Östersundomin metro pikaraitiotieksi?

Vs: Itäsalmen metro pikaraitiotieksi?

Ei ole todistettu ainakaan vielä. Linjalla ja linjan ulkopuolella on hyvin erilaiset vaatimukset kaluston dynaamiselle käyttäytymiselle. Esimerkiksi Tukholman A32:n minimi on linjalla 25 ja varikolla 20, mutta varikolla nivelen palkeiden väliin voi aueta vaarallisia rakoja. Metelikin voi varikolla tosiaan olla eri tasoa eikä siihen liity mitenkään ratikoiden melutaso, koska vaunu on rakenteeltaan hyvin erilainen.

Siis tarkoititko että Tukholmassa säde on 250 ja 200 eikä 25 ja 20?

Jos tosissaan ryhdyttäisiin alle 200 m säteillä rakentaa metroa niin sille linjalle pitäisi olla oma vaunutyyppinsä . Eikö Chicagon vanhassa silloilla kulkevassa metrossa ole niin jyrkkiä mutkia että juna näyttää pienoisrautatien junalta kun se käänty mutkassa?

t. Rainer
 
Vs: Itäsalmen metro pikaraitiotieksi?

Länsimetron v 2005 YVA-raportissa oli automaattiohjaus otettu huomioon, ainakin raportin tekstissä. Sitäpaitsi vanhanaikainen kulunvalvonta olisi tullut uutena hankittuna maksamaan lähes yhtä paljon kuin automaattiohjaus.

Se oli tosiaankin vain mainintana. Ei YVA:ssa ainakaan laituriovia ollut, eikä kaikkea turvallisuustekniikasta muutenkaan. Maksaahan se maanuaaliajon kulunvalvonta lähes yhtä paljon, jos ajatellaan, että 55 M€ on pikkuraha. Eikös se tuon 55 miljoonaa manuaaliin verrattuna ollut? OK, tuossa konkurssissa se kyllä on pikkuraha. Sillä kyllä saisi muutakin aikaiseksi, jopa metromittakaavassa.

Tälläkin hetkellä on olemassa erilaisia käsityksiä Länsimetron hinnasta eri tahoilla. LVM mm. on arvioinut hinnaksi miljardi euroa, vaikka Länsimetro Oy taitaa pitää arvionaan noin 800 M€. Mediassahan näkee vieläkin sellaista hinta-arviota kuin noin 714 M€ (ja HS sanoo yleensä "noin 700 M€"). Tätä joko ei haluta viralliselta taholta korjata, tai sitten toimittajat ei vain jaksa tarkistaa hintaa aina uudelleen, vaan kayttää tuota arviota, joka on kohta jo kaksi vuotta vanha. Jos se, mitä Louko on sanonut, että hinta odottaessa nousee 100 M€ vuodessa, miksi ihmeessä hän edelleenkin marraskuun lopulla puhui 714 miljoonasta, vaikka olisi pitänyt tietenkin puhua noin 900 miljoonasta?

Länsimetron hintaa on nostanut lähinnä se että siitä on päätetty tehdä luksusmetro, kaikenlaista taidetta ja koristetta , ja että turvallisuusvaatimuksia tiukennettiin raportin julkaisemisen jälkeen, muistaakseni jossain päin maailmaa tapahtuneiden terrori-iskujen vuoksi.

Taidetta ja koristetta ei tietääkseni olla missään vaiheessa laskettu asemien kustannuksiin. Päin vastoin, asemia on tietääkseni pyritty lähinnä riisumaan ylimääräisestä (jota ehkä kuitenkin joudutaan hankkimaan). Turvallisuusvaatimuksia ei tiukennettu, vaan niistä huomautettiin, kun ne ole jätetty alunperin huomioimatta ja laskut oli tehty 20 vuotta vanhoja määräyksiä noudattaen.

Nyt kun tiedetään että metrojunaa voi ainakin varikolla ajaa 160 m kaarresäteessä niin se ainakin todistaa, että on mahdollista rakentaa aika mutkikastakin rataa, jos halutaan että metro tulee mahdollisimman lähelle ihmisten koteja.

Haittana on melun lisäksi mm. se, että joku 30 km/h nopeus joukkoliikenteessä ei ole kovin varteenotettava vaihtoehto vieressä kulkevalle Itäväylälle/Itäbulelle. Jotta nopeutta ei tarvitse tiputtaa tuosta 80 km/h, on kaarresäteen oltava se 480 m. Kun halutaan pienentää kaarresäde 400 metriin, pitänee nopeutta tiputtaa jonnekin 65 km/h kieppeille. Nämä pätevät siis silloin, kun ajetaan normaalin käytännön mukaisesti, ja eiköhän sille ole syy, miksi näistä ei olla poikettu. Näistä nopeuksista on jollain varmaan olemassa tarkemmat tiedot.

---------- Viesti lisätty kello 15:47 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 15:45 ----------

Siis tarkoititko että Tukholmassa säde on 250 ja 200 eikä 25 ja 20?

A32 on siis Tvärbananin raitiovaunu.

Jos tosissaan ryhdyttäisiin alle 200 m säteillä rakentaa metroa niin sille linjalle pitäisi olla oma vaunutyyppinsä .

Jolloin kannattaa jo tosissaan harkita koko metron korvaamista raitiotiellä.
 
Vs: Itäsalmen metro pikaraitiotieksi?

Matkahuollossa ja joissain RHK:n monitoreissa on tuollaisia nimiä käytetty hiljattain. RHK:ta on valistettu asian oikeasta tolasta ja niistä ne väärät nimet on nyttemmin häipyneet. MH kai käyttää edelleen mm. Gustav Adolfsia yms. hauskuuksia aikatauluhakukoneissaan ja monitoreissaan (esim. Kamppi), jos oikein muistan?

On olemassa Kotuksen virallinen luettelo kaikista Suomen ja monen ulkomaillakin sijaitsevan paikkojen virallisisa nimistä suomeksi ja ruotsiksi, sekä merkinnät myös jos jotain nimeä käytetään nykyisin vain historiallisissa yhteyksissä.

Mutta sekin lista elää. Jossain päin maailmaa joku valtaan noussut diktaattori päättää että nyt maan ja pääkaupungin nimi on tää eikä tuo. Ennen oli Burma, nyt Myanmar, ennen oli Bombay, nyt se on Mumbai. Ennen Tartto oli ruotsiksi Dorpat, nyt pelkkä Tartu, jota kaikki eivät niin mielellään suvaitse käyttää. Oman polemiikkinsa on myös aiheuttanut se, että mitä nimiä on sopivaa käyttää missäkin yhteyksissä luovutetun esim Karjalan alueen paikkakunnista.

Voisin kuvitella että Suomessa Postilla, (Itellalla siis), VR:llä, Liikennevirastolla ja Matkahuollolla on omat tulkintansa monista yksittäistapauksista.

Matkahuollon nimihakemistosta muistan että ennen vanhaan Suomen Kulkuneuvot -julkaisussa oli kaikki nuo vanhat ruotsinkieliset nimet supisuomalaisista paikoista aktiivisesti käytössä vielä 1990-luvulla, ja ihan hauska juttu sinänsä jos aikatalumonitoreissa vielä lukee niin. Sikäli ymmärrän jos bussiliikenteen kielenkäyttö on ollut hyvin konservatiivista koska matkustajien joukossa on paljon eläkeläisiä, ehkä se jotenkin helpottaa jos pidättäydytään vanhoissa tutuissa nimissä. Ja muut oppivat siinä sivussa vähän historiaa ja maantiedettä.

Mutta toisaalta, kun tullaan digitaaliseen aikaan niin yhä vaikeammaksi tulee matkahakuohjelmistoille löytää oikeita reittejä ja aikatauluja jos eri operaattorit käyttävät eri nimiä samoista paikoista.

Olisiko tuo "Kemiträsk" muuten voinut johtua jostain tietojärjestelmätestauksesta, ja unohdettu sinne kummittelemaan?

Ylläpitäjä voi siirtää nämä nimistöön ja kielenkäyttön littyvät viestit johonkin toiseen ketjuun.

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 17:10 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 16:58 ----------

Haittana on melun lisäksi mm. se, että joku 30 km/h nopeus joukkoliikenteessä ei ole kovin varteenotettava vaihtoehto vieressä kulkevalle Itäväylälle/Itäbulelle.
Eihän koko rata olisi yhtä mutkaa, vaan että on mahdollista tehdä metroonkin n 200 m säteen mutkia.

Se että miksi ei ole tehty Helsingissä johtuu siitä että metron kaikki tähänastiset linjaukset on tehty jälkikäteen valmiiksi rakennettuun kaupunkiin, Vuosaaren pätkää lukuunottamatta, ja aina viety maanalaisena paikkohin jossa on tiivistä korttelikaupunkia.

Kaupunki tuskin kasvaa kovin kauas enää Itäsalmen /Östersundomin jälkeen, joten siksi vois olla peruseltua rakentaa sinne perinteisen metropääteaseman sijaan esim sellainen lenkki jossa metro luikertelee taloryhmien välistä ja palvelee ihmisiä lyhyemmän kävelymatkan päässä.

t. Rainer
 
Vs: Itäsalmen metro pikaraitiotieksi?

Eihän koko rata olisi yhtä mutkaa, vaan että on mahdollista tehdä metroonkin n 200 m säteen mutkia.

[ ... ]

Kaupunki tuskin kasvaa kovin kauas enää Itäsalmen /Östersundomin jälkeen, joten siksi vois olla peruseltua rakentaa sinne perinteisen metropääteaseman sijaan esim sellainen lenkki jossa metro luikertelee taloryhmien välistä ja palvelee ihmisiä lyhyemmän kävelymatkan päässä.

Metron tekijät eivät taida moista kiemurtelua niellä (metrohan on nopea!). Eristetyn metroradan luikerteleminen asuntoalueella ei muutenkaan kuulosta kovin hääviltä. Joko syntyy melkoinen estevaikutus tai sitten kallista siltaa tai tunnelia. Lenkkien siunauksellisuudesta on siitäkin täällä kirjoitettu runsaasti, viimeksi Tampereen Hervannan pikaratikan yhteydessä. Taitaapi olla niin, että jos halutaan pikaratikka, niin on syytä tehdä pikaratikka, mieluummin ilman lenkkiä.
 
Vs: Itäsalmen metro pikaraitiotieksi?

Eihän koko rata olisi yhtä mutkaa, vaan että on mahdollista tehdä metroonkin n 200 m säteen mutkia.

En ihan rehellisesti sanottuna näe tässä mitään järkeä. Vieressä kuitenkin kulkee tie 170, jota pitkin pääsee Itäkeskukseen ja aina kohti keskustaa. Nopeusrajoitus tuolla tiellä on suurimmaksi osaksi 60 km/h Itäkeskukseen saakka, mutta 80 km/h pätkiä sinne taitaa jäädä (Jos niitä enää on?). Ei ole muutenkaan metrolle mikään imagovoitto mutkitella metsissä, jonka jälkeen on vielä kolme asemaa ennen Itäkeskusta. Ja tämä kaikki sen vuoksi, että saadaan yksi (!) asema palvelemaan koko aluetta bussiliityntöineen. Lisäksi alueelle ei voida rakentaa yhtä isoa keskusta, jolloin matkat metroasemalle käy tavallista suuremmalle osalle liitynnällisiksi. Tämä ei vastaa sitä palvelutasoa, joka Helsingissä pitäisi olla.

Tuo Temen ehdotus siitä, että olisi sekä metro että ratikka, ei mielestäni myöskään ole hyvä, sillä luulisin sen tuovan alueelle jo ylitarjontaa. Lisäksi hinta yhden aseman metrolle olisi aivan kohtuuton, jos kerran raitiovaunukin pitäisi rakentaa. Tuo etu ylipäätänsä Itäkeskukseen, johon varmasti huomattava osa matkoista suuntautuu, on ratikkaan nähden suorastaan huono. Siitä huolimatta, vaikka vaihto täytyy keskustaan mennessä tehdä.
 
Vs: Itäsalmen metro pikaraitiotieksi?

Katsoin tuoreesta puhelinluettelon kartasta ja siinä lukee selkeästi Itäsalmi.
Helsingissä on ihan virallisesti Östersundomin suurpiiri ja peruspiiri sekä 55. kaupunginosa nimeltään Östersundom (yksikielinen samoin kuin 59. kaupunginosa Ultuna).
Östersundom on kaavoissa ja rekistereissä, ei Itäsalmea.
Aikanaan oli postinumero 01100 Itäsalmi / Östersundom, mutta nykyään se 00890 Helsinki/Helsingfors.
 
Miksi kaikkien metrolinjojen on pysähdyttävä joka asemalla? Jos joka 3. linja kulkisi Tapiola-Itäsalmi, seuraava kolmannes joka pysäkillä Matinkylä-Mellunmäki ja viimeinen kolmannes myös joka pysäkillä pysähtyen Espoonlahti-Matinkylä-Vuosaari. Tapiola-Itäsalmi olisi pikametro, joka ohittaisi "vähemmän käytetyt" asemat kuten Joutsenpuisto, Niittykumpu (jos tulee), (ehkä) Keilaniemi, Koivusaari, Kulosaari, Siilitie, Myllypuro, (ehkä) Kontula. Vuosaaren suuntaan ja mm. Myllypuroon matkaajat voisivat vaihtaa normimetroon Itäkeskuksessa.

Pikametron idea olisi, että se ohittaisi tavalliset metrot sillä aikaa, kun nämä seisovat tasan 60 sekuntia pysäkeillään. Uudet pysäkit rakennettaisiin (ja vanhat muokattaisiin) niin, että ohittava metro voi ajaa suoraa raidetta ja laiturille ajava kääntyy vaihteessa. Eikös tietyntyyppisistä vaihteista voi ajaa suoraan vaikka kuinka kovaa?

Metro olisi jo automatisoitu ja kulkisi tarkalleen ajallaan. Asemilla pysähdyttäisiin lähes poikkeuksetta tasan 1 min, jolloin matkustajat eivät viivytä lähtöä ja ohitusasemilla ajat voisi laskea tarkkaan. Jokainen asema olisi oma tasauspysäkkinsä.

Vähemmän käytetyille asemille pääsisi korkeintaan 7,5min vuorovälillä, joka olisi ihan tarpeeksi, olisihan sekin sentään parannusta verrattuna nykyiseen 10 minuuttiin haara-asemilla.

Jos pikametrosta haluttaisiin myös nopeampi, se vaatisi tunnelien levennystä, mutta ajan säästöä tulisi jo ohittamalla ne 8 asemaa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Itäsalmen metro pikaraitiotieksi?

Helsingissä on ihan virallisesti Östersundomin suurpiiri ja peruspiiri sekä 55. kaupunginosa nimeltään Östersundom (yksikielinen samoin kuin 59. kaupunginosa Ultuna).
Östersundom on kaavoissa ja rekistereissä, ei Itäsalmea.
Aikanaan oli postinumero 01100 Itäsalmi / Östersundom, mutta nykyään se 00890 Helsinki/Helsingfors.

Noistahan me emme piittaa. Kuten sanottua, Matkahuolto ja Linja-autoliitto käyttää Hartolastakin muotoa Gustav Adolfs. Miksi siis suomenkieliset olisivat selkärangattomia kun eivät ruotsinkielisetkään luovu parisataa vuotta sitten käytetyistä vanhoista nimistään.

Suomenruotsalaisen logiikan mukaan se on nyt suomeksi maailman tappiin asti Itäsalmi.

Muuten: MH ilmeisesti esittää, jos on tarve, Östersundomin suomeksi Itäsalmena. Ihan oman logiikkansa vuoksi.
 
Miksi kaikkien metrolinjojen on pysähdyttävä joka asemalla?

Tästä on keskusteltu metro-osastolla. Ohituspaikkojen käyttäminen tekee hommasta mutkikasta ja häiriöherkkää (vrt. Suomen rataverkko) ja etu Helsingin kokoisessa systeemissä on aika rajallinen kustannuksiin nähden. Pikalinjoja on käytössä esim. New Yorkin subwayssa, mutta siellä käsittääkseni pikalinjoilla on kokonaan omat raiteet.
 
Miksi kaikkien metrolinjojen on pysähdyttävä joka asemalla?
Siksi että se yrittää olla saman aikaan ratikka ja pikajuna, ja epäonnistuu kummassakin. Asemia on aivan liian tiheässä, niistä tehdään lyhyitä jotta kustannukset ei täysin karkaisi käsistä, ja lyhyillä junilla pitää liikennöidä niin tiheään että rata on täynnä eli pikavuorot eivät mahdu. Tässä ketjussa aiemmin ehdotettu asemien poisto on lähes välttämätöntä jos metroa ihan vakavissaan aiotaan liikennöidä edes Söderkullaan, Porvoosta puhumattakaan. Pysähdykset syö nopeuden.

Logiikka minun ehdotuksessani on nimenomaan tämä, kustannuslogiikka taas tämä: Sovitaan että metrorata maksaa 25Me/km ja asemat 25Me kpl. Kyllä, yksinkertainen sivulaituri ei maksa tuota, mutta kun siihen asemalle täytyy tehdä muulle liikenteelle alikulut, tasonvaihdot matkustajille, jne. niin se makaa. Sovitaan että korkeatasoinen pikaratikka maksaa 8Me/km. Eli yhden aseman hinnalla tekee noin kolmen kilometriä pikaratikkaa, ja tästä seuraa että on halvempaa tehdä vaikka metro 2km asemävälillä ja rinnakkaisella pikaratikalla (43,5Me/km) kuin metro kilometrin asemavälillä (50Me/km). Ja se pikaratikka hoitaa samalla liitynnän halvemmalla kuin bussit.
 
Eihän koko rata olisi yhtä mutkaa, vaan että on mahdollista tehdä metroonkin n 200 m säteen mutkia.

HKL:n metro ei todellakaan taivu kaupallisessa liikenteessä 200 metrin säteisiin. Ei edes laiturin päässä. Metrojunan nopeus laiturin alkupäässä on runsas 50 km/h. Jarrutus alkaa 80 km/h nopeudesta 170 m ennen laiturin alkupäätä. Jos siinä olisi 200 metrin kaarresäde, sivuttaiskiihtyvyys olisi yhtä kova kuin hätäjarrutuksessa. Käytännössä seisovat kaatuisivat ja ulkokaarteen puolella istuvat liukuisivat penkeiltään lattialle.

Liikenteessä käytettävä nopeus ei ole kiinni siitä, millä nimellä junaa nimitetään, vaan raiteen geometriasta. Ei ole mitään mieltä tehdä metron hinnalla raitiotien geometriaa. Jos tehdään, sellaisen metron suorituskyky on täsmälleen sama kuin samanlaiselle geometrialle tehdyllä ratikalla. Mutta pysäkit vaan ovat 100 kertaa kalliimpia metrolla kuin ratikalla.

Eli yhden aseman hinnalla tekee noin kolmen kilometriä pikaratikkaa, ja tästä seuraa että on halvempaa tehdä vaikka metro 2km asemävälillä ja rinnakkaisella pikaratikalla...
Aivan. Sillä tavalla syntyy se kahden nopeuden metro, jota Knightrider kaipasi. Samaa logiikkaa tulee Itäsalmessa soveltaa myös Helsingin keskustan suuntaan. Itäsalmen metron hinnalla sinne rakentaa ratikan ja sille ratikalle yhteyden keskustaan saakka. (En ole tätä laskenut, vaan tämä on hihasta heristetty arvio.)

