Kyllä minä tarkoitin juuri sitä että ensin yleiskaava jossa alueet ja niiden tarkoitus ja rakennusnormit määritellään, sitten liikenne, reunaehtojen mukaan. Jos mahdollista tehdä metro niin jätetään varaus sen kaliiberin välineelle, jos ei niin seuraava alaspäin jne.
Rainer, yleiskaavaa ei voi tehdä, ellei ole tiedossa, millaista liikennejärjestelmää aiotaan käyttää. Yleiskaavassa esitetään liikenneverkko pääpiirteissään sekä se, minkälaiseen käyttöön eri alueet osoitetaan. Yleiskaavaa siis ei voi tehdä ilman liikenneverkkoa.
Oletko lukenut raportteja? Ratikkaraportin sivulla 25 on esitelty useita luonnosteluvaiheen suunnitelmia maankäytöstä. Jo tässä vaiheessa on aika helppo ymmärtää, miten olennaista on tieto siitä, kuinka tiheään ja minkalaisella geometrialla rataa voi tehdä. Metron rajoituksin ei voi kovinkaan monenlaisia vaihtoehtoja miettiä. Ratikkaraportin sivua 25 vastaavat vaihtoehtoiset luonnokset ovat metroraportin sivulla 17. Kuvia on 6 kpl., Östersundomin alueen osalta vaihtoehtoja on vain 2, sillä kuvien erot ovat pääasiassa siinä, liittyykö Östersundomin metrorata nykyiseen Mellunmäessä (kuvat 1 ja 2), Itiksessä (kuvat 3 ja 4) vai Vuosaaressa (kuvat 5 ja 6).
Metro siis
rajoittaa maankäyttöä, joten jos tehdään sellainen yleiskaava, johon voidaan joskus kymmenien vuosien päästä rakentaa metro, ei juuri ole mitään vaihtoehtoja. Tämä tosiasia oli yksi keskeinen syy sille, miksi Laajasalossa luovuttiin metrosta. Tulevaisuuden optioksi valittiin pikaraitiotie ja heti toteutettavaksi liikenneratkaisuksi raitiotie. Pikaraitiotie Laajasalossa tarkoittaa sitä, että mikäli Santahaminaan rakennetaan asuntoja, sen ajallista etäisyyttä keskustasta lyhennetään rinnakkaisella harvemman pysäkkivälin raitiotiellä. Tämä on halvempaa kuin metro, ja lisäksi palvelee paremmin – eikä rajoita maankäyttöä.
Samahan on tilanne Östersundomissakin. Jos pikaratikkaa siellä pidetään hitaana, voidaan tehdä toinen ratikkarata, joka on nopeampi. Siinä voi olla vähemmän pysäkkejä kuin metrolla asemia, ja vaunujen nopeus voi olla 100–120 km/h eli suurempi kuin metrolla. Kun nykyinen ratikka maksaa 112 M€, kaksi ratikka maksaisi 224 M€, ja sekin on edelleen alle puolet metron 540 M€:sta. Tietenkin sille toiselle nopeammalle ratikalle hyvä vaihtoehto on paikallisjunarata Porvooseen, joka voi olla vielä nopeampi. Näiden kahden ero on vain siinä, miten ne päätyvät Helsinkiin kuin myös siinä, että nopea ratikkarata on helpompi sijoittaa maastoon kuin paikallisjunarata.
Antero