Östersundomin metro pikaraitiotieksi?

Noita 200m kaarteita on nykyiselläkin metroverkolla aika monessa kohtaa, esimerkiksi vaihteissa ja kummasti ne metrot niistä kulkevat ihmiset kyydissään ihan päivittäin eivätkä ne ihmiset siellä kaatuile eivätkä liu lattialle Nopeuskin on vaihteissa onnistuttu rajoittamaan 35km/h kuljettaessa poikkeavalle raiteelle.

Tietääkseni 200 m kaarteita ei ole missään muualla kuin vaihteissa ja niistäkin lähinnä lyhyiden puolenvaihtopaikkojen vaihteissa sovitetun raideristeyksen yhteydessä. Muuten käytetään pidempiä vaihteita. Tunnet ehkä geometrian tarkemmin, mutta metronsuunnittelun käsikirja kieltää yksikäsitteisesti alle R=400 m kaarteet ja R=200 m vaihteet muissa kuin puolenvaihtopaikoissa ja yhdysraiteissa.

35 km/h rajoitusten laajamittainen käyttö tuottaisi herkästi metron, joka ei ole ratikkaa nopeampi. Linjan hännällä se voi periaatteessa olla mielekäs ratkaisu. Metron osalta on tosin elätelty toiveita jatkeista Östersundomiakin kauemmas. Paljon mainostetut käyttökustannukset myös nousisivat, jos ratageometria ei enää olisi ihanteellinen.
 
Edellä oleva siis tarkoittaa sitä, että jos siinä ennen laituria on R=200 kaarresäde, niin metrojunallakin on silloin oltava sama nopeusrajoitus kuin jos olisi R=200 kaarresäde raitiotieradalla. Ja metrojunien on ajettava samalla nopeudella (yhtä hitaasti tai nopeasti) kuin raitiovaunutkin.

Käydyssä keskustelussahan esitettiin, että metron voisi rakentaa Itäsalmeen yhtä joustavasti kuin ratikankin, mutta se olisi silti yhtä nopea kuin nykyinen metro, jossa linjaraiteella pienin kaarresäde on 400 metriä. Ja että ainakin asemien yhteydessä voisi olla 200 metrin kaarteita, kun kerran asemille tultaessa hidastetaan. Kerroin, mitä tapahtuu, jos 200 metrin kaarteista ajetaan kuten nykymetrolla, vaikka kaarre olisi juuri ennen asemaa.

Näyttää olevan vaan kovin vaikea ymmärtää, ettei metrojunalla ja raitiovaunulla ole mitään nopeuseroa. Sellaista valhetta tosin on Helsingissä viljelty 1950-luvulta lähtien.
Njoo, minä vain muistelin että TramWest ketjussa kovasti kehuttiin että ratikkaradan tiukat mutkat eivät vaikuta juuri matka-aikaan, mutta nyt tässä ketjussa annant ymmärtää että muutama mutka aseman yhteydessä tekee metrosta vallan kamalan hitaan joka suorastaan matelee etanavauhtia kuin ratikka.

Teinpä tuossa aikani kuluksi vähän laskelmia. 200m kaarteessa suurin mahdollinen nopeus on RAMOn mukaan on 63 km/h. Laskeskelin, että jos tuollainen 200m kaarre on 200m ennen pysähtymistä, eli reilu 100m ennen laiturin päätä, niin hidastaminen 80km/h --> 60km/h ennen mutkaa hidastaa metroa asemalle tullessa kokonaiset 1,5 sekuntia ja asemalta lähtiessä noin 3s. Laskin tuon asemalta lähtemisen laiskuuttani 1,2m/s^2 kiihtyvyydellä kuten jarrutuksenkin, 0,8m/s^2 kiihtyvyydellä ero on vielä hieman pienempi.

Jos asemia on viisi kappaletta, niin ei tuo noin 15-20s hidastus kokonaisajoaikaan taida vielä tehdä metrosta ratikkamaisen hidasta?

