Vanhoja raitiovaunuja romuksi?

Tuskin kukaan on olettanutkaan että vaunuja annettaisiin ilmaiseksi? Mutta eipä noista varmaan kukaan ole tarjouksiakaan tehnyt kun ei ole edes tiedetty että ne aiotaan hävittää.
 
HU: Kaupunkiliikenne Oy ei ole aidosti kiinnostunut löytämään museoratikoille uutta kotia.
Eikö vaunuilla tosiaan ole ajettu 5 vuoteen lainkaan? Ainakin sen kuvan sain jutusta. Hieman omituiselta kuulostaa, jos vaunut kuitenkin ajokelpoisina on pidetty.
 
HU: Kaupunkiliikenne Oy ei ole aidosti kiinnostunut löytämään museoratikoille uutta kotia.

Juttu ja etenkin sen loppu osoittaa hyvin, mikä on tilanne. KLOY ei enää uskalla ollenkaan keskustella asiasta, vaan täytyy ensin pohtia porukalla, kuinka musta yritetään muuttaa valkoiseksi. Siinä tulee kyllä olemaankin työtä ja sanoja joutuukin hiomaan pitkään, kun on varmaa, että seuraavissakin selittelyissä paljastuu heti kättelyssä, ettei keisarilla ole vaatteita ollenkaan.

Mutta jokainen kulkee valitsemallaan tiellä. Jos lähtee puhumaan muunneltua totuutta, on sillä tiellä yhä vaikeampi jatkaa, kun totuus voi tulla ilmi koska vaan. Ja tässä asiayhteydessä faktat ja tapahtumien kulku on kyllä jo pääpiirteittäin selvitetty julkisuudessakin, vaikka niitä kuinka haluaisikin muuksi muutella jälkikäteen.

Eikö vaunuilla tosiaan ole ajettu 5 vuoteen lainkaan? Ainakin sen kuvan sain jutusta. Hieman omituiselta kuulostaa, jos vaunut kuitenkin ajokelpoisina on pidetty.

Vaunuilla ei ole ajettu useaan vuoteen, kun HKL / KLOY ei ole halunnut päästä sopimukseen asiassa. Ja vastaavasti he itse ovat päättäneet lopettaa omatuotantona tehdyn tilausliikenteen kokonaan, vaikka se oli erittäin tuottoisaa jo kymmeniä tai satoja kertoja itsensä maksaneella kalustolla.

Helsingissä rataverkko muodostaa luonnollisen monopolin samoin kuin vaikka sähköverkot ovat niiden asiakkaille. Eli jos luonnollisen monopolin haltija päättää sanella sellaiset hinnat tai ehdot, että ne ovat kohtuuttomia asiakkaalle, niin ei siinä voi kun jättää ottamisen sijaan.

Ja KLOY:n rataverkko sinänsä on vielä poikkeuksellinen luonnollinen monopoli siitä, että sillä ei ole mitään velvoitteita toteuttaa asioita. Jos se päättää lopettaa / kieltää museovaunujen käytön ja siirtää niitä rataverkon ulkopuoliseen halliin, niin siinä on kenenkään kovin vaikea lähteä niillä mitään liikennöimään, vaikka kuinka olisikin resursseja siihen, jos toinen osapuoli ei siihen yksinkertaisesti suostu.

Nämä museovaunut, jotka ovat kipattu jo aikoja sitten verkolta pois telttahalliin eivät ole syöneet kenenkään leipää tai olleet kenenkään tiellä. Kun ajokuntoinen vaunu on staattisesti hallissa, ei sille lähtökohtaisesti tarvitse tehdä mitään. Vasta kun vaunulla ajetaan, vaatii se käytön perusteella ne huollot, mitä huolto-ohjelmaan kuuluu.

Museovaunut perustuvat yksinkertaiseen helposti kunnossapidettävään tekniikkaan ja mikä oleellisinta, niistä puuttuu tietotekniikka. Tästä syystä tekniset järjestelmät eivät vaadi jatkuvia päivityksiä tai mätäne käsiin muutamassa vuodessa mikä on taas arkipäivää nykykalustossa.

Eli kunnossapidon resursseja ei ole tarvinnut uhrata salaromutukseen viedyille tai vielä salaromuttamattomille museovaunuille lainkaan. Ja eihän niitä missään verkon ulkopuolella olevassa hallissa edes voisikaan sen kummemmin huoltaa kuin mitä paljain käsin pystyy, kun tila ei ole korjaamo eikä siellä ole sellaisen puitteita.
 
