Tampereen pikaratikkahanke

Vs: Pikaratikkahanke

ultrix sanoi:

Valitettavasti Sammonkadun varteen ei ole ratikkapysäkkiä näköjään luvassa, mutta tarvittaessa kai sellainenkin vielä saataisiin aikaan.

[...]

Ve A, eli jo aiemmin julkistettu katuraitiotien verkko on edelleen mukana (en tiedä, kuinka korkealla prioriteeteissä, sivustolla alimmaisena), tosin hieman muokattuna.

Klikkaa laajentaaksesi...

Eiku. Keskustakartassa Kalevaan onkin merkitty pysäkki Sammonkadun ja Kaupinkadun risteykseen, isossa kartassa sitä ei ole. Todennäköisesti Hervantaan mentäisiin Jäähallin parkkiksen kautta tavalla tai toisella, linjojen 20 ja 39 tapainen oikaisu TAMKilta Kekkosentielle olisi äärimmäisen typerä ratkaisu.

Alimmainen raitiotie"vaihtoehto" onkin jokin tulevaisuuden suunnitelma, jolloin verkko olisi täydellisimmillään. Se on vain jäänyt edellisen linjastosuunnitelman tasalle, ja sen mukaan olisikin tarkoitus muka purkaa Länsi-Hervannan raitiokiertotie, Kaupinkadun raitiotie (korvattaisiin Viinikankadun ja Kalevantien liittymättömän eritasoristeyksen kautta kulkevalla radalla), ja muitakin pikku yksityiskohtia "tulevaisuudenkuvassa" on jäänyt vanhalle tolalle.

Edelleen olen sitä mieltä, että raitiotie olisi Pispalan kannaksella sijoitettava radan varteen, vaikka sitten Tampereen kaupungin omistamana yksityisraiteena, 25 kV / 50 Hz-sähköistyksellä, JKV:llä yms. RHK-standardeilla varustettuna. Rantatiellä kulkevana ratikka ei palvele pispalalaisia yhtään, mutta rautatien maastokäytävässä voidaan palvella sekä Santalahtea että Pispalaa.

Pysäkkien sijainnit ovat tietenkin vielä muuttujia, mutta ainakin Hervannassa ja Lielahdessa tarkistaisin pysäkkien määrän. Hervannassa pysäkkejä tuntuu olevan liiankin tiheässä, kun taas Lielahden-Lentävänniemen suunnalla paikoin turhan harvassa.

Ve A1:n pysäkki Enqvistinkadun kaakkoispäässä on vähän kyseenalainen, pysäkin lähellä ei ole oikeastaan mitään merkittävää. Pysäkki ainoastaan Lielahden koulun kohdalla taas pidentää kävelymatkoja Pohtolankadun varren asunnoista. Ve B1:ssä taas Halkoniemestä puuttuu pysäkki, joka A1-vaihtoehdossa on päättäri. Halkoniemi on merkittävä paikka, Lentävänniemen koulu, Männistön päiväkoti ja Lentsun ostari sijaitsevat kaikki Halkoniemestä 100 m säteellä. Ehdottomasti kuitenkin rata tulisi jatkaa mahdollisimman "syvälle" Lentävänniemeen, jotta suuret kerrostalot olisivat kävelyetäisyydellä pysäkistä. Linjan 16 päättäri taitaa toisaalta olla jo liiakin syvällä, vanhan vesiputken maastokäytävä on hyvä lähtökohta raitiotien linjaukselle. B1:ssä pysäkit Lielahdessa olisivat vähän kuten bussilla nykyään: Teivaalantien alussa, eli Lielahden ala-asteen kohdalla sekä Pohtolankadun alussa TB:tä vastapäätä.

B1:ssä eniten rassaa kuitenkin yhteys Nekalan kautta, TAYSin yhteys on hyvin tärkeä. A1:ssä TAYS ja yliopistot oli saatu nerokkaasti kaikki saman ratikkalinjan varrelle.

