VR:llä suuria muutoksia kaukoliikenteessä

Jos lähdetään arvioimaan tehtävien vaativuutta millä vaan tasapainoisella ja nykyaikaisella työnvaativuusmittaristolla puhtaalta pöydältä niin bussin kuljettaminen on selvästi vaativampaa työtä kuin junan kuljettaminen. Bussin kuljettajan pitää esimerkiksi osata ohjata bussia tiellä, jossa paljon muuta liikennettä, samoin olosuhteet vaihtelevat. Tieympäristö on myös paljon vaarallisempi ja siellä tapahtuu paljon enemmän onnettomuuksia. Nykyään bussikuskin pitää myös osata rahastaa tai ainakin tarkastaa liput ja palvella asiakkaitakin.

Juna kulkee raiteilla ja kulunvalvonta pitää pääosin huolta, etteivät kuljettajien virheet pääse kumuloitumaan onnettomuuksiksi. Turvallisuusmielessä veturinkulljettajalla on toki vaativa tehtävä muistaa laittaa kulunvalvonta päälle, siinä on selvästi suurin mahdollisuus tehdä iso virhe, kun kulunvalvonnan käynnistystä ei ole vielä automatisoitu. Toki junaa pitää pitää liikkeellä, mutta on se esimerkiksi bussin ajamiseen verrattuna hyvin helppoa, ja mahdollisuudet tehdä onnettomuuksiin johtavia virheitä ovat tieliikenteeseen verrattuna kovin rajatut. Toisaalta pitää toki tähystää rataa ja joskus harvoin yllätyksellisesti jarruttaa jos radalla on ihminen tai este.

Kun hyvin yksinkertaisia ammatteja on koko ajan automatisoitu ja junan kuljettamistakin on tekniikalla helpotettu, junankuljettajan työ alkaa nykyään olla jo yksi yksinkertaisimmista ja vähiten osaamista, koulutusta ja muita taitoja vaativista yleisistä ammateista, joka on vielä olemassa, ja kuitenkin ammatin palkka on erittäin korkea. Minusta yhteiskunnassa pitäisi olla keinoja vaikuttaa kaikkein hurjimpiin palkkavääristymiin ja korjata räikeimpiä palkkaepäsuhtia myös alaspäin, siitä huolimatta millainen historiallinen kehitys on nykytilanteeseen johtanut.

Kyllä veturinkuljettajan työ on kuitenkin vaikeampaa ja haastavampaa, vaikka automaatiikkaakin on enemmän kuin ennen. Veturinkuljettajalalla on paljon muuta asiaa opeteltavana, mitä bussinkuljettaja on opetellut jo ennestään autokoulussa mm.
Kuitenkin kiihtyvyydenasettelut, ei sitä tehot tapissa voida lähtee etenkään veturivetoisella suksimaan. Jarrutukset ja niiden tehojen säädöt, eri jarrutyypit, opastimet ja niiden luvut. Vaikka JKV on, niin kuljettajan on silti seurattava opastimia sekä merkkejä. Sitten kaikki merkit, mitä ei autokoulussa ole ollut, koska on rautatieliikenteelle omieen. Junat ovat selvästi busseja pitempiä ja painavempia, joten pysähtymiset vaativat keskittymistä, jotta pystyy oikeaan kohtaan ja tarpeeksi pitkälle laiturille pysähtyä. JKV:n ohjelmoiminen aina per juna ei ole mitään "painetaan tätä nappia ja valmis", vaan vaatii jarrupainotiedot, junan sn-tiedot ja muita näpyttelyjä. Kuljettajilla voi olla myös vaunujen kytkemistä tms., tosin niistä maksetaan omia lisiä jos kohdalle osuu. Ei se veturinkuljettaja koulutus ihan turhaan yli puolta vuotta harjoitteluineen ole (vrt. bussikuljettaja n. 2 kuukaudessa, jos olet 24v ja omaat väh. B-ajokortin).
 
Usein kuluttajakaupassa ihmiset pitävät nettikauppoja parempana kun kivijalan omistaja vain vetää taskuunsa voitot, samoin on joukkoliikenteessä, kuinkahan monella on numerot tiedossa että voi tehdä johtopäätöksiä siitä kuka huijaa ja ketä.

Sulla on nyt jotain jäänyt ymmärtämättä. Nettikauppa on kevyimmillään palvelimella pyörivä softa ja kasa sopimuksia. Kiinteät kustannukset on karsittu minimimiin. Sellainen sopii asiakkaalle, joka tietää mitä haluaa, tai on valmis selvittämään asian itse, eikä halua maksaa yrittäjän liiketiloista, varastosta tai jonkun mistään mitään tietämättömän asiakaspalvelijan palkkaa.

Kivijalkakauppiaat itkevät, kun on olivat pitkään ainoa vaihtoehto, kauppa kävi väkisinkin, mutta nyt internetin myötä heidän olisi kyettävä tuottamaan lisäarvoa, jolla tuotteiden väistämättä korkeamman hinnan pystyisi perustelemaan asiakkaille. Joiltain onnistuu, toisilta ei, monen pelastuksena on suomalainen, joka ei osaa tai halua käyttää internetiä ja toosaalta antaa arvoa sille sosiaaliselle tapahtumalle, jossa myyjä kettuilee, eikä osaa vastata kysymyksiin.

Ja kuitenkin kun ajattelee suomalaisten elintasoa, mikä ihme ihmiset ajaa Lidliin tai Onnibussiin kärvistelemään, onko se ainoastaan että on opettettu että kaikki huijaa, nämä on ne rehelliset....

Lähinnä kait se, että ihmiset matkustelevat nykyään ja näin ollen joku suomalaisen ruuan verrattain kallis hinta ja huono laatu ei ole vain juttu lehdessä, vaan itse toistuvasti ulkomailla koettu asia.
 
(vrt. bussikuljettaja n. 2 kuukaudessa, jos olet 24v ja omaat väh. B-ajokortin).

Vähän nyt kyllä epäilen tätä tekstiä, missähän voi valmistua kahdessa kuukaudessa linja-autonkuljettajaksi B-kortilla tai edes BC-kortilla ja sanotaan että vaikkapa vielä kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyys voimassa? :D
 
Vähän nyt kyllä epäilen tätä tekstiä, missähän voi valmistua kahdessa kuukaudessa linja-autonkuljettajaksi B-kortilla tai edes BC-kortilla ja sanotaan että vaikkapa vielä kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyys voimassa? :D

Kompataan, itsellä meni linja-autonkuljettajakoulutuksessa elokuun lopusta huhtikuun alkuun (pääsiäinen toi muutaman lisäpäivän) eli 7 kuukauden verran. Ja B-kortti oli pohjalla. C-kortti olisi lyhentänyt vain parin kolmen viikon verran.
 
Ei se veturinkuljettaja koulutus ihan turhaan yli puolta vuotta harjoitteluineen ole

Koulutus on 11 kuukautta, josta n. 9 kuukautta on palkatonta teoriaa, kalustokoulutuksia ja ajo-opetusta, ja n 2 kuukautta palkallista ajoharjoittelua kokeneemman kuljettajan kanssa. Tämän jälkeen usein saadaan vielä lisää kalustokoulutuksia viikon tai parin verran, jos oppilaana ei ehditty kaikkia tarvittavia "kortteja" ajamaan.
 
Rantaradalla on helppo esimerkki mahdollisesta parannustoimesta. Nykyisellä aikataululla ja kierrolla (matka-aika 2 h ja kääntymisajat 2 x 1 h) kalustontarve on kuusi runkoa. Nopeuttamalla Helsingin ja Karjaan väli 50 minuuttiin voitaisiin kääntymisaika kutistaa 20 minuuttiin ja kalustontarvetta vähentää yhdellä rungolla eli kuudenneksella. Nyt suunnitellut supistuksethan eivät vähennä tarvittavan kaluston määrää. Tällainen järjestely edellyttäisi lähiliikenteen aikataulujen vastaavaa tarkistusta kun kaukojunat kulkevat lähijunien seassa. Lyhyempi kääntymisaika edellyttäisi myös nykyistä parempaa liikennöintikuria aikataulussa pysymisen varmistamiseksi.
Nopeutus on hyödyllinen, jos se keskitetään Karjaan itäpuolelle. Tällöin junakohtaukset Karjaalla ja Salossa pysyvät nykyisellään. Käytännössä tehostettu kalustonkierto edellyttää kaikkien runkojen olevan samanmittaisia, koska ruuhka-aikoihin osuvien lähtöjen tulee olla maksimimittaisia (5 vaunua?). Väistämättä hiljaisempien aikojen vuoroissa on tällöin väljempää. Dynaaminen hinnoittelu onkin tarkoitettu pienentämään tätä ongelmaa.
Täytyy muistaa että myös Hki-kirkkonummi välillä on löysää josta ainakin 5 minuutia voisi saada pois poistamalla tasoristeyksiä ja sallimalla 160 km/h vauhti ainakin suorilla esim Jorvaksen ja Mankin välillä tai Mäkkylän-Keran tai Huopalahden-Pasilan välillä. Lähijunienkin aikatauluja voisi tarkistaa, U ja S junat yhdistää sen jälkeen kun Mankin ja Luoman seisakkeet lakkautetaan ja jos kalustona käytettäisiin Sm4 tai Sm5 junia. Pitkän päälle pitäisi kuitenkin kaupunkirataraiteita jatkaa Espoon keskukseen asti.