Kysymys kuuluu mielestäni, olisiko vaunujen paikka ennemmin jossain muualla rataverkolla, jossa vaunuista pääsisi nauttimaan? Tai edes museossa. Varikon nurkassa näitä ei kukaan pääse/päässyt ihailemaan. Jos kysyntää vaunuille ja niiden käytölle tarpeeksi olisi varmaan myös mahdollista löytää kestävä ratkaisu saada näitä vaunuja liikenteeseen.

Kyllä vaunujen seisottaminenkin jotain maksaa. Vähintään puhdistusta aika-ajoin ja tietenkin säilytys pinta-ala maksaa, Helsingin vuokrat tuntien.
 
Olisi kai noista saanut joku vaikka kesämökille saunan rakennettua tuohon runkoon. Hölmöä touhua romuttaa
 
KLOY:n omaisuudenhallinnan yksikönjohtaja Antti Nousiainen väittää HBL:ssä mm. seuraavaa, joka on siis silkkaa pötypuhetta, koska mitään yhteydenottoa ei ole ollut.
Vi utforskade en del alternativ tillsammans med Suomen raitiotieseura (Finlands spårvägsförening) men varken de eller staden hade möjlighet att finansiera en stiftelse.
Eli suomeksi "Selvitimme vaihtoehtoja yhdessä Suomen raitiotieseuran kanssa, mutta heillä tai kaupungilla ei ollut mahdollisuutta rahoittaa säätiötä." https://www.hbl.fi/artikel/cc525d26-bd95-5488-ae32-329303ad39ca
 
KLOY:n omaisuudenhallinnan yksikönjohtaja Antti Nousiainen väittää HBL:ssä mm. seuraavaa, joka on siis silkkaa pötypuhetta, koska mitään yhteydenottoa ei ole ollut.
Vi utforskade en del alternativ tillsammans med Suomen raitiotieseura (Finlands spårvägsförening) men varken de eller staden hade möjlighet att finansiera en stiftelse.
Eli suomeksi "Selvitimme vaihtoehtoja yhdessä Suomen raitiotieseuran kanssa, mutta heillä tai kaupungilla ei ollut mahdollisuutta rahoittaa säätiötä." https://www.hbl.fi/artikel/cc525d26-bd95-5488-ae32-329303ad39ca
Tämä kaikki sekoilu asettaa Nousiaisen puheet aika ikävään valoon.
 
Se, että valehtelee toistuvasti julkisuudessa ja jää siitä kiinni on sen arvoinen asia, josta esim. Iso-Britanniassa osattaisiin erota oma-aloitteisesti.

Jos johtopäätöksiä omasta toiminnasta ei osaa vetää itse, niin toivottavasti yhtiön toiminnasta viime kädessä vastaava elin kaupunginvaltuusto osaa tehdä johtopäätökset eri henkilöiden toiminnasta sekä luottamuksesta ja ryhtyy tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin.

KLOY kun ei ole virasto virkamiehineen vaan ainoastaan osakeyhtiö, voi sieltä antaa kenkää ilman virkavirhettäkin. (Ja sinällään salaromutusprosessi onkin kokonaisuudessaan paljon törkeämpi juttu kuin vain tavanomainen virkavirhe).
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Kysymys kuuluu mielestäni, olisiko vaunujen paikka ennemmin jossain muualla rataverkolla, jossa vaunuista pääsisi nauttimaan? Tai edes museossa. Varikon nurkassa näitä ei kukaan pääse/päässyt ihailemaan. Jos kysyntää vaunuille ja niiden käytölle tarpeeksi olisi varmaan myös mahdollista löytää kestävä ratkaisu saada näitä vaunuja liikenteeseen.

Kyllä vaunujen seisottaminenkin jotain maksaa. Vähintään puhdistusta aika-ajoin ja tietenkin säilytys pinta-ala maksaa, Helsingin vuokrat tuntien.
Oikeastihan raitiovaunujen paikka olisi raitiomuseossa. Siellä kuitenkin kipattiin pääosa vaunuista mätänemään taivasalle "kulttuuritekona", jotta saatiin hallin täyttävä esiintymislava. Vertaansa vailla olevista museosta tuli museon irvikuva, jossa on muutama hassu vaunu, käytännössä ajalta ennen itsenäisyyttä.

Jokainen voisi miettiä, että mitä olisi esimerkiksi automuseo, josta kaikki saman aikaikkunan kalusto olisi hävitetty. Eli ikään kuin itsenäisyyden ajalla ei olisi enää ollut historiaa tai mitään säästämisen arvoista.

Tämän lisäksi kaupunginmuseolla ja HKL:llä oli huomattava ja edustava vaunukokoelma, joka salaromutettiin yksilö kerrallaan. Tämä johtuu pelkästään siitä, että tahtoa kunnollisten puitteiden toteuttamiselle ei ole ollut. Ja vastaavasti suuri yleisö tai poliitikot eivät ole tietäneet, mikä on ollut tilanne.

Kansallisen kokoelman järjestelmällinen hävittäminen on onnistunut siksi, että vain harva ihminen on tietänyt asioiden todellisen laidan. Ja täytyy myös ymmärtää ja tietää alasta paljon, jotta on hahmottanut tarkoituksellisen kaluston hukkaamisen. Maallikko ei tätä helposti ymmärrä, sillä pitää tietää paljon monen vuosikymmenen aikana tapahtuneista asioista eri paikoissa.

Vallilan varikosta piti luopua jo kauan sitten ja se olisi ollut erinomainen ja riittävän tilava paikka edestavalle ja toimivalle museolle, josta olisi voinut liikennöidä museo- ja tilausajoliikennettä.

Pääosa museoraitiovaunuista on tarkoituksellisesti tuhottu, joten aika on hoitanut asian, kun kokoelma on kutistunut lyhyessä ajassa olemattomaksi.

Sitten kokonaan toinen juttu on, että miksi Vallilasta ei ole pystytty luopumaan ja varikkotilan kanssa on kipuiltu jo pari vuosikymmentä. Se johtuu siitä, että vastuuasemissa olleet henkilöt eivät ole hoitaneet tonttiaan. Koskela piti rakentaa uusiksi jo vuosituhannen alussa, mutta mitään ei ole vieläkään tapahtunut. Ruskeasuon varikon kanssa on vitkuteltu ja nyt sekin rakennetaan liian pienenä, joten krooninen tilapula ei lopu. Ja sitä ei auta se, että Laajasalon varikko päätettiin jättää toteuttamatta vain muutamien yksittäisten ihmisten päätösten vuoksi. Eli tilanpuute on 100 % itseaiheutettu. Lisäksi vähät varikot aiheuttavat lyhyessä ajassa miljoonaluokan kulut turhien siirtoajojen muodossa ja tämä korostuu etenkin verkon laajentuessa.

Ja mitä tulee kaluston seisottamiseen, niin se ei kyllä ole maksanut mitään, koska pressuhallissa ei vaunuille ole tehty mitään.

Sitä en tiedä mikä on itse hallin järjestely, eli onko se oma vai vuokrattu. Jos ja kun oletettavasti on oma, on se maksanut itsensä, koska se hankittiin käytöstä poistettujen Variotramien varastointiin.

Halli on kaupungin omistamalla maalla ja kaupungin yhtiön käytössä. Eli todellisuudessa se ei maksa mitään. Mutta sisäisellä laskutuksella tuolle voidaan varmasti lätkäistä ihan kuinka vaan mielikuvituksellinen hintalappu.
 
Viimeksi muokattu:
KLOY:n omaisuudenhallinnan yksikönjohtaja Antti Nousiainen väittää HBL:ssä mm. seuraavaa, joka on siis silkkaa pötypuhetta, koska mitään yhteydenottoa ei ole ollut.
Vi utforskade en del alternativ tillsammans med Suomen raitiotieseura (Finlands spårvägsförening) men varken de eller staden hade möjlighet att finansiera en stiftelse.
Eli suomeksi "Selvitimme vaihtoehtoja yhdessä Suomen raitiotieseuran kanssa, mutta heillä tai kaupungilla ei ollut mahdollisuutta rahoittaa säätiötä." https://www.hbl.fi/artikel/cc525d26-bd95-5488-ae32-329303ad39ca
Suosittelen tekemään oikaisupyynnön HBL:lle ja/tai kysymään vaikka sähköpostitse Nousiaiselta, että milloin ja mitä kautta hän on nämä väitetyt yhteydenotot tehnyt. Samalla voi tarjota yhteistyötä, kun kerta hän on oikein yrittänyt sellaista omien sanojensa mukaan järjestää - ei siispä pitäisi olla mitään syytä kieltäytyä.
 
Sitten kokonaan toinen juttu on, että miksi Vallilasta ei ole pystytty luopumaan ja varikkotilan kanssa on kipuiltu jo pari vuosikymmentä. Se johtuu siitä, että vastuuasemissa olleet henkilöt eivät ole hoitaneet tonttiaan. Koskela piti rakentaa uusiksi jo vuosituhannen alussa, mutta mitään ei ole vieläkään tapahtunut. Ruskeasuon varikon kanssa on vitkuteltu ja nyt sekin rakennetaan liian pienenä, joten krooninen tilapula ei lopu. Ja sitä ei auta se, että Laajasalon varikko päätettiin jättää toteuttamatta vain muutamien yksittäisten ihmisten päätösten vuoksi. Eli tilanpuute on 100 % itseaiheutettu. Lisäksi vähät varikot aiheuttavat lyhyessä ajassa miljoonaluokan kulut turhien siirtoajojen muodossa ja tämä korostuu etenkin verkon laajentuessa.

Ja mitä tulee kaluston seisottamiseen, niin se ei kyllä ole maksanut mitään, koska pressuhallissa ei vaunuille ole tehty mitään.

Sitä en tiedä mikä on itse hallin järjestely, eli onko se oma vai vuokrattu. Jos ja kun oletettavasti on oma, on se maksanut itsensä, koska se hankittiin käytöstä poistettujen Variotramien varastointiin.

Halli on kaupungin omistamalla maalla ja kaupungin yhtiön käytössä. Eli todellisuudessa se ei maksa mitään. Mutta sisäisellä laskutuksella tuolle voidaan varmasti lätkäistä ihan kuinka vaan mielikuvituksellinen hintalappu.
Ajatus, ettei museokaluston säilyttäminen vuosia tai vuosikymmeniä ole maksanut mitään on kyllä täysin absurdi.
Museokalustosta merkittävä osa seisonut varikolla ajokunnottomana ainakin vuosikymmenen ja loputkin ovat olleet käyttämättä vuosikausia.

Käytännössä rataverkolla liikkumattoman kaluston varastointi niukoissa ratikkahalleissa on vienyt hallitilaa, häirinnyt vaunukiertoa ja aiheuttanut lisätilantarvetta, kun museovaunujen viemää tilaa ei ole voitu käyttää muuhun. Museokaluston säilyttäminen ja ylläpito on jo pitkään häirinnyt linjaliikennettä ja on noita vaunuja välillä jouduttu siirtelemäänkin kun ne ovat olleet tiellä.

Koskaan liikkumatonta museokalustoa on yritetty saada moneen kertaan pois varikoilta, mutta Suomen raitioseuralla, Helsingin Kaupungilla tai kaupunginmuseolla tai muullakaan toimijalla ole ollut varaa tai halua vuokrata teollisuushallia, jossa noita sitten oletettavasti ikuisvarastoitaisiin museoratikkaihmisten mielenrauhan säilyttämiseksi, kun vaan joku maksaja löytyisi.

Kyllä tässä museoraitiotieharrastajat saisivat myös katsoa peiliin, sen että museoliikennettä on viimeksi ajettu kai kesällä 2019 luulisi olleen tiedossa. Muutenkin museokaluston ajokuntoisuus on hyvin epäselvä, siltä osin kun niitä ei ole vuosikausiiin tai vuosikymmeniin liikutettu omin voimin. Nyt tulee sitten ihan yllärinä, että Kaupunkiliikenne haluaa hallit ja pihat lopulta tyhjäksi ylimääräisestä tavarasta, jota kukaan ei käytä. Toki taustana on myös, että hallialueita remontoidaan ja uutta Jokeri-kalustoakin on tullut sisään.
 
Viimeksi muokattu:
Koskaan liikkumatonta museokalustoa on yritetty saada moneen kertaan pois varikoilta, mutta Suomen raitioseuralla, Helsingin Kaupungilla tai kaupunginmuseolla tai muullakaan toimijalla ole ollut varaa tai halua vuokrata teollisuushallia, jossa noita sitten oletettavasti ikuisvarastoitaisiin museoratikkaihmisten mielenrauhan säilyttämiseksi, kun vaan joku maksaja löytyisi.
Näinpä. Ihmettelen mistä raitioseuroilla, joiden vuosi, (HUOM ei kuukausi), -maksu on joitain kymmeniä euroja ja jäsenmäärä ei taida ainakaan tuhansia olla.

Jos raitiotieseuroilla olisi ylimääräisiä kymmeniä tuhansia tai satoja tuhansia niin ihmettelen mistä semmoiset rahat tulevat ja missä ne ovat olleet. Jos semmoisia ylimääräisiä rahoja on ollut niin kuulostaa lähes korruptoituneelta Oligarkkimeininkiltä suoraan sanoen. Ainakin minun silmiini kyseisten seurojen toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen eikä maksettavaan/tilattavaan työhön. Jos olen väärässä niin saa oikaista. Ihmettelen vain mistä kymmeniä tai satoja tuhansia tulisi seuroille (viitaten esim vaunujen jännitteen noston kustannuksia +muita kustannuksia)

Lisätään vielä konkreettinen ehdotus:
Kansalaisaloite museoratikkaverosta. Menisikö läpi? Varmaan tällä alustalla oleville, mutta liekö muille? Onko joku rohkea, joka lähtisi vetämään? Tai kuntalaisaloite Helsinkiin?
 
Viimeksi muokattu:
Museoratikkatoiminnan resurssit ovat kuitenkin henkilökunta, raha ja tilat. Rahastahan asiat ovat kiinni, mutta myös valittavista ratkaisuista.

Tilojen osalta lähtisin siitä, että museoratikoiden oikea pitkäaikaisvarastointipaikka ei ole linjaliikenteen varikolla. Museoratikoilla ajetaan lähinnä kesällä ja kyllä ne olisi luonnollisempaa pitkäaikaissäilyttää ja korjata jossain teollisuushallissa eli siirtää pidempiaikainen säilytys ja korjaus pois linjaliikenteen tiloista.

On siinä hommaa, kun keväällä kun liikennöintikausi alkaa, museoratikka museoratikkapajalta lavetille ja rataverkolle ja liikennöintikauden päätyttyä takaisin lavetille ja museoratikkapajalle. Mutta nostetaan ja siirretään veneitäkin talveksi halleihin.

Toki säännöllisenä liikennekautena museoratikalle varmaan löytyisi sisätila jotain ratikkahallista. Toki jos jotain kovin pientä laittoa on, niin huoltohallista muutaman tunnin slotti löytyisi myös museoratikalle, mutta kaikki isommat korjaukset tehtäisiin museoratikkapajalla.

Museoratikkapajan nyt rakentaa sopivaan teollisuushalliin ja pienten ratikoiden siirtämiseen sopivia ratkaisuja kyllä löytyy. Museoratikoiden koeajorata on toki haaste jos joku radanpätkä tarvitaan.

Toki jos ei ole ollenkaan rahaa on paha saada mitään aikaan. Tarvittaisiin varmaan sponsoria. Spårakoff liikkuu, koska sillä on riittävästi markkinointiarvoa. Jollain 1900-luvun alkupuolen ratikalla avovaunuineen varmaan olisi myös turistikysyntää ja ehkä niille voisi saada sponsoriakin. Vähemmän kiinnostava museokalusto on sitten oma juttunsa, onko kukaan valmis maksamaan paljonkaan jostain 50-luvun ratikan kyydistä?

Jos halutaan vielä joskus nähdä museoratikoita, muutakin kuin Spårakoff, liikkumassa on varmaan syytä myös tehdä valintoja, mitä nykyisestä museokalustosta on varaa ja järkevää säilyttää.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä tässä museoraitiotieharrastajat saisivat myös katsoa peiliin, sen että museoliikennettä on viimeksi ajettu kai kesällä 2019 luulisi olleen tiedossa.
Joku asiaa paremmin tunteva voisi ehkä avata tätä kuviota hieman lisää. Alla olevat päätelmät olen tehnyt julkisuudessa olleista tiedoista, enkä tiedä asiasta enempää.

Vaunun 339 kunnostamiseen on käytetty huomattava määrä yksityistä rahaa. Minkälaisen sopimuksen HKL ja Stadin ratikat ovat aikoinaan tehneet raitiovaunulla liikennöinnistä, jotta voidaan varmistua siitä, että entisöidyllä ratikalla voidaan liikennöidä? Käsittääkseni vaunu olisi haluttu myös ostaa, mutta HKL ei sitä myynyt.

Museoratikkaliikennöinti loppui, kun HKL olisi alkanut periä rataverkon käytöstä niin kovaa hintaa, että liikennöinti olisi ollut tappiollista. Tämän jälkeen vaunut siirrettiin pois myös rataverkolta halliin niin, ettei niillä voinut enää edes ajaa. Oletan, että museoliikennöintiä olisi haluttu jatkaa, jos siihen olisi ollut järkevä mahdollisuus ja näin kaluston omistaja olisi myös tavalla tai toisella saanut vaunuista tuottoa? Nyt ne jäivät seisomaan halliin ilman käyttöä.
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Ihmettelen vain mistä kymmeniä tai satoja tuhansia tulisi seuroille (viitaten esim vaunujen jännitteen noston kustannuksia +muita kustannuksia)

Olen yrittänyt saada jotain vahvistusta tälle julkisuudessa liikkuneelle satojentuhansien kustannukselle jännitteennostoon liittyen. Mikäli vaunuun asennettaisiin tällainen DC/DC-jännitteenmuunnin, niin luultavasti pahemmin muita muutoksia ei tarvittaisi.


En ole saanut vielä valmistajalta vastausta, mitä tuollainen muunnin suunnilleen maksaa.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös