Östersundomin metro pikaraitiotieksi?

silti korit repeää ja pyörät kuluu silmissä

Nämä ovat Variotramin bonusominaisuuksia. Nopeuskeskustelua ei tarvinne toistaa, juurihan se on jauhettu taas kertaalleen tässä ketjussa.

Siinä vastikään julkaistussa MARA-selvityksessä mainittiin Itäsalmi haastelliseksi (sanoisin, että sen siitä saa kun päättää rakentaa asuntoja rumasti sanottuna hevon kuuseen). Esitettiin paikallisjunat nopeuden puolesta sopivimmaksi, mutta epäiltiin, että niitä ei saada mahtumaan Pääradan liikenteeseen. Toisaalta pikaratikka pitäisi saada osaksi jotain järjestelmää eikä Itäsalmen omaksi irtopätkäksi, ts. mieluummin päätös Jokerista ensin (mikä oli rajattu selvityksen ulkopuolelle).
 
Vs: Itäsalmen metro pikaraitiotieksi?

"Rautatieläinen" numero 2/2010, sivu 19:
Hölttä pitää pikaraitiotietä satuolentona.
En olisi uskonut Höltän lausuvan tällaista, edes yksityisessä kahvipöydässä. Ymmärtääkseni hän tietää, mistä laitteesta meillä on eniten satuja sepitetty, koska itse tuntee metronsa varmasti parhaiten. Jospa tämä onkin pantava toimittajan piikkiin...

HLJ:n MARA-selvitystä onkin jo keskustelussa siteerattu. Eli meidän metromme ongelmat eivät rajoitu siihen, ettei se kulje kadunkulmista ollenkaan, ei edes nopeudella nolla km/h. Kun ei se sovellu edes rakentamattomaan maaperään. Ei kaarteiden eikä linjanopeuden osalta. Mihinkähn se ”satujen sankari” sitten sopii? Mutta totuushan onkin tarua ihmeellisempi! :)

Lainauksen perusteella Hölttä ei puhunut Variotrameista vaan ”pikaraitiotiestä”. Variobahneilla ajetaan Saksassa samalla tavalla kuin meillä metrojunia. Vaunu on tehty periaatteessa sellaiselle radalle, millainen ratikan radan pitää BOStrabin mukaan olla. Meillä vaan ei sellaista rataa ole. Mutta jos otetaan ”pikaratikka” yleisemmin, kuten kaikki Saksan Stadbahnit sekä Euroopan TramTrainit, niin HKL-metro pestään mennen tullen. Erityisesti palvelutasossa ja toimintasäteessä, jotka ovat HKL-metron ongelma, vaikka se toimiikin Helsingissä niin erinomaisesti kuin sellainen laite voi toimia. Helsinkiläisen ratikan ongelmathan ovat kaikki asioita, joille on olemassa toimivat ja koetut ratkaisut.

Onhan ne ratkaisut sovellettavissa Itäsalmeenkin, jolloin kaikki metron, paikallisjunan ja helsinkiläisen ratikka-ajattelun tiedossa olevat ongelmat saadaan poistetuksi. Itäsalmeen ollaan tekemässä uutta yhdyskuntarakennetta, joka voidaan suunnitella ratikan kanssa siten, että täyttyvät tavoitteet sekä yhdyskuntarakenteen että liikenteen saavutettavuuden ja nopeuden kanssa. Hesan päässä ne samat vaunut sitten ajavat katuverkolle hoitamaan jakelun, joka nytkin tapahtuu ratikalla sekä junien että metron kanssa. Ja halvemmaksi tulee kuin mikään juna- tai metroratkaisu – laskettuna mukaan metrolle rinnakkainen rata Helsingin niemelle. Mutta kun eihän sellaista voi tehdä... Ei voi niin, koska se on totta ja ihmeellisempää kuin sadut.

Antero
 
Vs: Itäsalmen metro pikaraitiotieksi?

En olisi uskonut Höltän lausuvan tällaista, edes yksityisessä kahvipöydässä. Ymmärtääkseni hän tietää, mistä laitteesta meillä on eniten satuja sepitetty, koska itse tuntee metronsa varmasti parhaiten. Jospa tämä onkin pantava toimittajan piikkiin...

Ilmalan varikon työntekijöiden vierailu Roihupellon varikolle liittyy sujuvasti siihen seikkaan, että Rautatieläisten Liitto (VR) ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (HKL), sekä myös Rautatievirkamiesliitto (VR), ovat pohtimassa yhdistymistä ja ”Raideliikennealan ammattijärjestön” perustamista SAK:hon. Rautatieläisessä on tästä asiasta myös juttua. Ja nykyiset liitot siis lopettaisivat entiset toimintansa. Veturimiesten Liitto (VR) ei osallistu tähän yhdistymiskeskusteluun, vaan katsoo ajavansa parhaiten jäsentensä etuja olemalla itsenäinen. Siksi on nyt siis käyty katsomassa mitenkä ”naapurissa” elellään, tulevaisuudessa kun oltaneen samassa ay-perheessä.

Uskon kyllä, että Hölttä on nimenomaan tuon AA:ta ihmetyttäneen lausahduksensa julkituonut, sillä noinhan a) Helsingin kaupunki ja b) metron johto sekä c) metron työntekijätkin ”vielä” asian näkevät. Pelkäävät pikaraitiotietä ja puhuvat siksi omasta pikkuradastaan parhain päin. Eli pikaraitiotie on siis ilmeisen vahvoilla poliittisissa suunnitelmissa ja tulossa kovaa vauhtia ja tuo vastaanräpiköinti on sitä vanhastaantuttua muutosvastaisuutta, jota esiintyy nyt julkisesti myös metrojohtoa myöten, eikä vain jlf:n metrofanaatikkojen kirjoituksissa! Voin hyvin kuvitella itseni tuohon metrovarikolla ”kaveripiirissä” tapahtuneeseen esittelytilaisuuteen mukaan. Ehkä ei ole lainkaan totuttu tilanteeseen, että vieraat eivät olekaan nyt ihan sitä samaa tuttua sakkia kuin paikallisen verstaan väki, vaan sellaisia, joita kuunnellaan valtakunnan yläportaassakin ja julkaisevat peräti omaa laajalle leviävää aikakauslehteään, Rautatieläistä. Mukana esittelytilaisuudessa on huomaamatta myös toimittaja, joka kirjaa ylös kaiken sen mielenkiintoisen mitä kuulee. Rautatieläinen leviää Suomen poliittisia päättäjiä myöten. Tässä kyseisessä numerossa mm. eräs kansanedustaja kirjoittaa palstallaan liikenneasioista. Rautatieläinen ei ole lainkaan samanlainen lehti kuin Höltälle tutumpi Liikennepeili, sillä Rautatieläistä luetaan myös muualla kuin työntekijän perheessä. En siis epäile Rautatieläisen toimittajan panneen mitään omiaan artikkeliin mukaan, eihän hänellä ole edes mitään omia tarkoitusperiä asiassa suuntaan tai toiseen. Hölttä tulee olemaan kenties tulevaisuudessa päällikkönä ko. liiton työntekijöiden ajovarikoista pienimmästä päästä ja lehdestä onkin mielenkiintoista lukea kuinka mahtavaa tallia hän nyt hallinnoi. Lainaus lehdestä: ” Helsingin metro on Suomen ja koko maailman paras metro, Hölttä ylisti.” Todennäköisesti kaappi pannaan ojennukseen, jos yhtään taivaanmerkkejä osaan lukea...

Eräs Rautatieläisestä luettava kohta kuuluu lisäksi näin: ”Vieraskoreat rautatieläiset eivät lähteneet kilpalaulantaan Höltän kanssa”. Tuo kuvastaa artikkelin kirjoittajan sekä koko Rautatieläisten Ilmalan osaston johtokunnan näkemyksiä tilanteesta. Voisi päinvastoin lukea rivien välistä, että Hölttä esiintyi liiankin tietävänä. Lisäksi lehdestä: ”Höltän mukaan poliitikot ovat kohdelleet metroa tähän asti hyvin.”

Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon kuuluvat myös HKL:n raitiotieläiset. Ehkä joskus myös pika-raitiotieläiset?
 
Vs: Itäsalmen metro pikaraitiotieksi?

Uskon kyllä, että Hölttä on nimenomaan tuon AA:ta ihmetyttäneen lausahduksensa julkituonut, sillä noinhan a) Helsingin kaupunki ja b) metron johto sekä c) metron työntekijätkin ”vielä” asian näkevät. Pelkäävät pikaraitiotietä ja puhuvat siksi omasta pikkuradastaan parhain päin.

Sinänsä aika surkeaa kuppikuntaisuutta, kun raideliikenteen kehittäminen ilman muuta toisi alalle lisää työpaikkoja. Helsingin metron asema nykylaajuudessaan on joka tapauksessa taattu aika pitkälle tulevaisuuteen, sen verran paljon siihen on panostettu ja niin epäyhteensopiva se on minkään muun järjestelmän kanssa.

Lainaus lehdestä: ” Helsingin metro on Suomen ja koko maailman paras metro, Hölttä ylisti.”

Heh... voitaisiinko sanoa, että maailman paras yksilinjaisten metrojen sarjassa?
 
->Eihän Höltän sanomisissa ole mitään ihmettelemistä. Metroliikennejohtajana hänellä on ensinnäkin henkilökohtainen intressi asiassa ja toisekseen jonkinlainen syykin uskoa johtamaansa liikennemuotoon. Tuskimpa kukaan teistäkään huutelee työkseen, että edustamanne ja työnantajanne valmistama tuote / tarjoama palvelu on asiakkaan tarkoituksiin huono, että kilpailijan on parempi, kannattaa harkita sitä.
 
->Eihän Höltän sanomisissa ole mitään ihmettelemistä. Metroliikennejohtajana hänellä on ensinnäkin henkilökohtainen intressi asiassa ja toisekseen jonkinlainen syykin uskoa johtamaansa liikennemuotoon. Tuskimpa kukaan teistäkään huutelee työkseen, että edustamanne ja työnantajanne valmistama tuote / tarjoama palvelu on asiakkaan tarkoituksiin huono, että kilpailijan on parempi, kannattaa harkita sitä.
Saman työnantajan tuote on myös raitioliikenne. Saisiko selkään taputtelua, kun raitioliikenneyksiköstä haukuttaisiin metroa samoin sanakääntein? Todettaisiinko, että sehän kuuluu vain asiaan?

Uskottavuus ja asiallisuus kuuluvat yhteen. Ja oman tuotteen kehuminen on eri asia kuin toisten haukkuminen.

Antero
 
Östersundomin metro pikaraitiotieksi

Eli se pikalinja olisi Viikissä noin 15 minuutissa. Viikistä Arabian risteykseen on noin 4,5km, motarin vartta kulkevalla radalla jolla ei ole pysäkkejä tuo onnistuisi noin 4 minuuttiin. Eli siis pikalinja Österdsundom - Vartiokylä - Itäkeskeskus - Viikki - Arabia noin 20 min. Siitä Kumpulan kampuksen kohdalta voi sitten jatkaa ihan normaali ratikkana pysähtyen joka Hämeentietä (n. 15 min jos sitä vähän nopeutettaisiin), uutta rataa Kalasataman kautta Krunikkaan ja edelleen Aleksille (15 min?), ja/tai Vallilanlaakson kautta Pasilaan ja edelleen Kamppiin (jotain 20 min jos Länsi-Pasilaan saadaan oikaisu ja muutenkin väli sujuvaksi). Eli tuollaiset 35 min keskustaan jossa on sitten useita pysäkkejä. Käytännössä nopeampi kuin metro, tosin ei ihan niin nopea kuin lähijuna. Ja maksaa murto-osan.
Tämä on juuri sellaista innovatiivista ja paneutuvaa joukkoliikennesuunnittelua, joka meiltä seudulta puuttuu. Järjen käyttö kuvitellaan voitavan korvata suurella rahalla ja maksimaalisella vuorotiheydellä, jotka muka korvaavat sen, ettei linjastoa ja aikatauluja suunnitella kokonaisuutena. Metron tai muun tunnelihankkeen täytyy olla hyvä, kun se maksaa niin paljon ja kulkee mahdollisimman nopeasti, busseista ei ole mihinkään eikä niitä kannata miettiä sen kummemmin kuin vain lätkiä autoja linjalle epämääräisin vuorovälein sen verran, että juuri saadaan pysäkit tyhjiksi.

Tässä Temen ideassa on laitettu samalle väylälle sekä perustason että toisen tason joukkoliikennepalvelu. Eli palvellaan sekä pitkiä että lyhyitä matkoja kulkevia. Östersundom on ehkä ensimmäinen tilanne, jossa tämä asia tulee vakavaksi haasteeksi. Koska Östersundom ei ole Keravan, Järvenpään tai Kirkkonummen tapainen vanha kaupunkikeskusta, joka tarjoaa peruspalvelut ja monille mahdollisuuden päivittäiseen liikkumiseen vain omalla alueella. Östersundomia suunniteltaneen käytännössä kuitenkin lähiön periaatteella eli siten, että suurin osa asukkaista matkustaa päivittäin muualle.

Antero
 
Vs: Östersundomin metro pikaraitiotieksi

Tässä Temen ideassa on laitettu samalle väylälle sekä perustason että toisen tason joukkoliikennepalvelu. Eli palvellaan sekä pitkiä että lyhyitä matkoja kulkevia. Östersundom on ehkä ensimmäinen tilanne, jossa tämä asia tulee vakavaksi haasteeksi. Koska Östersundom ei ole Keravan, Järvenpään tai Kirkkonummen tapainen vanha kaupunkikeskusta, joka tarjoaa peruspalvelut ja monille mahdollisuuden päivittäiseen liikkumiseen vain omalla alueella. Östersundomia suunniteltaneen käytännössä kuitenkin lähiön periaatteella eli siten, että suurin osa asukkaista matkustaa päivittäin muualle.
Östersundomissa vetää lähiön suuntaan se että asukasmäärä on vähän liian pieni itsenäiseksi keskukseksi ja Itäkeskuksen läheisyys, toiseen suuntaan taas se että se on kuitenkin aika syrjässä ja kaukana mikä tukee paikallisia palveluita. Liikenneyhteykissä lienee viisasta varautua kumpaankin, eli toisaalta pitäisi olla paikallisesti hyvä palvelu ja toisaalta nopeahko yhteys keskustaan.

Se mitä hain takaa on että Raide-Jokerilla on sen verran kapasiteettia että minusta siinä mahtuisi ajamaan pikavuorojakin, metrossakin olisi jos ajettaisiin pidempiä junia harvempaan, mutta kun se nyt ei vaan käy... Joku uusi rata itäänpäin minusta joka tapauksessa tarvitaan, halvimmalla pääsisi käyttämällä Raide-Jokeria tai Laajasaloon tulevia kiskoja osana. Ei sen Östersundomin tarpeisiin sinänsä ole ihan mahdoton ajatus ole vetää vaikka omaa rataa Itäväylän maaväylässä ilman pysäkkejä välillä Itäkeskus-Kalasatama, jotain 5-6km, eli maksaisi kai jotain 50Me.
 
HS:n pääuutinen tänään on Sipoon metro. Helsinkiläiseen tapaan se mutkittelee nimismiehenkiharaa Mellunmäestä Vantaan puolelle, sieltä takaisin Helsinkiin ja lopulta Sipoon rajan yli Majvikiin. KSV:n virastopäällikkö iloitsee HS:ssa siitä, että metroa päästään suunnittelemaan nyt naapurikuntienkin kanssa. Sipookin vakuuttaa halukkuuttaan maksaa osa metrosta, jonka äärelle muuttaa yhden aseman ympäristöön puolet kunnan nykyisestä asukasluvusta (siis Majvikiin suunnitellaan 10 000 asukasta, kun koko Sipoo on nyt 18 000).

Matka-ajasta ei puhuta mitään. Hintalappu on 400 Me.

Minä odottelen edelleen liitosalueen joukkoliikenneselvityksen raporttia. Siinä kun piti tutkia metro ja pikaratikka. Mutta ehkä sitä selvitystä ei ole tarpeen tehdä loppuun asti ollenkaan, kun paras ratkaisu löytyikin näin helposti ja yllättäen.
 
Östersundomin kaavoituksesta on Helsingin Kaupsun listalla, mutta niitä valmiita selvityksiä pantataan edelleen. Tämä on kaupunkilaisten osallistumisen kannalta vähän ongelmallista.

Tuosta metrolinjauksesta sen verran että ne mutkat on sen takia kun asuinaluuet ei ole missään suorassa rivissä. Sen takia tuosta tulee kallis ja hidas.

---------- Viesti lisätty kello 6:19 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 6:16 ----------

Niin ja siis Heasri kirjoittaa että metron hinnaksi on aiemmin laskettu 400 miljoonaa. Eli oikeasti jotain 600. Josta Vantaan pitäisi kai maksaa aika iso osa.

---------- Viesti lisätty kello 6:39 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 6:19 ----------

Vielä yksi juttu, nyt siis suunnitellaan rakentamattomaan ympäristöön uutta ja metrolinjaa ja sille liityntäliikennelinjastoa. Täh?

Kun matkustaja ensin käyttää vartin siihen että hoitaa itsensä Ösundomin metroasemalle, josta pääsee hilpeässä 40 minuutissa (?) Rautatientorille, josta menee taas vartti perille, niin siinä on joukkoliikenneosuus kohdallaan. Jos kerran tehdään liityntäjärjestelmä, niin miksi ihmeessä ei lähijunaan joka olisi edes nopea?
 
Niin ja siis Hesari kirjoittaa että metron hinnaksi on aiemmin laskettu 400 miljoonaa. Eli oikeasti jotain 600.

Ollaanpas nyt realisteja. Vähintään 800. ;)

Vielä yksi juttu, nyt siis suunnitellaan rakentamattomaan ympäristöön uutta ja metrolinjaa ja sille liityntäliikennelinjastoa.

Kun ekassa lauseessa puhutaan pientalovaltaisuudesta ja seuraavassa lauseessa metrosta, niin joku ulkomaanelävä voisi tietysti kuvitella, että sinne uutiseen on pujahtanut virhe, sillä sulkevathan nuo kaksi aika tehokkaasti toisensa pois, jos noin yleismaailmallisesti miettii. Mutta meillä on tietysti Helsingin erityisolosuhteet, joissa metro sopii aivan erityisen hyvin väljään ja asukasharvaan kaupunkirakenteeseen. Eihän meillä Helsinginniemeä lukuunottamatta muuta olekaan, ja silti metro selvitysten perusteella sopii joka paikkaan, jopa asumattoman keskuspuiston alle tunneliin.
 
Kun matkustaja ensin käyttää vartin siihen että hoitaa itsensä Ösundomin metroasemalle, josta pääsee hilpeässä 40 minuutissa (?) Rautatientorille, josta menee taas vartti perille, niin siinä on joukkoliikenneosuus kohdallaan. Jos kerran tehdään liityntäjärjestelmä, niin miksi ihmeessä ei lähijunaan joka olisi edes nopea?

Rautatientorilta on 20 minuuttia Mellunmäkeen ja sieltä arviolta 10-12 min Östersundomin suunnitellulle asemalle. Nykyäänkin Östersundomin liikenne on liityntäliikennettä Itäkeskukseen ja matka-aika Landbosta 93K:lla on puoli tuntia Itäkeskukseen. U-linjoilla 30-45 min Kamppiin ruuhkasta riippuen. Näillä näkymin metro siis nopeuttaisi hieman matkaa keskustaan.
 
Rautatientorilta on 20 minuuttia Mellunmäkeen ja sieltä arviolta 10-12 min Östersundomin suunnitellulle asemalle. Nykyäänkin Östersundomin liikenne on liityntäliikennettä Itäkeskukseen ja matka-aika Landbosta 93K:lla on puoli tuntia Itäkeskukseen. U-linjoilla 30-45 min Kamppiin ruuhkasta riippuen. Näillä näkymin metro siis nopeuttaisi hieman matkaa keskustaan.
Kiitos korjauksesta, muistin että Mellunmäkeen menisi jotain 25 min kun se tietenkin on 20 min. Mutta on tuo siltikin paljon kun laskee ajat asemalle ja sieltä pois. Jos kokonaismatkan keston pitäisi olla lähempänä puolta tuntia niin minusta kipuraja kulkuneuvossa vietetylle ajalle on 20 - 25 minuuttia, riippuen siitä kuinka pitkä matka pysäkille on kummassakin pääsä. Järvenpäähänkin saakka pääsee R-Junalla 27 minuutissa.
 
Takaisin
Ylös