t. Rainer

---------- Viestit yhdistetty klo 22:32 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:37 ----------

Kun matkat ovat lyhyitä, auton kilpailukykyä ei voita mikään – paitsi ehkä se, että lähtöpaikka ja kohde ovat ihan juna-asemien vieressä. Saman radan juna-asemien. Jos matka vie vaikka Kivenlahdesta Tampereelle taikka Lahdesta Itäkeskukseen, niin ei siinä paljon auta, että jossain on joku juna, jonka huippunopeus on enemmän kuin moottoritien 120 km/h. Autolla lähtö voi tapahtua sillä sekunilla kuin matkustaja tahtoo ja siirtymiin kuluva aika on minimissä. Täällä on mainittu meikäläinen kilometrikorvausjärjestelmäkin. Ei se houkuttele joukkoliikenteeseen. Junassa on tietysti mukavempaa kuin bussissa. Voi liikkua, voi käydä ravintolavaunussa, on enemmän jalkatilaa ja niin edelleen. Mutta mitä lyhyempi matka, sitä pienempi merkitys tuolla mukavuudella on.

En maalaisi noin synkkiä kuvia. Nyt suunnitellut vuorojen vähentämiset voidaan panna yleisen talouden taantuman piikkiin.
Junissa kuten myös raitiovaunuissa on sellainen ominaisuus että ne herättävät ihmisissä sympaattisempia tunteita kuin bussi- auto- tai lentoliikenne. 1990-luvusta alkaen on saatu nähdä että kun jotain junavuoroja tai ainakin jos rataosuuksia on aiottu lakkauttaa, on synnytetty kansanliikkeitä junien pelastamiseksi. Osa niistä ovat onnistuneet todella hyvin, kuten esim Kemijärven yöjunan säilyttämistä vaatineet. Myös muualta Euroopasta löytyy esimerkkejä, myös raitiotiepuolelta. Mutta onko bussi- tai lentovuorojen lakkauttamista vastaan syntynyt kansanliikkeitä? En ole kuullut. Esim Malmin lentokentän lakkauttamista vastaan protestoivat eivät halua säilyttä mitään reittilentoliikennettä vaan aioastaan oikeutta lentää yksityiskoneella Helsingistä, ja mun täytyy sanoa että Malmin kentästä meuhkaamisessa suuntaan ja toiseen ovat vastakkain vain eliitti ja "vihervasemmisto".

Täytyy sanoa myös että valtion autoveropolitiikka on vielä muutosvaiheessa. Satelliittipaikannukseen pohjautuva kilometrivero nykyisen hankinta ja käytömaksujen korvaajana on ehditty tyrmätä, vaikka se olisi kaikkein oikeudenmukaisin. Jos se toteutettaisiin se ohjaisi ihmisiä laskemaan paljon tarkemmin millaisissa tilanteissa auto oikeasti on kannattavampi kuin joukkoliikenne.

t. Rainer
 
Mutta onko bussi- tai lentovuorojen lakkauttamista vastaan syntynyt kansanliikkeitä? En ole kuullut.

Eikös Espoossa vastustettu mm. linjan 69 muutoksia ihan onnistuneestikin?
Kyllä muuttuvia reittejä ja aikatauluja vastustetaan monin eri tavoin (mm. Nokialla 30.6.2014 tapahtunutta muutosta) mutta mitä lasketaan kansanliikkeeksi? Adresseja kerätään ja aktiivit pommittavat päättäjiä.
Ehkä linja-autoliikenne ei ole niin "mediaseksikästä" että jokaisesta liikennöijän/liikenteen suunnittelijan/tilaajan ja asiakkaan/palvelun käyttäjän konfliktitilannetta ei julkaista "valtakunnanmediassa"?
 
Ikävää, että VR on joutunut tällaiseen tilanteeseen. Uusia vaunuja on ollut pakko ostaa ja niihin on uponnut rahaa, mutta sitten niihin ei matkustajia riitäkään. Vaunujen romuttaminen ei enää tässä vaiheessa auta. Hiljaistenkin junavuorojen karsiminen vähentää matkustajia, sillä monet junamatkat ovat edestakaisia.

Puolessa junavuoroista on yli 20 % paikoista täytetty. Eikös VR:n pitänyt pyrkiä paikkojen täyttämiseen nykyisellä sekavalla hinnoittelumenetelmällä? Tämä voisi toimia, jos suosituimmat vuorot myytäisiin loppuun viikkoja etukäteen ja mattimyöhäiset joutuisivat ostamaan lippunsa huonomman ajan vuorolle. Näin se ei kuitenkaan ole, vaan vapaata kapasiteettia on joka lähdöllä. Olisiko parempi palauttaa vihreät lähdöt ja myydä niitä halvalla? Suosituimmat lähdöt kyllä saadaan myytyä kovaankin hintaan.

Hinnoittelua voisi uudistaa. Junaliikenne on erittäin pääomaintensiivistä ja muuttuvat kustannukset ovat pieniä verrattuna kiinteisiin kustannuksiin. Tällöin ei kannata uusia vaunuja seisottaa varikolla. Onko parempi myydä vitosella kuin jättää myymättä? Ehkä kannattaisi ensin myydä liput niille, jotka niistä haluavat maksaa, ja sitten koittaa saada lisämatkustajia halvemmalla (esim. kohdennetut tarjoukset Veturi-asiakkaille). Onnibussityyppinen "ensimmäiset matkustajat sisään halvimmalla" toimii vain, jos saa myytyä viimeiset paikat kalliiseen hintaan. Ikävää olisi kuljettaa sellaista ajoneuvoa, jossa olisi vain yksi maksanut matkustaja, ja hänkin kulkisi euron lipulla.

Joukkoliikenteeseen kuuluu se, että osa vuoroista ajetaan vajaatäytöllä. Mikä sitten on oikea prosenttiosuus? Mietitäänpä laivamatkustamista. Eckerö Line kuljetti heinäkuussa Tallinnan ja Helsingin välillä 180000 matkustajaa. Tämä on käsittääkseni 1450 matkustajaa vuoroa kohden. Aluksen kapasitetti on noin 2080 matkustajaa. Keskimääräinen täyttöaste oli siis 70 %. Voin hyvin uskoa, että suosituimmat vuorot ajettiin täysinä ja vastaavasti hiljaisin puolisko vuoroista puolillaan. Tämän paremmin tuskin asia voisi olla, ellei jotain asiakasryhmää saada matkustamaan vain hiljaisimmilla lähdöillä. Tietysti 50 % käyttöaste hiljaiseen aikaan on yli 2,5-kertainen verrattuna VR:n alle 20 % käyttöasteeseen, mutta laivaliikenteessä olikin vuoden huippukuukausi. VR:llä on tässä parannettavaa paljon.

Yleisesti en myöskään oikein ymmärrä, mikä se kaukojunan lokero Suomessa voisi olla. Kun matkat ovat pitkiä, ne on mukavinta ja nopeinta tehdä lentokoneella.
Mielipiteitä on monenlaisia. Tiedän henkilön, joka matkusti Helsingistä Kuusamoon Oulun kautta bussilla. Jätetään bussiyhtiön nimi mainitsematta. Olisiko tähän kellään antaa mitään tilastoa jostain lentoliikenteen yhteysvälistä? Mikä on lentoliikenteen matkustajamäärä ja junaliikenteen matkustajamäärä?
 
Mielipiteitä on monenlaisia. Tiedän henkilön, joka matkusti Helsingistä Kuusamoon Oulun kautta bussilla. Jätetään bussiyhtiön nimi mainitsematta. Olisiko tähän kellään antaa mitään tilastoa jostain lentoliikenteen yhteysvälistä? Mikä on lentoliikenteen matkustajamäärä ja junaliikenteen matkustajamäärä?

Helsinki-Oulu välillä oli lentoliikenteessä 2014 829 936 matkustajaa. Tänä vuonna Helsinki-Oulu välillä on ilmeisesti 860t- 890t matkustajaa, kun kasvua pukkaa.

Paljonkohan junissa kulkee matkustajia tuolla välillä kun vaihtomatkustajia ei huomioida? Joka tapauksessa todella paljon vähemmän kuin lentokoneissa koska rautatietilaston 2015 (s.37) mukaan Oulun eteläpuolella oli vuonna 2014 865t, pohjoispuolella 585t matkustajaa ja itäpuolella 125t. Suurin osa etelästä tulevista matkustajista myös tulee muualta kuin Helsingistä ja suuri osa rautatiematkustajista jatkaa vielä Oulusta pohjoiseen. Olisikohan junissa Helsingin seudun ja Oulun seudun välillä 200t-300t matkustajaa? Vai löytyykö jostain tarkka luku?
 
Suurin osa kaukoliikenteen verkostosta on raskaasti tappiollista liikennöidä ja kustannuksia subventoidaan parhaimpien reittien tuloilla sekä joukkoliikennetuilla.

Tiedän, että hakkaan vain päätäni seinään, mutta yritetään nyt silti. Sulla varmaan on joku lähde tälle?

Helsinki-Oulu välillä oli lentoliikenteessä 2014 829 936 matkustajaa. Tänä vuonna Helsinki-Oulu välillä on ilmeisesti 860t- 890t matkustajaa, kun kasvua pukkaa.

Paljonkohan junissa kulkee matkustajia tuolla välillä kun vaihtomatkustajia ei huomioida? Joka tapauksessa todella paljon vähemmän kuin lentokoneissa koska rautatietilaston 2015 (s.37) mukaan Oulun eteläpuolella oli vuonna 2014 865t, pohjoispuolella 585t matkustajaa ja itäpuolella 125t. Suurin osa etelästä tulevista matkustajista myös tulee muualta kuin Helsingistä ja suuri osa rautatiematkustajista jatkaa vielä Oulusta pohjoiseen. Olisikohan junissa Helsingin seudun ja Oulun seudun välillä 200t-300t matkustajaa? Vai löytyykö jostain tarkka luku?

Unohdat - ilmeisen tarkoituksellisesti - sen, ettei Oulusta lentäen pääse Suomessa juuri muualle kuin Helsinkiin, mikä pakottaa kaikki kulkemaan Helsingin kautta. Junan etu taas on, että pääsee suoraan jostain muusta kaupungista Ouluun. Arvaamistasi matkustajamääristä voi siis päätellä tasan sen, että lentoyhteydet Oulun ja muun Suomen välillä rajoittuvat Helsinkiin.
 
Tiedän, että hakkaan vain päätäni seinään, mutta yritetään nyt silti. Sulla varmaan on joku lähde tälle?

Eikö tuo ole ihan yleisesti tiedossa oleva asia, myös tällä foorumilla? VR:n matkustajaliikenteen tulos oli alkuvuodesta tappiolla. Toisaalta esimerkiksi Tampere-Helsinki välin on nykyhinnoittelulla pakko olla firmalle varsinainen kultakaivos, samoin kuin HSL liikenne. Ristisubventio tulee tuskin kenellekään yllätyksenä ja kun katsoo vaikka rautaietilastosta rautateiden matkustajamääriä ja hinnoittelua on helppo päätellä, että nykyään mitä ilmeisimmin suuren osan nykyisin liikennöidystä kaukoliikenneverkosta täytyy olla raskaasti tappiollista.

---------- Viestit yhdistetty klo 10:57 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 10:49 ----------

Unohdat - ilmeisen tarkoituksellisesti - sen, ettei Oulusta lentäen pääse Suomessa juuri muualle kuin Helsinkiin, mikä pakottaa kaikki kulkemaan Helsingin kautta. Junan etu taas on, että pääsee suoraan jostain muusta kaupungista Ouluun. Arvaamistasi matkustajamääristä voi siis päätellä tasan sen, että lentoyhteydet Oulun ja muun Suomen välillä rajoittuvat Helsinkiin.

Vaikka tarkemmat luvut olisivat toki tarpeen, voi noista luvuista myös päätellä sen, että lentokone on selvä markkinajohtaja Helsingin ja Oulun seudun välisissä joukkoliikennematkoissa.
 
Eikös Espoossa vastustettu mm. linjan 69 muutoksia ihan onnistuneestikin?
Kyllä muuttuvia reittejä ja aikatauluja vastustetaan monin eri tavoin (mm. Nokialla 30.6.2014 tapahtunutta muutosta) mutta mitä lasketaan kansanliikkeeksi? Adresseja kerätään ja aktiivit pommittavat päättäjiä.
Ehkä linja-autoliikenne ei ole niin "mediaseksikästä" että jokaisesta liikennöijän/liikenteen suunnittelijan/tilaajan ja asiakkaan/palvelun käyttäjän konfliktitilannetta ei julkaista "valtakunnanmediassa"?

Se linja 69 taitaa kulkea Helsingin pohjoisosita keskustaan, se oli ensimmäinen bussilinja josta olen kuullut että kansalaisaktivismi olisi onnistunut säilyttämään. Espoon länsimetron aloitaessa vajaan vuoden päästä on ollut porua bussilinjojen muutossuunitelmista. Muutokset ovat kuitenkin koskeneet niin suurta osaa linjoja että mitään selkeää "pelastamiskohdetta" ei ole ollut johon kansalaisaktivismi olisi kykenevä näyttämään hampaansa. Mistän ei bussiliikene katoa vaan korvautuu muilla linjoilla, jotkut voittavat sillä, jotkut häviävät. Itse olen kyllä ihmetellyt että miksi pitää Espoossa mennä sorkkimaan niiden alueiden bussilinjoja, jotka ovat sisämaassa ja joiden matkustajille länsimetro ei ole mikään vaihtoehto minnekään pääsemiseksi?

Itse näkisin henkilöautoliikenteen lisääntymisen olevan syypää sekä juna että bussiliikenteen suosion vähenemiseen. Milloinkaan autoilu ei ole ollut niin halpaa kuin nyt. Hallituksen puuhat CO2 päästöjen vähentämiseksi on vain silmänlumetta koska ihmiset ostavat niin isoja autoja kuin mihin on varaa, ja hyvin monella on varaa painavaan citymaasturiin nykyään. Joukkoliikenteellä kulkeminen on nykyään ideologinen valinta.

t. Rainer
 
Itse olen kyllä ihmetellyt että miksi pitää Espoossa mennä sorkkimaan niiden alueiden bussilinjoja, jotka ovat sisämaassa ja joiden matkustajille länsimetro ei ole mikään vaihtoehto minnekään pääsemiseksi?

Siksi että metro nielee niin uskomattomat määrät rahaa, eikä kaikkea voida siirtää lipunhintoihin. YLE:n sivuille tuli aamulla uutinen Helsingistä. Kun kaupunginhallitus, joka jätti asian pöydälle, ei tahdo nostaa lippujen hintoja kahdessa vuodessa lähemmäs 20 %:lla, niin toinen vaihtoehto on sitten liikenteen mittava karsinta, että saadaan metro maksettua. Harva metron kannattaja tätä ymmärsi silloin, kun asioista päätettiin. Vastustajat – no eihän hörhöjä tarvii kuunnella. http://yle.fi/uutiset/hsln_lippujen_korotusaikeet_kova_paikka_paattajille/8270014

Tämä lipunhintarumba on seurausta siitä, että kunnat ovat päättäneet kierrättää näitä investointirahoja HSL:n kautta, eli erään foorumilla kirjoittavan ja HSL:ssä työskentelevän sanoin, "HSL maksaa osan investoinneista". Oikeasti tuo merkitsee sitä, että kunnat tilittävät rahat höselille, joka sitten maksaa niillä hankkeiden lainoja pois. Jos eivät tilitä, ainoa keino höselilel on yrittää saada ne rahat lipputuloina, mikä johtaa absurdeihin lipunhintoihin.

En tiedä miksi tuo on noin tehty, ehkä siksi että HSL:lle tulisi jollain tavalla valtaa päättää niistä investoinneista tai edes ottaa kantaa siihen, mikä on järkevää ja mikä ei. Se on sikäli hassua, että eihän HSL:ltä kuitenkaan ole mitään kysytty. Kunnat rakentavat mitä lystäävät ja ilmoittavat sitten höselille, että sopii ajaa meidän radalla. Vaikea olisi kuvitella että kuntayhtymässä asetuttaisiin esimerkiksi tukemaan Kivenlahden metroa – sen valmistuessa karistaan sitten loputkin Espoon joukkoliikenteestä pois, että on varaa maksaa se.

Oikea ratkaisu tässä olisi palata vanhaan, jolloin hyötyjä maksaa infrahankkeet. Kunta rakentaa, kunta maksaa. Jos Espoo haluaa rakentaa Kivenlahteen metron, jotta se saa enemmän rahaa myydessään tontteja Suomenojalla, niin onhan se vähän erikoista, että se metrolasku maksatetaan vantaalaisella bussimatkustajalla.
 
Takaisin
Ylös