Toivottavaa olisi, jos pikaraitiotie toteutuisi A1- ja B1-vaihtoehtojen parhaat puolet yhdistäen (yhteys TAYSin kautta, Lielahdessa B1:n pysäkit, Halkoniemessä välipysähdys ja Jänislammen kupeessa päättäri) yhdessä lähijunan kanssa. Nokia-Lempäälä-linjan liikennetarvetta täydentäisivät Porin/Rauman ja Turun/Helsingin nopeat taajamajunat, aivan kuin YTV-alueella R/H/Z/Y-junat.

Vs: Pikaratikkahanke

Mielestäni lähtökohta Tampereen keskustan liikenteessä pitäisi olla se, että yksityisautot käyttäisivät ns. keskustan kehää (Hämeenpuisto – Satakunnankatu – Rautatienkatu – Tampereen valtatie) ja joukkoliikenne menisi suoraan keskustan läpi Hämeenkatua ja Itsenäisyydenkatua. Hämeenkadulle ei juuri kenelläkään tavallisella kaupunkilaisella ole välttämätöntä tarvetta päästä omalla autolla, joten sen voisi muuttaa joukkoliikennekaduksi joko kokonaan tai ruuhka-aikoina.

Raitiotien rakentaminen pitäisi aloittaa TASE 2025 katuratikkavaihtoehto A:n mukaisesti, mutta ilman Kalevantien koukkausta. Pispalassa taas käytettäisiin omia raiteita, mutta samassa maastokäytävässä rautatien kanssa.

http://www.tase2025.fi/images/katuratikka_A1.jpg

Itsenäisyydenkatu ja Hämeenkatu eivät ole kovin tärkeitä yksityisautojen väyliä, mutta joukkoliikenteelle ne ovat paras mahdollinen reitti.

Vs: Pikaratikkahanke

Walle sanoi:

Raitiotien rakentaminen pitäisi aloittaa TASE 2025 katuratikkavaihtoehto A:n mukaisesti, mutta ilman Kalevantien koukkausta. Pispalassa taas käytettäisiin omia raiteita, mutta samassa maastokäytävässä rautatien kanssa. [...]*Itsenäisyydenkatu ja Hämeenkatu eivät ole kovin tärkeitä yksityisautojen väyliä, mutta joukkoliikenteelle ne ovat paras mahdollinen reitti.

Klikkaa laajentaaksesi...

Samaa mieltä Pispalasta. Alhaalla rannassa ei ole paljon kysyntää, ylhäällä harjulla on riittävästi.

Itsenäisyydenkatu olisi minunkin mielestäni ideaali reititys, paljon parempi kuin Kalevantie. Hämeenkatu on mahdollista yksityisautolla kiertää helposti, ja monet niin tekevätkin jo nyt. Toisinaan ajan Hämeenkadun kautta juuri siksi, että siinä on niin vähän henkilöautoliikennettä ja siksi katu vetää yleensä hyvin jopa ruuhka-aikoina.

Mutta Itsenäisyydenkatu on valitettavasti vaikeasti korvattavissa jos henkilöautoliikenne kielletään siinä. Idän ja lännen väliä ajaessa täytyisi jo Kalevan kirkolta koukata joko Viinikan suuntaan, Kalevantielle (vaikeasti), Kekkosentielle, Kullervonkadulle tai Pohjolankadulle. Joko tulisi pitkä kierto tai sitten pitäisi ajaa tiheästi asuttujen katujen kautta -- verrattuna siihen että kaartaa Itsenäisyydenkadulta Rautatienkadun kautta Satakunnankadulle välttääkseen Hämeenkadun. Toki hyvä olisi jos Itsenäisyydenkatu voitaisiin dedikoida joukkoliikenteelle, mutta ennakoin jo valmiiksi, millainen metakka siitä syntyisi: Hämeenkatukaan ei varmasti aiheuttaisi samanlaista reaktiota.

