Rakentamalla "kantakaupunkeja" kauas keskustan ulkopuolelle kuten Vantaan Kartanonkoskelle...
Kartanonkoski EI ole kantakaupunkia, ainoastaan kivannäköinen lähiö. Juuri sen vuoksi – kuten kirjoitit – kun siellä ei ole mitään palveluita. Eli ei mitään, minkä vuoksi lähdetään ”kaupungille”. Jos Östersudomissa, ei ÖstersundomiSTA, voi mennä kaupungille, silloin sinne on rakennettu kantakaupunkia.
Kartanonkoskelta voi työntää lastenvaunut kauppakeskukseen, mutta silloin ei ole menty ”kaupungille”, vaan kauppakeskukseen. Ja onhan siinä ympärillä vaikka mitä, mutta ei mitään oikeasti lastenvaunuetäisyydellä. Sillä Jumbokin on sen verran kaukana, että vain rivakimmat viitsivät ne kärryt sinne työntää.
Lisäksi näiden koristeellisten kerrotalojen rakentamiseen on uponnut yhtä paljon rahaa per neliömetri kuin johonkin rivarinpätkään joten tyypillinen suomalainen asunnonostaja ostaa mielummin asunnon siitä rivarista että saa oman pihan, ja siksi asunnot kantakaupunkimaisissa lähiöissä menevät huonosti kaupaksi.
Ei välttämättä. Koistisen ja Tuorilan tutkimuksen perusteella (
Millainen olisi hyvä elinympäristö? Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 9/2008.) kaikki ihmiset eivät halua pientaloihin, vaan hyvien palveluiden ääreen ja autosta riippumattomiksi. Siksi kantakaupungin kerrostaloasunnot ovat huomattavasti kalliimpia kuin peltojen omakotitalot.
Asuntojen hinta pk-seudun eri alueilla muodostuu niin monista seikoista koska se kiinteistövälittäjien hokema "sijainti, sijainti ja sijainti" kertoo syyn mutta ei kaikkia taustoja. Oikeasti hinta muodostuu sijainneista eri hyödynnettäviin tekijöihin. Sijainti keskustaan nähden on yksi tekijä...
Olet aivan oikeassa. Tämä vaan pitäisi ymmärtää myös kaavoituksessa ja liikennejärjestelmässä. Jos niitä ”hyödynnettäviä tekijöitä” kaavoitetaan ja rakennetaan uusien asuntojen lähelle, uuden asunnon sijainti paranee, vaikka se olisi niinkin kaukana H:gin keskustasta kuin Östersundom. Ja pitää ymmärtää, että ”lähellä” ei ole vain kilometrejä, vaan miten vaivattomaksi matka jonnekin koetaan. Jos autolla on vaivattomampi ajaa Östersundomista Jumboon (on kuulemma landbolaisten lähikauppa) kuin päästä jollain konstilla 600 metrin päähän Siwaan, silloin se Siwa ei ole lähellä.
Pikaraitiotie kuulostaa sikäli houkuttelevalta vaihtoehdolta mutta odottaisin ensin kokemuksia esim Kruunuvuorenrannasta/Laajasalosta. Östersundomin raideyhteys voisi olla Jokerin kanssa yhteenkytketty pikaraitiotie, tai käytännössä jos pikariraitiotihen pädytään, se olisi ainoa vaihtoehto ainakin aluksi.
Laajasalon ajetaan varmasti ratikalla ennemmin kuin kukaan asuu uusissa taloissa Östersundomissa. Tärkeintä olisi tietenkin, että Laajasaloon pääsee ratikalla ennen kuin Östersundomin kaavoituksessa on tehty peruuttamattomia ratkaisuja.
Koska metro voidaan rakentaa maanpäällisenä niin asemia voi rakentaa sillekin useampi kuin maanalaisissa keskustaolosuhteissa. Metro voisi niiissä maisemissa muistuttaa enemmän Oslon metroa Holmenkollenin alueella tai Göteborgin pikaraitiotetä. Niissä asemat ovat hyvin riisuttuja, mutta kulku laitutreille on melkein aina kevyen liikenteen tunnelia tai siltaa pitkin.
Helsingin metrollahan on tiheimmin asemia kantakaupungissa. Se johtuu vain siitä, että kantakaupunki on ainoa paikka, jossa kerrosalaa on rakennettu niin paljon, että metrossa on mitään mieltä.
Mutta meidän kielenkäytössämme edellä kuvailemasi metro on pikaratikka.
Oslon tapaan metroa ei meillä voi tehdä, kun vaunut ovat liian pitkiä, kaarteet liian loivia ja joku haluaa junista kuljettajatkin pois. Olen jo vuosia sitten sanonut, että HKL:n metroa voisi ja pitäisi kehittää sellaiseksi, että se sopii seudulle paremmin kuin nykyinen. Onhan niitä kehitystarpeita tässäkin ketjussa kuvailtu. Mutta aivan päinvastaiseen suuntaan on päätetty mennä.
Antero
