1. Vertailu Tvärbanaan.
Tvärbana on hyvin toteutettu pikaraitiotiehanke. Sen vertailu muihin hankkeisiin on kuitenkin hankalaa Tukholman poikkeuksellisen maaston takia. Radalla on kaksi erittäin pitkää ja korkeaa merisiltaa, useita tunneleita, vaikeasta maastosta johtuva silta sekä neljän moottoritietasoisen väylän alitus sekä neljä yhteistä asemaa metron kanssa. Karkealla tasolla Tvärbanan hintaa on vaikea verrata mihinkään.
2. Vertailu Saksaan
Saksan vertailussa on syytä kiinnittää huomiota kahteen seikkaan.
- Saksan kaupunkien kaupunkirakenne on erilainen kuin Suomessa. Saksalainen esikaupunki on yhtä tiheästi rakennettua ja katujen olosuhteet samankaltaiset kuin suomalaisissa keskuksissa. Suomessa lähiöalueella katualueet ovat rakentamisen kannalta "kuin maaseutua" - katujen alla on yleensä rajoitetusti kunnallistekniikkaa ja katuvaraukset ovat todella leveitä.
- Yleinen rakentamisen kustannustaso on ainakin ollut Saksassa korkeampi kuin Suomessa. Samankaltaiset rakennushankkeet ovat olleet kalliimpia. Kuitenkin hinnat ovat sentään samassa suuruusluokassa, toisin kuin Ranskan ja USA:n hankkeet, joissa puhutaan moninkertaisista kustannuksista.
Tramwestissähän on vain noin 10 moottoritietasoisen väylän (Länsiväylä, Kehä I, Kehä II, Turunväylä) ylitystä/alitusta, jos jokeri-osuus huomioidaan. Ainakin 4 moottoritieliittymän ylitystä/alitusta Länsiväylällä vai ovatko nuo tasoliittymiä? Kohtuullisen pitkä silta Lapinlahdessa, pienempiä siltoja jne.
No problem. Suomessa on Saksaan tai Ruotsiin verrattuna naurettavan halpaa rakentaa. (Ja Ranskalaiset tekee niin kallista joukkoliikennettä, ettei niitä kukaan ei uskalla edes mainita kustannusvertaluissa. No kyllä Ranskassa tuhlataankin vähän liikaa, mutta tosi hienoja ratkaisujakin on saatu aikaan.)
Aika mielenkiintoinen ajatus muuten, että Espoo vastaa raitiotien rakennusympäristöltään lähinnä asumatonta saksalaista peltoa, eikö vain?
Hyvässä raitiotierakennustavassahan ilmeisesti lasketaan kustannukset niin, että tyhjällä alueella voi risteillä moottoriteitä, katuja, kauppakeskuksia, asuntoja ja toimitiloja. Nuo kun eivät ole saksalaista autokaupunkia vaan suomalaista autokaupunkia, niin kyse on ihan eri asiasta. Ja Suomessahan ei tunnetusti enää ole talveakaan, eikä se vaadi mitään erikoista, kuten puolilämpimiä asemia tai enemmän eristettyjä ratoja.
Ihmeosastolla on tungosta, kun raitiovaunut ilmeisesti jotenkin siirretään Star Trek tyyppisesti Tramwest-suunnittelijoiden unelmien voimalla Lapinlahden sillalta Porkkalankadun yli Ruoholahden metroaseman editse Itämerenkatua pitkin Mechelininkadun yli. Star Trek siirrintä kyllä nykysuunnitelma taitaa tarvita Mechelininkadulta Elielinaukiollekin, kun matka-ajat ovat liki metron luokkaa. (Jos Tramwest kulkisi nykyistä bussireittiä Ruoholahdessa ja tunnelissa siitä eteenpäin, voisi tuon ehkä vielä jotenkin ymmärtää. Itämerenkadun koukkaus ei vaan oikein onnistu.)
(Tulee mieleen ovatko Tramwestin suunnittelijat edes käyneet Ruoholahdessa ruuhka-aikaan. On todella vaikea kuvitella, että tuolla reitityksellä voitaisiin selvitä ilman siltoja/tunneleita tai Itämerenkadun muuttamista joukkoliikennekaduksi, joka on hyvin hankalaa, kun alueella on niin vähän katuja. Tämä erityisesti sillä edellytyksellä, että keskustatunnelia ei rakenneta ensin.)