- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,988
Jos Pasila kasvaa joskus yhtä tärkeäksi kuin keskusta, niin on se metrolinjan arvoinen. Junapituuksia kasvattamalla ja hyväksymällä että osa matkustajista seisoo osan matkasta, luulisi nykyisen infran kapasiteetin riittävän. Kapeikkopaikoissa voi raiteita tuplata.Minusta asiaan ei voi suhtautua yliolkaisesti. Millä perusteella valitsisit, että Vuosaaresta tai Mellunmäestä ei pääse metroa vaihtamatta keskustaan? Entä miten käy Kalasatama-Keskusta kapasiteetin? Sehän puolittuu nykyisestä, mikä ei riitä. Jos taas laitetaan 3:s linja, kaikki Pasilan suuntaan menevät vaihtavat. 1/3 kapasiteetista varautuu Pasilan suunnan junille. Jäljelle jäävä ei riitä keskustan suuntaan.
Sensijaan että rakennetaan huippukallita Eiranrannan ja Jätkäsaaren kaltaisia asuinalueita voisi satamilta vapautuville alueille rakenta toimistoja suhteessa enemmän.Ei tämäkään ratkea näin yksinkertaisesti. Kaikki seudun työpaikat eivät voi olla Helsinginniemellä. Jos ja kun seutu kasvaa - kuten itsekin toteat - myös työpaikkojen määrä kasvaa. Onko ajatuksesi sellainen, että kantakaupungin asuintalot tulisi purkaa tai muuttaa konttoreiksi?
Vantaanportin kaikki toimistot sekä Jumbo olisi voitu keskittää Tikkurilaan ja pääradan varrelle.Vantaanportin tai Suurpellon kieltäminen on minusta paitsi absurdia, myös täysin kestävän kehityksen vastaista. Suurpellossa on oikea tavoite rakentaa sekä asumista että työpaikkoja. Kun ne tehdään samanaikaisesti, on realistiset mahdollisuudet siihen, että asuntoihin hakeutuu niitä, jotka ovat Suurpellossa myös töissä.
Suurpellon kohdalla saamme muutaman vuoden päästä nähdä miten todellisudessa käy.
Maankäyttöpolitiikka tai sen puuttumien on vienyt. Liikennepolitiika on vikissyt, se on ollut pikkunäpertelyä. Muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin verrattuna Helsingin seudulla on laitettu joukkoliikennehankkeisiin niin vähän että on suorastaan ihme että kulkutapaosuus on niin korkea kuin se on.Olet oikeassa siinä, että seutu on hajaantunut liikaa. Mutta sillehän on syy: hajaantumista tukeva maankäyttö- ja liikennepolitiikka. Kun sormimalliin perustuva säteittäinen joukkoliikenne ei palvele lainkaan muunlaisiin liikkumistarpeisiin, ainoa liikenneväline on auto. Sillä on yhdentekevää missä asuu, koska autolla työmatka on sama kaikkialta. Ja auton "rataverkossa" on poikittaiset yhteydet, joita joukkoliikenteellä ei ole.
Olisi mielenkiintoisaa nähdä parin vuoden päästä, kun Suur-Jyväskylä, Suur-Kuopio jne ovat ahmineet naapurikunnat millaista itkua ja hampaankiristystä entisten maalaiskuntien asukkaista lähtee. Sitä mieltä olen minä että Helsingin seudulla pitäsi olla 2-portainen hallinto kuten monissa muissakin eurooppalaisissa metropolialueilla, ja osakaupungit olisivat 50-100 tuhanen asukkaan kokoisia. 1 miljonan asukkaan Suur-Helsingissä tuskin äänestettäisiin sellaisia tyyppejä päättämään liikenneasoista jotka romuttaisivat joukkoliikenteen. Jos näin kävisi niin silloin Suomesta on löytynyt öljyä.Pidän näitä liian helppoina selityksinä kunkin kunnan omalle taitamattomuudelle tai haluttomuudelle. Heikki Loikkanen kirjoitti viime viikolla HS:ssa erittäin älykkäästi yhden suurkunnan ja pienten kuntien yhdistelmän eroista. Yhdessä suurkunnassa hallinto on erittäin etäällä kuntalaisesta, eikä tarjolla ole vaihtoehtoja. Jos se ainoa hallinto on sitä mieltä, että joukkoliikenne on turhaa, kun autolla liikkuvat kaikki, et voi valita muuttaa kuntarajan toiselle puolelle, jossa on tarjolla joukkoliikennettä.
En väitä, ettei kuntien kilpailulla ole huonojakin puolia, mutta niitä ei pidä poistaa tuomalla tilalle tukku toisenlaisia huonoja puolia.
t. Rainer