jäi välille 20 - 50 minuuttia ja tämä siis kokonaismatka-aika, joka sisältää odotukset ja kävelyn pysäkille/pysäkiltä. Tämä tarkoittaa, että ollakseen käyttökelpoinen vaihtoehto, Ylöjärvelläkin joukkoliikennematkan keskustaan pitäisi jäädä alle 40 minuutin pituiseksi. En ole ihan varma, päästäänkö tähän ratikalla. Ja varsinkin, jos halutaan, että joukkoliikenne olisi toimiva vaihtoehto muuallekin kuin keskustaan mennessä, pitäisi keskustan vaihtosolmut saavuttaa mieluumminkin 20 minuutin sisään. Eli puhtaasti palvelun näkökulmasta katsoen Ylöjärvi on jo paikallisjunalla palveltavaa aluetta. Raitiotieratkaisuun päädyttiin muistaakseni lähinnä siksi, että lähijunan arvioitiin vaativan toista raidetta, mikä olisi tehnyt hankkeesta huomattavan kalliin. Mutta vähän pelkään, että raitiotievaihtoehtoon päädyttäessä on oltu hieman ylioptimistisia sen suhteen, miten pitkäksi matka-aika voi kasvaa.
Ylipäätäänkin matka-ajan rooli mielestäni yleensä ymmärretään väärin: se on ennen kaikkea rajaava tekijä, jota ei kompesoi jokin toinen laatutekijä. Matka-ajan pitää jäädä alle jonkin matkatyypistä riippuvan kynnysarvon alapuolelle, mutta kun sen alle päästään, ei matka-ajalla olekaan niin suurta vaikutusta, kun ihmiset tekevät valintoja kulkutavoista. Esimerkiksi mittari, jolla verrataan joukkoliikennematkaan menevää aikaa vastaavan matkan tekemiseen autolla, on uskoakseni melko hyödytön. (Ja jos minulla on jossain välissä aikaa ja innostusta riittävästi, teen tästä ihan kunnon tutkimuksen, jotta voin jättää sellaiset sanat kuin mielestäni ja uskoakseni pois tästä asiasta puhuessani.)