Vanhoja raitiovaunuja romuksi?

Mielestäni Nousiaisen kommentit kuvastavat hänen suhtautumistaan vanhoihin vaunuihin:

”Yksi kolmesta ehdittiin käsitellä asianmukaisesti kierrätykseen. Kaksi muuta on siirrettyinä väliaikaiseen varastoon”, johtaja Antti Nousiainen Kaupunkiliikenteen omaisuuden hallinnasta vastaavasta yksiköstä sanoo.

Nousiaista mahtaa harmittaa kun kaikkia ei ehdittykään paalaamaan.

”Ensi vuoden jälkeen ratikoilla ei pystytä ajamaan, kun jännite nostetaan. Toinen vaihtoehto on, että niihin tehdään useamman sadantuhannen euron muutostyöt”, Antti Nousiainen sanoo.
”Mutta nyt kun [Otso] Kivekäs päätti tuommoisen keskustelun avata, katsotaan mitä sitten tehdään.”

Onkohan tuo "useamman sadantuhannen euron muutostyö" nyt faktaa, vai pelkkä heitto, jolla halutaan luoda kuvaa, ettei vaunuja kannata säilyttää. Viimeisestä lauseesta taas syntyy kuva, ettei tällaista keskustelua vaunujen tulevaisuudesta edes pitäisi käydä.
 
Jännitteennoston vaatimista muutoksista oli pari sivua sitten asiaa, kun tuo sadantuhannen hintalappu on mainittu aikaisemminkin.

Vanhat vaunuthan eivät syötä jarrutusenergiaa takaisin ajolankoihin, kun vissiin kantakaupunki-Articitkaan ei, vaan se menee vaunun lämmitykseen. Eli muutoksen ei kai tarvitsisi olla kuin lisäinvertteri.
 
Ihmettelen tätä että jännitteen nosto estää museovaunuliikenteen. Ei tunnu vaikuttavan muualla. Esimerkiksi: tmb.at/fahrzeuge . Klikatkaa 'triebwagen', siis moottorivanut ja skrollatkaa sivua alas teknisiin tietoihin , huomaatte kuinka paljon eri moottorivaunujen jännite eroaa toisistaan( 550 - 600 - 750 - 1200 volttia) ja silti museovaunuliikenne toimii.
 
Hape sanoi:
Ihmettelen tätä että jännitteen nosto estää museovaunuliikenteen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eihän se sitä mitenkään estä. DC/DC-muuttaja katolle ja sitten ajellaan. Se muuttaja maksaa 15 000 euroa. Oikaisupyyntö Hesarille on lähtenyt.

Itse asiassa romutettu Ludde ei olisi vaatinut sitäkään. Mannheimissa & Ludwigshafenissa ajetaan noilla Düwagin vanhoilla nivelillä yhä edelleen, ilman muutoksia, vaikka sielläkin on nostettu ajojännite 750 volttiin. Taitaa olla niin, että Düwag, joka valmisti myös metrovaunuja, käytti samoja komponentteja molempiin ja siten nuo ratikat ovat ikään kuin vahingossa 750-sietoisia.
 
  • Tykkää
Reaktiot: JE
Oslossa sikäläisen liikenneyhtiön Sporveien Oslo AS:n perinnevaunu nro. 70 vuodelta 1913 ei vaatinut mitään tuollaista muuttajaa isompia investointeja, kun se muutettiin 750 voltin systeemille Oslon raitioteiden sille siirtyessä kesällä 2000. Helsingissä en näin ollen näe jännitteenmuutoksessa kuin yhden ongelman.

Se ongelma ei liity kustannusten suuruuteen, vaan periaatteeseen. Joillakin, Hesarin perusteella erinäisillä Kaupunkiliikenne Oy:n edustajilla varsinkin, on se ajatus, että joukkoliikennettä tarjoavan yhtiön ei sovi laajentaa toimenkuvaansa yhtään historiallisten vaunujen puolelle. Heidän näkökulmastaan lieneekin yhdentekevää, maksaako jänniteenmuutos vaunua kohti 15 000 euroa. Vai kolme miljoonaa. Vai kenties kolme euroa. Jos muutosta vastustetaan tällaisesta periaatteellisesta syystä, sitten sitä vastustetaan.

Tämä(kin) on painava syy, miksi viime kädessä Helsingin kaupungin päättäjien on ratkaistava vaunujen tulevaisuus kestävällä tavalla. Se kestävä tapa voi "asianmukaisen kierrätyksen" sijaan olla myös vaunujen säilyttäminen jälkipolville tavalla tai toisella. Mutta jos Helsingin kaupunki ei osaa muodostaa kantaa, sitten vaunujen 12 ja 339, samoin kuin muidenkin historiallisten vaunujen, tulevaisuus vääjäämättä on huono.
 
Viimeksi muokattu:
JE sanoi:
Oslossa sikäläisen liikenneyhtiön Sporveien Oslo AS:n perinnevaunu nro. 70 vuodelta 1913 ei vaatinut mitään tuollaista muuttajaa isompia investointeja, kun se muutettiin 750 voltin systeemille Oslon raitioteiden sille siirtyessä kesällä 2000. Helsingissä en näin ollen näe jännitteenmuutoksessa kuin yhden ongelman.

Se ongelma ei liity kustannusten suuruuteen, vaan periaatteeseen. Joillakin, Hesarin perusteella erinäisillä Kaupunkiliikenne Oy:n edustajilla varsinkin, on se ajatus, että joukkoliikennettä tarjoavan yhtiön ei sovi laajentaa toimenkuvaansa yhtään historiallisten vaunujen puolelle. Heidän näkökulmastaan lieneekin yhdentekevää, maksaako jänniteenmuutos vaunua kohti 15 000 euroa. Vai kolme miljoonaa. Vai kenties kolme euroa. Jos muutosta vastustetaan tällaisesta periaatteellisesta syystä, sitten sitä vastustetaan.

Tämä(kin) on painava syy, miksi viime kädessä Helsingin kaupungin päättäjien on ratkaistava vaunujen tulevaisuus kestävällä tavalla. Se kestävä tapa voi "asianmukaisen kierrätyksen" sijaan olla myös vaunujen säilyttäminen jälkipolville tavalla tai toisella. Mutta jos Helsingin kaupunki ei osaa muodostaa kantaa, sitten vaunujen 12 ja 339, samoin kuin muidenkin historiallisten vaunujen, tulevaisuus vääjäämättä on huono.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikö voisi ajatella että tuhoa aiheuttaneet henkilöt voitaisiin todeta kelvottomiksi tehtäviinsä ja erottaa. Ja lisätä potkuihin aiheuttamansa taloudelliset vahingot, jotka KLOY nyt joka tapauksessa joutuu aikanaan korvaamaan.

Toimitusjohtaja Juha Hakavuorella olisi nyt näytön paikka, etenkin koska hänen ylitseen ovat muutamat alemmat pikkuviskaalit kävelleet - ja aika törkeästi.
 
Kai Sillanpää sanoi:
Vaunu 113 tosiaan hävisi "lepopaikaltaan" Koskelasta joskus heinäkuun alkupuolella, joten eiköhän se se Romu Keinäsellä bongattu nivelvaunu ole.
Sen paikalle Koskelan "romuraiteelle" on ilmestynyt toinen välipalanivelvaunu. Tihrustin sitä tänään ohimenevän bussin ikkunasta: näytti olevan vaunu 92, oli jo jonkin verran riisuttu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ainakin Facebookin puskaradio Helsingin mukaan #113 on vielä Koskelassa

Tuollainen postaus jossa kuvat vielä mukana "
Heinäkuussa 2023 raitiovaunu syttyi tuleen noin viideksitoista minuutiksi. Mitään henkilövahinkoja ei onneksi tullut.

Sen jälkeen tultiin siihen päätökseen, ettei tätä kyseistä raitiovaunua kannata enää laittaa liikenteeseen. Kävin kuvaamassa kyseistä raitiovaunua Koskelan hallin raitiovaunuvarikolla.

Hieman myös nostalgiaa oli mukana, sillä myös itse ajoin kyseisellä raitiovaunulla useamman kerran.

Siellä Koskelan raitiovaunuvarikolla tämä kyseinen raitiovaunu vielä on. Tarkoitus sitä on käyttää varaosiksi."
 
Sama käyttäjä oli laittanut saman postauksen toiseenkin ryhmään. Kaikki noissa postauksissa esitetty tieto on vanhaa. Ei 113 enää Koskelassa ole, ei ole ollut useaan viikkoon.
 
Koskelan "umpisuolessa" on nyt toinen vaunu riisuttuna ja se on 92.
 
Tuosta puuttuu yksi olennaisimmista jutuista liittyen tähän päätökseen. Ehdotustekstissä on mm. tällainen kohta:
Kaupunkiympäristölautakunta pitää tärkeänä, että mahdollisuudet historiallisen raitiovaunukaluston säilyttämiseen ja esittelykäyttöön kartoitetaan ja pyritään löytämään ratkaisu, joka turvaa siihen tarvittavat taloudelliset ja toiminnalliset resurssit.
Klikkaa laajentaaksesi...
Toisin sanoen KYLK:illä ei ole mitään toimivaltaa tai rahoitusta esimerkiksi perustaa aloitteessa mainittua säätiötä; he voivat vain ehdottaa tai suositella. KYLK:in lausunto on oikeansuuntainen, eikä heitä kapuloita rattaisiin, mutta ei tämä toisaalta myöskään juurikaan edistä suojelua.
 
Kai Sillanpää sanoi:
Sen paikalle Koskelan "romuraiteelle" on ilmestynyt toinen välipalanivelvaunu. Tihrustin sitä tänään ohimenevän bussin ikkunasta: näytti olevan vaunu 92, oli jo jonkin verran riisuttu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Maanantaina ei ollut enää 92:sta romuraiteella, tai mitään muutakaan vaunua. Onkohan lähtenyt romuttamolle?
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös