Minä pistän mukaan oman joulutervehdykseni tähänkin keskusteluun.
En tietysti ole jokaisessa isossa paikassa maan päällä käynyt, mutta en tiedä yhtään isoa eurooppalaista keskusta, jossa ei olisi kunnollista raideliikenneverkkoa. Se mitä jokainen kunnollisella ymmärtää on tietysti toinen juttu, mutta itselläni on vaikeuksia uskoa mihinkään reittitaksijärjestelmään koko väestöä palvelevana juttuna. On tietysti erilaisia eriasteisia versioita metrosta, kuten vaikkapa Frankfurtissa, jossa osa linjoista on "metrokalustolla" varustettuja (U1, U2 ja U3) ja U5 taas on hyvin ratikkamainen. Frankfurtin keskustassa on Zeil ja paljon kävelytilaa ja autoja on minusta aika hillitysti (silmämääräinen havainto), silti liikenne toimii maan alla. Etuna on Franfurtin osalta se, että maan alla on keskustassa myös S-Bahn-liikenne, joka ei mitenkään voisi kulkea maan päällä jakamatta kaupunkia rajusti. Näin vaihtaminen U-Bahnin ja S-Bahnin välillä on hyvin helppoa ja välimatkat lyhyitä. Suomen osalta pitää aina muistaa se, että metroasemilla on väestönsuojelullinen ja sotilaallinen merkitys ja se on osaselitys niiden korkeusasemaan. Kehäradan osalta mainittiin myös sotilaallinen käyttö. Frankfurtissa on myös noussut tulevissa kunnallisvaaleissa FDP:n vaalimainonnassa esiin raiteiden jakava vaikutus monilla kaduilla, en nyt etsi linkkiä tähän, mutta asia on osittain poliittinen teema. Siksi ainakin FDP on vaatinut osittain nykyisen U-Bahnin tunneloinnin jatkamista kauemmaksi keskustasta, jakavalla vaikutuksella viitataan katujen näivettymiseen. Saksassahan raiteet on pitkälti eristetty ajoradoista tukevalla metalliaidalla ja "tasoristeyksiä" on hyvin vähän.(Frankfurtissa ainakin).
Pääkaupunkiseudulla ongelmana on se, että meillä ei ole minkäänlaista kattavaa, hyvin palvelevaa liikenneverkkoa. Ongelmat ovat tuttuja: ratikat ovat liian hitaita, ajoneuvoliikenne sotkee, ratikkaverkko liian vaatimaton, suunnittelu poukkoilevaa, bussien vuorovälit liian pitkiä, kaupunkirakenne hajanainen, lähijunat ahtaita, lähijunaverkosto riittämätön jne jne...pikaraitiotiestä puhumattakaan.
Metro ei mielestäni ole tarpeeton, kuten Antero viestissään esittää. Metro on tottakai riippuvainen liityntäliikenteestä, ja se onkin metron ongelma. Aiemmin joskus kerroin, että en ole 60-70-luvuilla elänyt, mutta mitä olen siitä ajasta kuullut vaikkapa isältäni, joka asui Vuosaaressa, olen vakuuttunut metron tarpeellisuudesta. Ei se 96 tms ollut mikään ihanneratkaisu, vaan aika harvakseltaan nekin kuulemma kulkivat ja matka keskustaan saattoi ruuhkissa viedä tunnin. Metro omalta vaikutusalueeltaan vapautti ihmiset aikataulukyttäyksestä ja loi kerrassaan verrattoman tavan liikkua itä-länsisuunnassa. Mikäli järjestelmä olisi niin huono kuin sen väitetään olevan, olisi yksityisautoilu idässä varmasti jo nyt räjähtänyt käsiin ja tilanne olisi kestämätön. Hyvä esimerkki olojen parantumisesta on se, että ystäväni, joka opiskelee Ruoholahdessa ja asuu Maunulassa, vaihtaa jo Sörkassa metroon. Sanottakoon mitä hyvänsä, ei busseilla pystytä 4 min vuorovälillä siirtämään samanlaisia ihmismassoja kaupungin halki. Tai ehkä pystytään, mutta tämä olisi merkinnyt hirveää bussirallia kaupungin keskustan halki, jos oletetaan, että kaikki nykyiset bussilinjat olisivat heilureita ja päättyisivät johonkin muualle kuin Rautatientorille.
Vaikka tämä nyt on vähän off-topiccia ollut, niin minulla on edelleen vaikeuksia käsittää sitä vimmaa, jolla metroa vastustetaan, niin monen tuhannen päivittäistä elämää se on helpottanut, puhumattakaan linja-autojen, eli kaasutuksen vähenemisestä Helsingin keskustassa. Yksinkertaisin argumentti metron puolesta lienee, että se on useissa kaupungeissa valittu ratkaisuksi. En toki kiistä pikaraitiotien hyviä puolia, Frankfurtin kaltainen järjestelmä olisi hyvä, kun sitä tehostamaan saataisiin vielä Pisara ja Kehärata.