Antero
 
..Sillä tavalla syntyy se kahden nopeuden metro, jota Knightrider kaipasi. Samaa logiikkaa tulee Itäsalmessa soveltaa myös Helsingin keskustan suuntaan. Itäsalmen metron hinnalla sinne rakentaa ratikan ja sille ratikalle yhteyden keskustaan saakka. (En ole tätä laskenut, vaan tämä on hihasta heristetty arvio.)
Siinä olisi paras ratkaisu, vaan tuskin aletaan nyt asemia sulkemaan ja pikaratikkaa Espoon ja Porvoon välille tekemään, mutta onko nykyisissä suunnitelmissa minkäänlaista metron nopeuttamista? Vai onko tarkoitus matkustaa yhtä hitaasti, joillain osuuksilla jopa hitaammin kuin U-linjoilla, joilla matkustusmukavuus ja istumapaikat ovat paremmat?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
HKL:n metro ei todellakaan taivu kaupallisessa liikenteessä 200 metrin säteisiin. Ei edes laiturin päässä. Metrojunan nopeus laiturin alkupäässä on runsas 50 km/h. Jarrutus alkaa 80 km/h nopeudesta 170 m ennen laiturin alkupäätä. Jos siinä olisi 200 metrin kaarresäde, sivuttaiskiihtyvyys olisi yhtä kova kuin hätäjarrutuksessa. Käytännössä seisovat kaatuisivat ja ulkokaarteen puolella istuvat liukuisivat penkeiltään lattialle.

Oletko Antero koskaan kuullut nopeusrajoituksesta? Ei ne ratikatkaan aja niihin 40m mutkiin kuuttakymppiä, vaan nopeutta rajoitetaan. Sama on mahdollista myös metrolla, niin ihmeelliseltä kuin se saattaa kuulostaakin. 200 metrin kaarteeseen voidaan ajaa noin 40-50 km/h, eikä se montaa sekuntia hidasta metroa jos sillä ajetaan muutamassa tiukassa paikassa hieman hitaammin kunhan suurin osa matkasta ajetaan 80 km/h.

Noita 200m kaarteita on nykyiselläkin metroverkolla aika monessa kohtaa, esimerkiksi vaihteissa ja kummasti ne metrot niistä kulkevat ihmiset kyydissään ihan päivittäin eivätkä ne ihmiset siellä kaatuile eivätkä liu lattialle Nopeuskin on vaihteissa onnistuttu rajoittamaan 35km/h kuljettaessa poikkeavalle raiteelle. Muutamalla asemalla ne vaihteet on vielä sijoitettu ihan siihen laiturin päähän. Ihmeellistä eikö totta?

Harvemmin ulkokaarteen puolella istuvat matkustajat lattialle liukuvatkaan, lähinnä veikkaisin näin lukiopohjalta että ne sitä ulkokaarteen puoleista seinää vasten saattaisivat painaitua jos ajetaan liian kovaa mutkaan. ;)
 
Vs: Itäsalmen metro pikaraitiotieksi?

Siinä olisi paras ratkaisu, vaan tuskin aletaan nyt asemia sulkemaan ja pikaratikkaa Espoon ja Porvoon välille tekemään, mutta onko nykyisissä suunnitelmissa minkäänlaista metron nopeuttamista?

Ei tarkoitus kai kuitenkaan ole ratikka Espoon ja Porvoon välillä, vaan nimenomaan se metro (juna) olisi sillä välillä ja ratikka muilla väleillä. Mutta tosiaan, tuskinpa sellaiseta mitään tulisi. Sillähän parannettaisiin joukkoliikenneyhteyksiä ihan liikaa, ja se ei Helsingin politiikkaan sovi.

Luultavasti ei ole tarkoitus nopeuttaa metroa, vaan mennä tuolla 80 km/h hamaan tulevaisuuteen saakka. Tunneleissa sitä nopeutta ei kuitenkaan noin vain nosteta, vaan silloin kannattaa alkaa jo puhumaan uudesta tunnelista. Asemien sulkeminen tuskin myöskään käy päinsä. Nythän metroa jo pidetään (muistaakseni) parhaana liikennevälineenä, olkoonkin, että bussiliitynnän jälkeen täytyy vielä lisätä matka-aikaa odottaen, jos nyt joku sieltä Siilitien tai Kulosaaren autiolta metroasemalta sattuu tulemaan.

Mutta tuo ratikka ja nopea metro olisi aika kova juttu! Ratikalla voisi olla parikin rinnakkaista reittiä kohti länttä, Roihuvuoren ja Erätorin kautta Herttoniemessä sekä Herttoniemestä keskustaa kohti Kalasataman ja Laajasalon kautta. Tällöin hiljaiset asemat jäisi metrolle tarpeettomiksi ja palvelu tulisi täytetyksi huomattavasti paremmin ratikoilla.
 
...mutta onko nykyisissä suunnitelmissa minkäänlaista metron nopeuttamista?
Ei. Käytännössä on suunnitteilla metron hidastamista kuljettajattomalla ajolla, jossa pysäkkiajat pitenevät nykyisistä.

Oletko Antero koskaan kuullut nopeusrajoituksesta? Ei ne ratikatkaan aja niihin 40m mutkiin kuuttakymppiä, vaan nopeutta rajoitetaan.
Etkö ymmärtänyt, mitä kirjoitin:
Liikenteessä käytettävä nopeus ei ole kiinni siitä, millä nimellä junaa nimitetään, vaan raiteen geometriasta. Ei ole mitään mieltä tehdä metron hinnalla raitiotien geometriaa. Jos tehdään, sellaisen metron suorituskyky on täsmälleen sama kuin samanlaiselle geometrialle tehdyllä ratikalla.
Ehkä olisi pitänyt kirjoittaa näin:

... Jos tehdään, sellaisella metrolla on noudatettava samoja nopeuksia ja nopeusrajoituksia kuin raitiovaunuilla, jotka ajavat samanlaista rataa. Eikä metrojuna ole yhtään raitiovaunua nopeampi.

Edellä oleva siis tarkoittaa sitä, että jos siinä ennen laituria on R=200 kaarresäde, niin metrojunallakin on silloin oltava sama nopeusrajoitus kuin jos olisi R=200 kaarresäde raitiotieradalla. Ja metrojunien on ajettava samalla nopeudella (yhtä hitaasti tai nopeasti) kuin raitiovaunutkin.

Sama on mahdollista myös metrolla, niin ihmeelliseltä kuin se saattaa kuulostaakin. 200 metrin kaarteeseen voidaan ajaa noin 40-50 km/h, eikä se montaa sekuntia hidasta metroa jos sillä ajetaan muutamassa tiukassa paikassa hieman hitaammin kunhan suurin osa matkasta ajetaan 80 km/h.
Käydyssä keskustelussahan esitettiin, että metron voisi rakentaa Itäsalmeen yhtä joustavasti kuin ratikankin, mutta se olisi silti yhtä nopea kuin nykyinen metro, jossa linjaraiteella pienin kaarresäde on 400 metriä. Ja että ainakin asemien yhteydessä voisi olla 200 metrin kaarteita, kun kerran asemille tultaessa hidastetaan. Kerroin, mitä tapahtuu, jos 200 metrin kaarteista ajetaan kuten nykymetrolla, vaikka kaarre olisi juuri ennen asemaa.

Näyttää olevan vaan kovin vaikea ymmärtää, ettei metrojunalla ja raitiovaunulla ole mitään nopeuseroa. Sellaista valhetta tosin on Helsingissä viljelty 1950-luvulta lähtien.

Noita 200m kaarteita on nykyiselläkin metroverkolla aika monessa kohtaa, esimerkiksi vaihteissa ja kummasti ne metrot niistä kulkevat ihmiset kyydissään ihan päivittäin...
Luettelepa linjaraiteen 200 metrin kaarteet! Ja kerro linjaraiteen jyrkin kaarresäde ja sen sijainti!

Matkustajien kanssa ajetaan vaihteessa poikkeavalle ainoastaan lähdettäessä Itäkeskuksesta itään ja Mellunmäessä ja Vuosaaressa niillä vuoroilla, jotka eivät käy vaihtamassa raidetta aseman ”tuolla puolen”. Nämä eivät todellakaan kamalasti hidasta kokonaiajoaikaa, mutta jos tällaisia hidastuksen aiheita olisi jatkuvasti, niin se alkaa jo tuntua.

Harvemmin ulkokaarteen puolella istuvat matkustajat lattialle liukuvatkaan, lähinnä veikkaisin näin lukiopohjalta että ne sitä ulkokaarteen puoleista seinää vasten saattaisivat painaitua jos ajetaan liian kovaa mutkaan. ;)
Oikeassa olet. Tietenkin lattialle liukujat istuvat sisäkaarteen penkeillä.

Antero
 
Takaisin
Ylös