Vs: Pikaratikkahanke

janihyvarinen sanoi:

Toki hyvä olisi jos Itsenäisyydenkatu voitaisiin dedikoida joukkoliikenteelle, mutta ennakoin jo valmiiksi, millainen metakka siitä syntyisi: Hämeenkatukaan ei varmasti aiheuttaisi samanlaista reaktiota.

Klikkaa laajentaaksesi...

Yksi mahdollisuushan olisi tietenkin se, että linja-autot ja raitiovaunut käyttävät samoja (uloimpia) kaistoja Itsenäisyydenkadulla. Kadulla kulkee joka tapauksessa paljon vähemmän busseja kuin Hämpillä, eivätkä ne olisi edes ratikan tukkeena kiskoilla, mikäli bussipysäkkien ohi mentäisiin keskempänä tietä (ratikkapysäkit siis eri paikassa).

Pintaratikka + lähijuna + keskustan kehäratikka

Idea: Rakennetaan keskustaan kehäratikka Helsingin 3B/T:n ja Turun muinaisen kehälinjan tyyliin, kunhan varsinainen pikaratikkalinjasto on riittävän pitkällä (linjat Lentävänniemeen, Vuorekseen ja Sorilaan). Pikaratikka kulkee samassa maastokäytävässä rautatien kanssa välillä Lielahti-Särkänniemi.

Myös lähijunia ajetaan 20 minuutin vuorovälillä Nokialta Lempäälään ja Ylöjärveltä Suinulaan. Kerran tunnissa tai kahdessa ajetaan myös taajamajunia Kokemäelle, jossa juna pilkotaan Raumalle ja Poriin meneviksi, Orivedelle (joka toinen juna Jyväskylään, joka toinen juna Vilppulaan, jossa vuorostaan pilkkoudutaan Mäntän ja Haapamäen juniksi) sekä kaksi kertaa tunnissa Toijalaan, josta edelleen Turkuun ja Helsinkiin vuoronperään.

Kartta keskustan raidelinjastosta liitteenä, kehäratikan idea seuraava:

• liikennöidään 5-10 minuutin vuorovälillä kehälinjaa kumpaankin suuntaan
• linja korvaisi täysin nykyisen linjan 2 ja parantaisi ainakin Kuninkaankadun (kävelykatu), Finlaysonin ja Tampellan alueiden joukkoliikenneyhteyksiä. Etenkin Tampella on nykyään paitsiossa, palvelulinjamainen 32 kiertää pari kertaa päivässä alueen sisällä. Läheltä kulkee myös "sightseeing"-linja 7 pari kertaa tunnissa, mikä ei juuri lohduttane lähellä keskustaa olevan kerrostaloalueen asukkaita.
• linja parantaisi huomattavasti linjan varrella olevien kauppojen kilpailukykyä ja asuinalueiden liikenneyhteyksiä
• pikaratikoista olisi sujuvat vaihtoyhteydet ympäri keskustaa, etenkin Pyynikintorille, mihin on tarvetta kuskata ainakin koululaisia.
• kehäratikan linjat voisi myös tarvittaessa eriyttää puolittaisiksi kehäratikoiksi, eli esim. niin, että Rauhaniemen ratikka ei kieppaa Pyynikintorilla ja Pyynikintorin ratikka ei kieppaa Rauhaniemessä, tosin linjan selkeys kärsisi

Ehdotuksia kehiin, miten ideaani voi kehittää eteenpäin!

Erittäin mielenkiintoinen visio ja vaistooni turvautuen uskoisin myös suunnitelmasi toimivuuteen. Olen jo alkanut huolestumaan pikaratikkainnokkuudesta, sillä liikennejärjestelmien hierarkiaa tunnutaan ajateltavan paikoin liian suppeasti. Itse uskon ettei pikaratikka pärjää ilman toimivaa lähijuna- ja keskustaliikennettä.

Suhtaudun siis erittäin myönteisesti perimmäiseen aatteeseesi, mutta tavoilleni uskollisena pyrin myös kehittämään suunnitelmaa.