Todennäköisesti nopeus ei kuitenkaan ole ihan tuota kuuttakymppiä, vaan 50km/h voi olla lähempänä että kaikki kalusto kivasti tuosta mutkasta kulkee ja kaarre ei tarvitse niin paljo kunnossapitoa. Tällöin tulee vielä jokunen sekunti päälle, mutta alle puolen minuutin ajoaikahidastuksesta on kyse koko pätkällä.

Tällainen geometria vaatii radalta melkoisen kallistuksen raiteeseen tuollaisessa tiukassa mutkassa 60km/h reilu 150mm, 50 kmh noin 105mm. Tällaisia kallistuksia on melko mahdoton tehdä ratikkaradalle kun liikutaan muiden liikenneväylien seassa, jolloin nopeutta joudutaan mutkiin tiputtamaan paljon enemmän. Jossain pellolla kulkevalla ruohoradalla toki onnistuu ratikallakin, mutta siellähän tiukkoihin mutkiin ei juuri ole tarvetta.


Luettelepa linjaraiteen 200 metrin kaarteet! Ja kerro linjaraiteen jyrkin kaarresäde ja sen sijainti!

Matkustajien kanssa ajetaan vaihteessa poikkeavalle ainoastaan lähdettäessä Itäkeskuksesta itään ja Mellunmäessä ja Vuosaaressa niillä vuoroilla, jotka eivät käy vaihtamassa raidetta aseman ”tuolla puolen”. Nämä eivät todellakaan kamalasti hidasta kokonaiajoaikaa, mutta jos tällaisia hidastuksen aiheita olisi jatkuvasti, niin se alkaa jo tuntua.

Tässä nämä nykyiset 200m kaartet tulivatkin. Eipä niitä muita ole paitsi kesäisin siltaremonttien yhteydessä.
 
Ratikka ei ole metroa nopeampi -- radalla. Mutta se ei ole miksi ratikka on nopeampi. Ratikka ei ole niin paljoa hitaampi, ettei halvan ja taipuisan radan mahdollistamat lyhyet kävelymatkat ja vähäinen liityntä veisi ratikan matka-ajat metroon kiinni Espoon hajanaisessa maastossa. Liityntä on hidasta, jalankulku vielä hitaampaa. Metrolinjoja voi rakentaa vain yhden, ratikkalinjoja voi rakentaa samalla rahalla neljä. (ks. aiemmin tässä säikeessä)

Nykyinen ns. hidasratikka Helsingin kantakaupungissa on metroa nopeampi kantakaupungin alueella, jossa se palvelee. Nopeampi ratikka, joka on rakennettu nopeaksi kykenee samaan isommallakin alueella, kuten etelä- ja itä-Espoossa. Ja samantien vaikka itä-Helsingissä.

Ja sitten asiasta toiseen..

Itä-Helsingissä muuten pikaratikkalinja tai kaksi itse asiassa nopeuttaisivat matkoja keskustaan, koska lähipalvelua tarjoavat ratikat mahdollistaisivat hiljaisten väliasemien lakkauttamisen metrossa. Asemien määrä on lyhyellä, suoralla linjalla suurin nopeutta mitoittava yksittäinen tekijä.

Ja vielä: Espoon länsipäässä metro ja ratikka molemmat alkavat olla vähän turhan hitaita. Mielestäni parhaimpia mahdollisia ratkaisuja olisi linjata Länsiväylää myötäilevä kaupunkirata (lähinnä ramppeja ja siltoja pitää rakentaa uudelleen) parilla asemalla Kauklahteen ja kenties rantaradalle asti. Vaikka metrostandardin mukaan, jos metron kanssa rinnakkaiset tunnelit kaupungissa ovat aivan liian kalliita. (Kyllä ovat!)
 
