Akkusähköbussi

Tuli matkustettua ensimmäistä kertaa uuden sukupolven VDL Citealla (Koiviston auto Jyväskylä, auto 464) niin kirjoitetaanpa vähän ensifiiliksiä.

Ulkoa ja sisältä ihan hyvän näköinen auto, iso harppaus aiempiin Citeoihin verrattuna. Alkaa jo olla samalla tasolla esim. Volvon kanssa sillä saralla. Kyyti oli tasaista, mutta jousitus aika täristävä jopa suht hyvällä asfaltilla. Moottorin ujellus myös oli voimakkaampi kuin muissa matkustamissani sähköbusseissa, mutta mieluummin sitä silti kuuntelee kuin dieselmoottorin nakutusta. Lopulta matka päättyi lyhyeen teknisen vian ja autonvaihdon takia, joten ensivaikutelma olisi voinut olla parempikin…

Huomasin myös, että tuulilasissa näytti olevan esim. Fordin henkilöautoista tutut lämmityslangat. Onko kuinka yleisiä busseissa lämmitettävät tuulilasit?
 
Tuli matkustettua ensimmäistä kertaa uuden sukupolven VDL Citealla (Koiviston auto Jyväskylä, auto 464) niin kirjoitetaanpa vähän ensifiiliksiä.

Ulkoa ja sisältä ihan hyvän näköinen auto, iso harppaus aiempiin Citeoihin verrattuna. Alkaa jo olla samalla tasolla esim. Volvon kanssa sillä saralla. Kyyti oli tasaista, mutta jousitus aika täristävä jopa suht hyvällä asfaltilla. Moottorin ujellus myös oli voimakkaampi kuin muissa matkustamissani sähköbusseissa, mutta mieluummin sitä silti kuuntelee kuin dieselmoottorin nakutusta. Lopulta matka päättyi lyhyeen teknisen vian ja autonvaihdon takia, joten ensivaikutelma olisi voinut olla parempikin…

Huomasin myös, että tuulilasissa näytti olevan esim. Fordin henkilöautoista tutut lämmityslangat. Onko kuinka yleisiä busseissa lämmitettävät tuulilasit?
Äärimmäisen epätavallisia ainakin tähän asti ollut nuo lämmityslangat. Niiden yleistyminen olisi kyllä suotavaa. Saitko selvyyttä mikä se tekninen vika oli, joka matkan katkaisi? Olisko se voinut liittyä siihen jousitukseen?
 
Äärimmäisen epätavallisia ainakin tähän asti ollut nuo lämmityslangat. Niiden yleistyminen olisi kyllä suotavaa. Saitko selvyyttä mikä se tekninen vika oli, joka matkan katkaisi? Olisko se voinut liittyä siihen jousitukseen?
En saanut selkoa, kysyin kuskilta mikä vika autossa oli niin vastasi vain että ”tämä ei toimi niinkuin pitää”.
 
Linja-autoja, joiden käyttövoima on sähkö, ensirekisteröitiin Suomessa heinäkuussa 69 kpl, kesäkuussa 47 kpl ja toukokuussa 72 kpl. Viime vuonna (2023) vastaavana ajankohtana täyssähköbusseja rekisteröitiin 25 kpl koko kolmen kuukauden jakson aikana (heinäkuussa 10 kpl, kesäkuussa ei lainkaan ja toukokuussa 15). Lähde: Autoalan tiedotuskeskus.
 
Voipi olla tyhmä kysymys mutta onko noissa sähköbusseissa parempi kiihtyvyys kuin diesel-vetoisissa? Kiinnitti vain huomiota kun Volvo-haitaria kuski kengitti oikein urakalla ja kiihtyvyys tuntui kyllä kovalta...
 
Voipi olla tyhmä kysymys mutta onko noissa sähköbusseissa parempi kiihtyvyys kuin diesel-vetoisissa? Kiinnitti vain huomiota kun Volvo-haitaria kuski kengitti oikein urakalla ja kiihtyvyys tuntui kyllä kovalta...
Eiköhän melko varmasti ole. Toki moottorinkin täytyy olla tehokkaampi kun autolla akkujen takia niin paljon enemmän painoa. Scania Suburban 6x2 Vs Yutong E15 on kyllä aivan sairas ero kiihtyvyydessä kun Scanian kiihtyyvyys tuntuu "samalta kuin itsellä kolmen tunnin yöunien jälkeen". Parhaiten olen itse (sähkö)dösien kiihtyvyyden tuntenut Nikkilä-Korson ramppi-välillä kun nopeusrajoitus käytännössä koko matkan 80km/h ja kyllä se vaan nopeasti pysäkiltä lähtee
 
Voipi olla tyhmä kysymys mutta onko noissa sähköbusseissa parempi kiihtyvyys kuin diesel-vetoisissa? Kiinnitti vain huomiota kun Volvo-haitaria kuski kengitti oikein urakalla ja kiihtyvyys tuntui kyllä kovalta...
Sähkömoottorissa suurin vääntömomentti saadaan juuri liikkeelle lähdettäessä. Tietenkin suorituskykyä usein rajoitetaan erilaisilla säädöillä, joten akkubussien, johdinautojen, raitiovaunujen jne. kiihtyvyys ei läheskään aina ole sitä mitä voisi olla. Volvoissa on muuten liikkeelle lähdettäessä pienempi vaihde "silmässä", mikä antaa lisää voimaa vetopyörille siinä tilanteessa. Volvo-sähköbussien pieni vaihde menee päälle vain täysin pysähtyneen tilan kautta - ryöminnänkin jälkeen jatketaan kakkosella jos se vaan on ehtinyt mennä sitä ennen päälle. Volvo 7900 Electriceissä (ml. nivelet) on siis 2-vaihteinen vaihteisto.
 
Sähkömoottorissa suurin vääntömomentti saadaan juuri liikkeelle lähdettäessä. Tietenkin suorituskykyä usein rajoitetaan erilaisilla säädöillä, joten akkubussien, johdinautojen, raitiovaunujen jne. kiihtyvyys ei läheskään aina ole sitä mitä voisi olla. Volvoissa on muuten liikkeelle lähdettäessä pienempi vaihde "silmässä", mikä antaa lisää voimaa vetopyörille siinä tilanteessa. Volvo-sähköbussien pieni vaihde menee päälle vain täysin pysähtyneen tilan kautta - ryöminnänkin jälkeen jatketaan kakkosella jos se vaan on ehtinyt mennä sitä ennen päälle. Volvo 7900 Electriceissä (ml. nivelet) on siis 2-vaihteinen vaihteisto.
Kuitenkin Volvossa taitaa olla kaikista sähköistä rajoitetuin liikkeellelähtö. Kiihtymisessä siihen 20-30km/h kestää kolme päivää verrattuna johonkin Yutongiin.
 
Kuitenkin Volvossa taitaa olla kaikista sähköistä rajoitetuin liikkeellelähtö. Kiihtymisessä siihen 20-30km/h kestää kolme päivää verrattuna johonkin Yutongiin.
HSL-alueella on kahdenlaisia sähkö-Volvoja, kaksiakselisia ja niveliä. Nivelissä on tuplamoottori ja ne kyllä liikkuvat sujuvasti. Niistä tuolla edellä kirjoitettiinkin. Kaksiakselisten meno on joskus hieman vaisua, ehkä sähköä halutaan säästää.
 
HSL-alueella on kahdenlaisia sähkö-Volvoja, kaksiakselisia ja niveliä. Nivelissä on tuplamoottori ja ne kyllä liikkuvat sujuvasti. Niistä tuolla edellä kirjoitettiinkin. Kaksiakselisten meno on joskus hieman vaisua, ehkä sähköä halutaan säästää.
Jos en ihan väärässä ole niin nivelissäkin on kiihtyvyyden rajoitin. Volvo on tunnettu automatiikastaan joten oletan että kiihtyvyyttä on rajoitettu matkustajamukavuuden lisäämiseksi.
 
Jos en ihan väärässä ole niin nivelissäkin on kiihtyvyyden rajoitin. Volvo on tunnettu automatiikastaan joten oletan että kiihtyvyyttä on rajoitettu matkustajamukavuuden lisäämiseksi.
Volvolla tänään 9 tuntia ajaneena uskon, että kaksivaihteinen vaihteisto on sekin tärkeä matkustajamukavuuden vähentämiseksi. Saadaan dieseleistä tuttu nykiminen myös sähkäreihin. Volvojen kohdalla on utopistinen ajatus puhua minkäänlaisesta matkustusmukavuudesta. Rehellisesti kun puhutaan, niin paskoja ne on. Kivirekiä, jotka on kesällä kuumia ja talvella kylmiä ilman minkäänlaista jousitusta tai muita mukavuuksia. Kyydissäni on joskus lapset itkeneet kun volvo vaihtaa vaihdetta "pienellä" rykäisyllä. Paaliin joutaisi suoraan jokainen valmistettu euro6 tai parempi volvo
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Volvokuljettajan työstä isoin osa on sitä, että yrittää väistää pienimmänkin kuopan ettei rystkytä ihan helvetisti joka hetki ja käsitellä autoa mahdollisimman varoen ettei hidastin/vaihteisto/jarrut tee tarpeettomia epämukavuuksia. Voisin ajaa pienemmällä palkalla jos pääsisi ajamaan ihan oikeaa autoa eikä pelkkiä helvetin volvoja.
 
Viimeksi muokattu:
Jos en ihan väärässä ole niin nivelissäkin on kiihtyvyyden rajoitin. Volvo on tunnettu automatiikastaan joten oletan että kiihtyvyyttä on rajoitettu matkustajamukavuuden lisäämiseksi.
Lähes varmasti on, onhan jo dieselbusseissakin ollut vastaavia rajottimia useiden vuosien ajan. Keskustelua toisessa ketjussa. Jäsen samulih pohti noita kiihtyvyysjuttuja muutama viesti taakse päin, ja mietti voiko sähköbussi kiihtyä nopeammin kuin dieselkäyttöinen bussi. Oma käsitykseni on, että voi ja se näkyy kyllä hyvin esimerkiksi kun noustaan reipas kuorma päällä jyrkkää ylämäkeä ylös. Siinä missä diesel alkaa hyytyä, sähköbussin nopeus vain kasvaa.

Volvo on aikanaan kertonut, että kiihtyvyyden rajoittimella parannetaan matkustusmukavuutta ja taloudellisuutta. Allekirjoitan molemmat.
 
Kiitos vastauksista, pohjalla ajatus kun luin Californian uusista sähköjunista joilla kiihtyvyys ihan eri luokkaa kuin vanhoilla disukoilla, ja tässä tämäkin tuli mieleen.... Toisaalta vaikka on tuollainen kiihtyvyys 560lla, ketjuuntuu ne kuitekin ihan ruuhka-ajan ulkopuolella....
 
Takaisin
Ylös