Kehäperiaatteessa en näe hyötyä, joten jakaisin verkoston useampaan heilurilinjaan. Keskustan ympäristöstä löytyy sopivia lähiöitä, joita nykyisellään palvellaan heikosti linja-autoliikenteellä. Koska lähijunat tulisivat kulkemaan 20/30 minuutin vuorovälein, tulisi keskustaratikat porrastaa näiden kanssa Armonkallion ja Särkänniemen asemilla. Tämä onnistuu helpoimmin kolmen linjan voimin, joista kahden linjan yhteisiä runko-osuuksia muodostuisi Rauhaniemeen ja Amuriin palvellen siten 10 minuutin välein. Järjestin myös muutaman pysäkin uudelleen omasta mielestäni keskeisempiin sijainteihin Kaikki linjat kohtaisivat Hämeenpuistossa pääkirjaston kulmalla.

Ajatuksenjuoksuni varmaan selviintyy parhaiten oheisesta kartasta:

Hyvä, että ideoit, mutta en ole samaa mieltä tuosta Tahmelan ja Petsamon "pussinperien" liikenteen kehittämisestä ratikalla. Kumpaankin kaupunginosaan liikennöidään tällä hetkellä omat bussilinjansa 30 minuutin vuorovälein, joten kysyntääkään ei liene niin paljoa, että ratikkaa ikimaailmassa kannattaisi yhteiskuntataloudellisesti niihin vetää, vaikka se olisikin sinällään ihan "kiva juttu". Amuriin puolestaan vedetään 5-10 minuutin vuorovälin pikaraitiotie, joten mitään tarvetta omalle Amuriin päättyvälle raitiolinjalle ei ole.

Molempien kaupunginosien liikennettä, linjoja 3 ja 21 voisi kyllä kehittää tiheämmin kulkevaksi. Käytännössä johtuen Hatanpään liikenteen porrastetusta vuorovälistä molemmilla linjoilla tulisi vuoroväliä supistaa yhtä aikaa.

Itse näen kehälinjassani sen edun, että vaikka mm. Tampellan ja Finlaysonin alueiden nykytarjonta on luvattoman heikkoa, kysyntä olisi paljon suurempi, mikäli reitti kulkisi optimaalisesti. Linjan 2 nykyvuoroväli on 15 min, mikä antaa hieman osviittaa siitä, että linjan varrella joukkoliikenteen tarve on keskimääräistä suurempi. Ratikka olisi bussia houkuttelevampi, etenkin kulkiessaan tärkeiden asuin-, työpaikka- ja asiointialueiden läpi.


Ottaakseni kantaa raitiotien linjastoon, valitsisin katuratikkavaihtoehto A1:n sillä erotuksella, että linja kulkisi rautatieaseman editse Koskikeskuksen sijaan.

Totta. Innokkuuttani toki ennätin jo vallan unohtaa, että samassa kartassa tulisi myös kulkemaan pikaratikoita... Oma mokani, mutta olen kyllä hiukan eri mieltä Petsamon ja Tahmelan potentiaalisista vuoromääristä. 90-luvun alussa Petsamoon kuljettiin 15 minuutin vuorovälillä ja aamulla Tahmelasta tulee nykyisinkin täysiä busseja. Jos oletetaan että Rauhaniemen kysyntä kasvaisi raitiotien myötä samoin pitäisi käymän myös muissa kaupunginosissa.

Kaikesta huolimatta, oli linjasto mikä tahansa, se ei toimi ilman että se on laaja ja tiheä tavoittaen suuren asukaspohjan. Pelkästään Rauhaniemen varaan en pidä järkevänä raiteiden suunnittelua, varsinkaan jos keskustassa pyritään alle kymmenen minuutin vuoroväleihin.

Olen yleisesti laajoja kehäperiaatteita vastaan, varsinkin jos ne sisältävät pistoja kuten tässä tapauksessa sinulla Amurissa, Rauhaniemessä ja Kalevassa. Väistämättä epäselvät ja hankalat yhteydet on yhä mielestäni järkevintä purkaa heilureiksi. Jälkimmäistä päätyä olisi vielä helposti jatkettavissa kilometrin verran pohjoiseen asukaspohjan kasvattamiseksi.

Jos ainoana tavoitteena säilytetään vain Rauhaniemen ja Tampellan palveleminen tiheällä raideliikenteellä, jäisi ainoaksi toimivaksi malliksi mielestäni vain aatteen runko, Rauhaniemi - Tampella - Metso - Yliopisto - Rauhaniemi 15 minuutin vuorovälillä kumpaankin suuntaan. Jotta ideasta saisi kaiken hyödyn irti, tarvitaan myös muita yhteyksiä ja linjoja vahvistamaan kokonaisuutta.

Kaikesta huolimatta, hyvä että on mielipiteitä ja intoa kehitystyöhön. Huolimattomilla ja liian hätäisillä päätöksillä ei saavuteta pitkällä tähtäimellä toimivaa ja pysyvää rakennetta.

P.S. Vertailun vuoksi esitän vielä paketin "raitiovaunupäivien" määriä Pelkkä aatteen runko (kehä + Rauhaniemi) kuten sitä nyt kutsun, veisi 4 ratikkaa. Amurilla ja Petsamolla varustettuna 5-6 ja Tahmela lisäksi eikä määrä kohoaisi siltikään kuin seitsemään (kierros jokaista kolmea linjaa 140 min). Eli suhteessa palvelutason parannuksiin hinnat eivät kuulosta kovinkaan pahoilta...

Razer sanoi:

olen kyllä hiukan eri mieltä Petsamon ja Tahmelan potentiaalisista vuoromääristä. 90-luvun alussa Petsamoon kuljettiin 15 minuutin vuorovälillä ja aamulla Tahmelasta tulee nykyisinkin täysiä busseja. Jos oletetaan että Rauhaniemen kysyntä kasvaisi raitiotien myötä samoin pitäisi käymän myös muissa kaupunginosissa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Totta kai, jos ratikka Petsamoon ja Tahmelaan rakennetaisiin, kasvaisi myös näiden kaupunginosien joukkoliikenteen käyttö roimasti. Mutta ei siltikään tarpeeksi, väestöpohjaa on paremmin mm. tässä kartassa esitetyillä jatkosuunnilla, joihin ratikkaa kannattaa vetää ennen mitään keskustan laidoilla olevia omakotikaupunginosia. Linjojen 3 ja 21 vuorovälit olisi ehkä syytä ensisijaisesti lyhentää 15-20 minuuttiin, mikäli nyt on täyttä. Ratikkaa ei kannata ainakaan ennen 2030-lukua noille suunnille edes haaveilla, jos edes silloinkaan...

Razer sanoi:

Kaikesta huolimatta, oli linjasto mikä tahansa, se ei toimi ilman että se on laaja ja tiheä tavoittaen suuren asukaspohjan. Pelkästään Rauhaniemen varaan en pidä järkevänä raiteiden suunnittelua, varsinkaan jos keskustassa pyritään alle kymmenen minuutin vuoroväleihin.

Klikkaa laajentaaksesi...

Huomaa, että Lapinniemessä on myös kylpylä, ratikkayhteys houkuttanee kylpemään menevät kyytiinsä. Rauhaniemi tuli oikeastaan sivutuotteena, kun mietin Tammelan ja Tampellan alueen joukkoliikenteen kehittämistä. Bussi ei oikein sopinut kuvaan ainakaan Tampellan kanssa, tunneliratikan linjaus käännettiin Tampellalta pois, joten ainoat järjelliset tavat järjestää riittävää joukkoliikennettä on Koskenniskan siltaa ja Tammelan kautta kulkeva ratikka ja lähijuna. Ja ratikan on syytä koukata Rauhaniemen kautta, koska muuten sinne pitäisi järjestää erikseen bussiliikennettä.