Tällainen geometria vaatii radalta melkoisen kallistuksen raiteeseen tuollaisessa tiukassa mutkassa 60km/h reilu 150mm, 50 kmh noin 105mm. Tällaisia kallistuksia on melko mahdoton tehdä ratikkaradalle kun liikutaan muiden liikenneväylien seassa, jolloin nopeutta joudutaan mutkiin tiputtamaan paljon enemmän. Jossain pellolla kulkevalla ruohoradalla toki onnistuu ratikallakin, mutta siellähän tiukkoihin mutkiin ei juuri ole tarvetta.

Pikaratikan vauhtikaarretta ei voi eristää muusta liikenteestä, mutta metron voi? Hinnasta en sano mitään.

Jostain syystä on kuitenkin niin, että Helsingin metron suunnittelijat pitävät R = 400 metriä ehdottomana alarajana. Varmaan kansalainen voi ryhtyä kampanjoimaan tiukemman mutkan puolesta, kun hyvä laskelmakin on esittää.
 
Pikaratikan vauhtikaarretta ei voi eristää muusta liikenteestä, mutta metron voi? Hinnasta en sano mitään.

Jostain syystä on kuitenkin niin, että Helsingin metron suunnittelijat pitävät R = 400 metriä ehdottomana alarajana. Varmaan kansalainen voi ryhtyä kampanjoimaan tiukemman mutkan puolesta, kun hyvä laskelmakin on esittää.

Voi sen ratikan kaarteenkin toki eristää muusta liikenteestä, mutta silloin radan kustannukset nousevat samalle tasolle kuin metrossa, jolloin hyöty ratikasta on 0.

Metrosuunnittelijat pitävät R=400m kaarretta alarajana sille että voidaan ajaa 80km/h, ei suinkaan kiveenhakattuna metron tiukimpana kaarresäteenä. Kyllä ne metrosuunnittelijat osaavat nuo asiat itsekin laskea, ettei niitä tarvitse alkaa kansalaisten esittelemään, kun kerran käsikirjassaan viittaavat ohjeisiin joiden perusteella nuo on helppo laskea. Metrosuunnittelun käsikirjan avulla nyt ei muutenkaan voi vielä rataa kovin tarkasti suunnitella, vaan lähinnä yleissuunnitelmatasoisesti, jolloin nuo siihen painetut valmiit arvot ovat ihan hyviä nyrkkisääntöjä suunnittelijalle. Niitä arvoja kuitenkin voidaan perustellusti muuttaa jos tarvetta on.
 
35 km/h rajoitusten laajamittainen käyttö tuottaisi herkästi metron, joka ei ole ratikkaa nopeampi. Linjan hännällä se voi periaatteessa olla mielekäs ratkaisu. Metron osalta on tosin elätelty toiveita jatkeista Östersundomiakin kauemmas. Paljon mainostetut käyttökustannukset myös nousisivat, jos ratageometria ei enää olisi ihanteellinen.

En henk. kohtaisesti usko että metroa rakennettaisiin Sipoolta liitetyille alueille missään 200 m kaarresäteillä, mutta alunperin esitin sen ajatuksen siksi että saataisiin itse pääteasemien läheisyydessä metro lähemmäs asukkaita. Pikaraitiotiehän tekisi saman, mutta pikaraitiotie ei veisi Helsingin keskustaan kuten metro tekee. Eikä se 200 m säde ole ehdoton. En tiedä tarkkaan mikä on Tukholman vanhimman, vihreän metrolinjan kaarresäde, mutta jyrkempi se on kuin Helsingissä, koska se on rakennettu entisen raitiotien paikalle osittain.