Razer sanoi:

Olen yleisesti laajoja kehäperiaatteita vastaan, varsinkin jos ne sisältävät pistoja kuten tässä tapauksessa sinulla Amurissa, Rauhaniemessä ja Kalevassa. Väistämättä epäselvät ja hankalat yhteydet on yhä mielestäni järkevintä purkaa heilureiksi. Jälkimmäistä päätyä olisi vielä helposti jatkettavissa kilometrin verran pohjoiseen asukaspohjan kasvattamiseksi.

Klikkaa laajentaaksesi...

Pyynikintorin ja Rauhaniemen pistot ovat lyhyitä, kun taas Kalevassa ei mitään pistoa edes ole, vaan pikaraitiotien väylä tulee näillä näkymin kulkemaan reittiä Kalevantie-Kaupinkatu-Teiskontie. Yliopiston pysäkki on jäänyt TASE2025-ryhmän määrittämään paikkaan, jossa nykyään pysähtyvät linjojen 13 ja 22 autot. Kehäratikan kanssa laittaisin sen ennemmin Yliopiston uuden kirjaston, Linnan eteen (jossa nyt istun). Kalevantien alikulku olisi juuri pysäkin kohdalla, ja kävelymatkat yliopiston eri osiin (Päätalo, Pinni, Linna) olisivat keskimäärin lyhempiä kuin Yliopistonkadun risteyksen itäpuolella. Eli kehäratikka pysähtyisi myös yliopistolla, vaikka kartta tällä hetkellä muuta väittääkin. Kalevan kautta linja ei missään nimessä siis koukkaisi.

Razer sanoi:

Jos ainoana tavoitteena säilytetään vain Rauhaniemen ja Tampellan palveleminen tiheällä raideliikenteellä, jäisi ainoaksi toimivaksi malliksi mielestäni vain aatteen runko, Rauhaniemi - Tampella - Metso - Yliopisto - Rauhaniemi 15 minuutin vuorovälillä kumpaankin suuntaan. Jotta ideasta saisi kaiken hyödyn irti, tarvitaan myös muita yhteyksiä ja linjoja vahvistamaan kokonaisuutta.

Klikkaa laajentaaksesi...

Lisää tähän Pyynikintorin kunniakierros, niin voilà - ollaan taas tarkalleen ottaen minun kehäratikassani. 15 minuutin vuoroväli on keskustaliikenteelle ihan liian harva, eikä silloin yhteyden muuttamisessa ratikaksi olisi mitään mieltä, koska ihmisten olisi monesti kannattavampaa kävellä kuin odottaa ratikkaa. Helsingissä ratikat kulkevat pääsääntöisesti alle 10 minuutin vuorovälein, joten ehdottaisin myös Tampereelle ainakin ruuhka-aikoihin ja päivällä (eli klo 7-18) 5 min vuoroväliä. Hiljaisempana aikana riittäisi kymmenen minuutin vuoroväli, ja iltamyöhällä jopa 15-20 minuuttia.

Razer sanoi:

Kaikesta huolimatta, hyvä että on mielipiteitä ja intoa kehitystyöhön. Huolimattomilla ja liian hätäisillä päätöksillä ei saavuteta pitkällä tähtäimellä toimivaa ja pysyvää rakennetta.

Klikkaa laajentaaksesi...

Eipä niin. Johan se huomattiin siinä, että alkuperäinen rataverkkoa hyödyntänyt, intohimoja puolesta ja vastaan herättänyt pikaratikka on enää yksi tutkittava vaihtoehto, ja sekin ratapihalta häädettynä.

Razer sanoi:

P.S. Vertailun vuoksi esitän vielä paketin "raitiovaunupäivien" määriä Pelkkä aatteen runko (kehä + Rauhaniemi) kuten sitä nyt kutsun, veisi 4 ratikkaa. Amurilla ja Petsamolla varustettuna 5-6 ja Tahmela lisäksi eikä määrä kohoaisi siltikään kuin seitsemään (kierros jokaista kolmea linjaa 140 min). Eli suhteessa palvelutason parannuksiin hinnat eivät kuulosta kovinkaan pahoilta...

Klikkaa laajentaaksesi...

Itse en lähtisi vielä tässä vaiheessa laskemaan tarvittavan kaluston määrää, kun en osaa edes arvioida matka-aikoja.

ultrix sanoi:

Pyynikintorin ja Rauhaniemen pistot ovat lyhyitä, kun taas Kalevassa ei mitään pistoa edes ole, vaan pikaraitiotien väylä tulee näillä näkymin kulkemaan reittiä Kalevantie-Kaupinkatu-Teiskontie.

Klikkaa laajentaaksesi...

No niin, olinpa taas huolimaton... Ajattelin että kaikki vihreät viivat kuvaavat keskustaratikkaa. Taidankin siis tyytyä suunnitelmaasi ja toteanpa samalla pikaratikalle suunnitellun lenkin hämmentävän jouhevaksi. Pitää yrittää pysyä paremmin ajan tasalla.

ultrix sanoi:

15 minuutin vuoroväli on keskustaliikenteelle ihan liian harva, eikä silloin yhteyden muuttamisessa ratikaksi olisi mitään mieltä, koska ihmisten olisi monesti kannattavampaa kävellä kuin odottaa ratikkaa. Helsingissä ratikat kulkevat pääsääntöisesti alle 10 minuutin vuorovälein, joten ehdottaisin myös Tampereelle ainakin ruuhka-aikoihin ja päivällä 5 min vuoroväliä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tätä juuri lähinnä tarkoitan. Raideliikenne toimii kun keskustan päässä ei tarvitse odotella vaunuun päästäkseen. Mutta tähän tarvitaan riittävää asiakaspohjaa. Rauhaniemen pää ei näillä näkymin vedä kuin sen 7,5 minuutin vuorovälin verran korkeintaan jolloin linjat kiertäisivät kehää 15 minuutin vuorovälillä suuntaansa. Uskoakseni kierroksen ehtisi puoleen tuntiin jolloin tasaisuus olisi toteutettavissa vain neljällä kalustoyksiköllä. Loistavaa.

Razer sanoi:

Rauhaniemen pää ei näillä näkymin vedä kuin sen 7,5 minuutin vuorovälin verran korkeintaan jolloin linjat kiertäisivät kehää 15 minuutin vuorovälillä suuntaansa. Uskoakseni kierroksen ehtisi puoleen tuntiin jolloin tasaisuus olisi toteutettavissa vain neljällä kalustoyksiköllä. Loistavaa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ei koko linjan vuoroväliä kannata pidentää vain sen takia, että poiketaan jossain, jossa kysyntä on pienempi kuin muualla linjan varrella.

ultrix sanoi:

Ei koko linjan vuoroväliä kannata pidentää vain sen takia, että poiketaan jossain, jossa kysyntä on pienempi kuin muualla linjan varrella.

Klikkaa laajentaaksesi...

Eikö ole helpompaa, jos on kaksi vahvaa kysyntäpistettä ja niiden välillä kulkee vahva linja, niin laittaa tämä linja poikkeamaan välillä myös sopivasti matkan varrelle osuvaan pienempikysyntäiseen alueeseen? Vaihtoehtoina on perustaa tappiollinen kokonaan uusi harvoin kulkeva linja tätä aluetta varten tai pidentää pari minuuttia päälinjan matka-aikaa. Kumman ottaisit?

kemkim sanoi:

Eikö ole helpompaa, jos on kaksi vahvaa kysyntäpistettä ja niiden välillä kulkee vahva linja, niin laittaa tämä linja poikkeamaan välillä myös sopivasti matkan varrelle osuvaan pienempikysyntäiseen alueeseen? Vaihtoehtoina on perustaa tappiollinen kokonaan uusi harvoin kulkeva linja tätä aluetta varten tai pidentää pari minuuttia päälinjan matka-aikaa. Kumman ottaisit?

Klikkaa laajentaaksesi...

Jälkimmäisen totta kai, aivan kuten viesteissäni olenkin ilmaissut. Pyynikintorin ja Rauhaniemen "kunniakierrokset" tarjoaisivat tässä tapauksessa tavallaan tuplapalvelutason, kun sekä myötä- että vastapäivään kulkevat linjat käyttäisivät yhteistä osuutta linjasta. Edellisellä viestilläni tarkoitin sitä, että ei kannata laittaa vuoroväliä 15 minuuttiin ainoastaan sen takia, että Rauhaniemessä kysyntä on pienempi kuin vaikkapa Tammelantorin läheisyydessä. Kannattaa mieluummin ajaa 5-10 minuutin vuorovälein, vaikka Rauhaniemeen tulisikin siten aivan törkeän ylimitoitettu palvelutaso sivutuotteena (2½-5 min vuoroväli, vs. nykyinen 15 min).

ultrix sanoi:

Rauhaniemeen tulisikin siten aivan törkeän ylimitoitettu 2½-5 min vuoroväli

Klikkaa laajentaaksesi...

Alkaa kuule jo kuulostamaan ylimitoitukselta keskustassakin

Tässä on ajattelutapoja nyt vastakkain. Onko järkevää keskittyä vain siihen prioriteettikohteeseen? Tahmela ja Petsamo suljetaan kokonaan pois suunnitelmista vain koska niillä ei esiinny kerrostalolähiöitä, vaikka ne sijaitsevatkin yhtä lähellä keskustaa ja tarjoaisivat sinne helposti tiheämmän ja laajemman verkoston ilman ympäröivien lähiöiden palvelun ylimitoitusta. En tietenkään väitä, että olisi välttämätöntä laajentaa verkostoa juuri näihin kohteisiin, muitakin vaihtoehtoja varmasti löytyy. Suhteessa suppea linjasto vain maksaa enemmän. Ollaanko siitä valmiita maksamaan?

Siis Rauhaniemen liikenne on ylimitoitettava, koska muuten sinne olisi vedettävä oma, raskaasti tappiollinen bussilinja 30 min vuorovälein. Tahmela ja Petsamo taas ovat selkeästi kannattamattomia yhteiskuntataloudellisesti, edullisin keino kehittää niiden seutujen joukkoliikennettä on pienentää linjojen 3 ja 21 vuorovälejä. 15 min välein kulkeva bussi on olennaisesti halvempi järjestää kuin 15 min välein kulkeva ratikka, jolle on rakennettava oma infransa. Ratikalle otollisimmat paikat ovat käsittääkseni ydinkeskustassa ja suurimmissa lähiöissä, johon nyt liikennöidään 10 minuutin vuorovälein.
Vasta, kun nämä on rakennettu, kannattaa arvioida pientaloalueiden tarvetta raitiotiehen.

Lähijunaliikenne rautateillä on myös syytä käynnistää siellä, missä sille on kysyntää. Pysäkki kannattaa rakentaa myös pientaloalueelle, mikäli rata kulkee sen halki. Esimerkiksi Vehmaisiin ollaan tällä hetkellä suunnittelemassa seisaketta Kaukajärventien yläpuolelle, mikä on hieman kaukana oikeastaan kaikesta, vaikka on sinänsä keskeisellä paikalla. Itse rakentaisin seisakkeen sekä vanhan Vehmaisten aseman kohdalle (lähellä rivitalo- ja kerrostaloasutusta sekä pienteollisuutta) että vanhan Vatialan aseman kohdalle entisen linjan 5 päättärin kohdalle (varsin tiheästi rakennettu pientaloalue ympärillä, lähellä myös Kangasalan Nattarin puolella upouusia rivi- ja kerrostaloja).