Itse hahmottelisin 2-haaraista metroa Sipoolta liitettyjen alueiden uusiin lähiöihin, tai sellaista joka kiertäisi lenkin. Mahdollinen metron jatke Porvooseen tai Söderkullaan taas ei tarvitsisi kulkea ollenkaan tätä hitaampaa rata avaan voisi haaratutua jo aikaisemmin.

t. Rainer
 
Njoo, minä vain muistelin että TramWest ketjussa kovasti kehuttiin että ratikkaradan tiukat mutkat eivät vaikuta juuri matka-aikaan, mutta nyt tässä ketjussa annant ymmärtää että muutama mutka aseman yhteydessä tekee metrosta vallan kamalan hitaan joka suorastaan matelee etanavauhtia kuin ratikka.
Olet ymmärtänyt aivan oikein. Kun suunnitellaan järjestelmää, jossa keskipysäkkiväli on 500–700 m ja linjanopeustaso 25–30 km/h, pysäkkejä edeltävät jyrkät kaarteet eivät vaikuta merkittävästi linjanopeuteen. Mutta jos jyrkkiä kaarteita laitetaan järjestelmään, jossa linjanopeudeksi tavoitellaan vähintään 40 km/h, jyrkkien kaarteiden käyttö alkaa tuntua. Silloin ei enää ajeta pysäkivälejä koko ajan maksiminopeudella.

Teinpä tuossa aikani kuluksi vähän laskelmia. 200m kaarteessa suurin mahdollinen nopeus on RAMOn mukaan on 63 km/h.
RAMOn 2-osassa sivulla 31 taulukko 2.6:1 antaa 50 km/h nopeudelle suositeltavaksi kaarresäteen vaihteluväliksi 300–600 m. Ymmärrän hyvin, sillä 300 m:n säteellä sivuttaiskiihtyvyys on 0,64 m/s2, joka on matkustusmukavuuden kannalta siedettävä arvo. R=200 ja 63 km/h antaa 1,53 m/s2, joka ylittää seisten matkustamisen hyväksyttävän arvon. Kallistuksella kiihtyvyyttä voi alentaa, mutta sekin käy hankalaksi, jos nopeus on laskeva. Junan etu- ja takapää kun kulkevat samalla nopeudella, jolloin etupäälle kallistusta on liian vähän ja takapäälle liikaa – jos kallistetaan kaarrenopeuden keskiarvon mukaan.

Tällaisia kallistuksia on melko mahdoton tehdä ratikkaradalle kun liikutaan muiden liikenneväylien seassa, jolloin nopeutta joudutaan mutkiin tiputtamaan paljon enemmän. Jossain pellolla kulkevalla ruohoradalla toki onnistuu ratikallakin, mutta siellähän tiukkoihin mutkiin ei juuri ole tarvetta.
Mikä muu syy kuin asenne estää tekemästä kallistuksia raitiotieradalle? Vastaan itse: ei mikään. Ei edes radan sijainti muun liikenteen seassa. Jos rata on kadulla, radalla noudatetaan sille katuosuudelle sallittua nopeutta. Ja kadun geometria on tehty kyseisen nopeuden mukaan. Eli jos kadun nopeustaso edellyttää kallistusta, kadunpinta on kallistettu ja raide siinä mukana.

Antero
 
Pikaraitiotiehän tekisi saman, mutta pikaraitiotie ei veisi Helsingin keskustaan kuten metro tekee.

Katselin Youtuubissa ratikka-metro -vaihtoa Alvikin asemalla Tukholmassa. En ole itse paikalla käynyt enkä tiedä, miten näppärästi aikataulut täsmäävät, mutta laiturin poikki vaihtaminen vaikutti yhtäkkiä katsottuna varsin kätevältä kompromissilta, vaikka se ei tietysti suora yhteys olekaan.

Eikä se 200 m säde ole ehdoton. En tiedä tarkkaan mikä on Tukholman vanhimman, vihreän metrolinjan kaarresäde, mutta jyrkempi se on kuin Helsingissä, koska se on rakennettu entisen raitiotien paikalle osittain.

Maailmalta varmasti löytyy monestakin paikasta paljon Helsingin rataa tiukempia metrokurveja.

Itse hahmottelisin 2-haaraista metroa Sipoolta liitettyjen alueiden uusiin lähiöihin, tai sellaista joka kiertäisi lenkin. Mahdollinen metron jatke Porvooseen tai Söderkullaan taas ei tarvitsisi kulkea ollenkaan tätä hitaampaa rata avaan voisi haaratutua jo aikaisemmin.

Yritin etsiskellä karttoja ehdotuksista Itäsalmen uusiksi asuntoalueiksi ja raideliikenneväyliksi. Foorumillakin niitä on tainnut olla, mutta en enää löydä, enkä mitään virallisempiakaan kaavoja. Enkä nyt tarkoita tässä ketjussa ollutta linjakaaviota, vaan maantieteellistä karttaa, josta näkyisi asuntoalueet ja pysäkkien sijainnit. Tähän keskusteluun tulisi tosiaan enemmän ryhtiä, jos puhuttaisiin jostain tietyistä linjauksista, eikä vaan siitä, että mihin mikäkin väline teoriassa taipuu.
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintoista keskustelua kaarresäteistä. Pikaratikan kohdalla Östersundomissa ei kuitenkaan juuri kaarteita ole jos se kulkee Itäväylän linjaa. Metrokin Itäväylän suuntaisesti olisi suora, mutta siitä linjauksesta on ilmeisesti luovuttu. Arvaan ongelmana olevan uuden radan pituus eli kustannukset ja että metro olisi sen jälkeen kolmihaarainen, jolloin vuorovälit haaroila kasvaisivat ja lyhyiden junien kapasiteetti voisi muodostua ongelmaksi.
 
Arvaan ongelmana olevan uuden radan pituus eli kustannukset ja että metro olisi sen jälkeen kolmihaarainen, jolloin vuorovälit haaroila kasvaisivat ja lyhyiden junien kapasiteetti voisi muodostua ongelmaksi.

Tuo useampihaaraisen radan kohdalla voi tietenkin olla ongelma kapasiteetin riittävyys jos metrolla on yhteensä 4 haaraa idässä, ja Vuosaarella on koonsa takia oltava puolet vuoroista käytössään, eli 4 minuutin vuoroväli 4-vaunuisille yksiöille. Kuitenkin Sipoon rajan päässä noustaisiin metroon pääteasemilta jolloin jokainen kyytiin tulija saisi istumapaikan 100% varmuudella, ja näin myös varmaan seuraavilla parilla asemalla. Sitten tultaisiin jo Mellunmäkeen jota ennen radat yhtyisivät ja vuoroväli olisi sama kuin Vuosaaren haarassa, eli en usko että ongelmia syntyisi niin paljon. Sipoon haaroissa vuoroväli voisi pahimmillaan olla ruuhka-aikaan 12 min, ja ruuhkan ulkopuolella ehkä 20 min, mutta jos vertaa mikä se on lähijunaliikenteen kaupunkiradoilla tai lähiöiden bussilinjoilla niin ei se mikään katastrofi olisi.

t. Rainer
 
Olisikohan kuitenkin kehitettävissä jonkinlainen duoraitiovaunu, joka toimisi myös metrovaununa? Onhan 3,2 metriä leveä ja ainakin osalta lattiaa metrin korkuinen kulkuväline toki hyvin raskas, mutta eikös esikaupunkioloissa tuollaistakin voisi käyttää "kadulla".

Jos rataa ei tarvitse eristää kokonaan, kustannukset tipahtavat rajusti.
 
Jos rataa ei tarvitse eristää kokonaan, kustannukset tipahtavat rajusti.

Eikös tuo hoituisi ihan virroitusta vaihtamalla? Kömpelö välinehän se toisaan olisi kadulla ajettavaksi, mutta voisi ainakin jalankukijoille tehdä hyvin tasoristeyksiä asemien yhteyteen; autoille ei ehkä kannattaisi.

Käytännössähän lopputulos vastaisi Helsingin lähijunia, mutta johtuen lainsäädännön tilanteesta kaupunki saisi itse keksiä säännöt, jolla metrolle voisi tehdä tasoristeykset, ainakin jos sitä edelleen kutsuttaisiin metroksi. Vai?
 
Katselin Youtuubissa ratikka-metro -vaihtoa Alvikin asemalla Tukholmassa. En ole itse paikalla käynyt enkä tiedä, miten näppärästi aikataulut täsmäävät, mutta laiturin poikki vaihtaminen vaikutti yhtäkkiä katsottuna varsin näppärältä kompromissilta, vaikka se ei tietysti suora yhteys olekaan.

Mahdollinen ratikkaliitynnän järjestäminen samaan tasoon metron kanssa edellyttäisi Itäkeskuksen tai Puotilan aseman rakentamista kokonaan uudestaan. Voi olla aika hankala projekti kun Itäkeskuksen on kauppakeskuksen alla ja Puotila osittain Itäväylän ja osittain muun rakennetun ympäristön alla.

Yritin etsiskellä karttoja ehdotuksista Itäsalmen uusiksi asuntoalueiksi ja raideliikenneväyliksi. Foorumillakin niitä on tainnut olla, mutta en enää löydä, enkä mitään virallisempiakaan kaavoja. Enkä nyt tarkoita tässä ketjussa ollutta linjakaaviota, vaan maantieteellistä karttaa, josta näkyisi asuntoalueet ja pysäkkien sijainnit. Tähän keskusteluun tulisi tosiaan enemmän ryhtiä, jos puhuttaisiin jostain tietyistä linjauksista, eikä vaan siitä, että mihin mikäkin väline teoriassa taipuu.

Se on totta. Mutta suunnitelmat tulevat varmasti elämään aika lailla vielä ja uusien lähiöiden lopullinen muoto ja sijainti selvinnee kun on valittu joukkoliikennejärestelmä.

t. Rainer
 
Maailmalta varmasti löytyy monestakin paikasta paljon Helsingin rataa tiukempia metrokurveja.
Kyllä vain. Ensimmäisiä metroja tehtiin katuverkon mukaan kadun pinnann alapuolelle. Kaarresäteet ovat silloin samoja, kuin jos oltaisiin ratikalla katutasossa. Tällaisia ovat Pariisi, Berliini (kapeat linjat) ja Madrid, jotka tulevat esimerkkeinä mieleeni oitis. Uusi mieleen tuleva systeemi on Lontoon Docklands. Mutta ei niissä ole sitten linjanopeuskaan sen parempi kuin mihin päästään ratikalla katutasossa liikenne-etuuksin.

Antero
 
Olisikohan kuitenkin kehitettävissä jonkinlainen duoraitiovaunu, joka toimisi myös metrovaununa? Onhan 3,2 metriä leveä ja ainakin osalta lattiaa metrin korkuinen kulkuväline toki hyvin raskas, mutta eikös esikaupunkioloissa tuollaistakin voisi käyttää "kadulla".

Jos rataa ei tarvitse eristää kokonaan, kustannukset tipahtavat rajusti.

Näitä metro- ja raitiotieliikenteeseen sopivia yhteiskäytövaunuja kutsutaan kombivaunuiksi eikä niiden ole pakko olla yhtä leveitä kuin metrovaunujen jos ovien alle rakennetaan kääntyvät astinlaudat laiturin ja vaunun välisen raon päälle.

Kombivaunujen käyttöä Helsingin metrossa tekisi hankalaksi se että junien pituutta tullaan rajoittamaan automaattiajoon siirryttäessä.

Helsingin (Ja Espoon, Kirkkonummen?) uusilla metrolinjoilla voisi olla paikallaan vaunutyyppi joka on yhtä leveä kuin nykyinen, mutta jonka kori on lyhyempi, eli juna on nivelöity useampaan osaan, ja sillä olisi lisäksi mahdollisuus käyttää ilmajohtovirroitusta.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös