- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,978
Vs: TramWest - Etelä-Espoon ratikka
Se oli vahinko että yliopisto muutti Helsinkiin aikoinaan Turusta muun pääkaupngin mukana. Samoin TKK olisi pitänyt viimeistään silloin kun oli muutto edessä Lönnrotinkadulta, perustaa Tampereelle eikä Otaniemeen jne.
Joka tapauksessa yliopistojen dominanssi on nykymaailmassa niin suuri, että vaikka maakunnissa niitä on, ne eivät pysty kilpailemaan Helsinign kanssa tasavertaisesti.
Vaikka on keksitty välineet joilal voi tehdä töitä pitkienkin välimatkojen päästä, niin kaikille sellainen työskentelytapa ei sovi, ja tärkeät henk. kohtaiset yhteydenpidot jää tekemättä. Jos taas tekee myyntityötä tulee matkapäiviä pääkaupunkiin joka tapauksessa hyvin paljon, joten miksi siis ei samalla asuisi pääkaupungissa.
Tämä on totta että asumiskustannukset ovat hirittävät. Mutta ehkä siitä on jotain lohtua kun tietää etä muualla maailmassa vielä isommissa kaupungeissa joilla ei ole enää tilaa kasvaa, ne ovat vielä hirvittävämmät.
Helsingin seudulla on tilanne sikäli onnekas että maata on, täällä olisi tilaa rakentaa vaikka asuntoja vielä parille miljoonalle asukkaalle, ilman että se edes näkyisi missään. Ongelmana on se, että kaupunkien maat jonne olisi halpaa rakentaa, ovat kaavoissa virkistysalueita. Niiden kaavat pitää muuttaa asuinalueiksi, ja vastaavasti yksityisten maat kaavoittaa virkistysalueiksi. Varsinkin sellaisten, jotka kieltäytyvät myymästä maitaan.
t. Rainer
Se vaatii aika paljon aloitteellisuutta ja yrittämistä, ja myös epäonnistunmisia voi sattua. Se kannatttaa ajoittaa vaiheeseen ennenkuin on lapsia tai niden pitää olla alle kouluiän, ja molempien puolisoiden on haluttava lähteä.Työympyröissä olen tavannut aika monta, jotka ovat joko muuttaneet Helsingistä pois tai suunnittelevat sitä, usein vielä siten että yrittävät mahdollisuuksien mukaan pitää samat tehtävät kuin aikaisemmin Helsingissä asuessa. Jotka ovat tämän tehneet ovat yleensä olleet tyytyväisiä.
Suomessa työpaikat keskittyvät Helsinkiin siksi että täällä ovat kaikkien alojen johtavat yliopistot. Muualla vanhoissa sivistysmaissa pääyliopisto ja johtava teknillinen ja kauppakorkeakoulu ovat muualla kuin pääkaupungissa, yliopistot yleensä erilisissä vanhoissa yliopistokaupungeissa tyyliä Oxford, Uppsala, Tartto, Heidelberg jn, ja teknilliset ja kauppakorkeat yleensä johtavissa teollisuus- tai satamakaupungeissa jotka eivät ole aina sama kuin pääkaupunki.Minulle tulee väkisinkin mieleen, että hillitsemällä vähän turhan mahtipontisia metropolihankkeita kasvusta suurempi osa kohdistuisi kakkoskaupunkeihin Tampereelle, Turkuun ja Ouluun sekä mahdollisesti myös Lahteen, Jyväskylään jne. Parantunut kommunikaatioteknologia mahdollistaa monessa tapauksessa ihan täysipainoisen työn mistä tahansa käsin. (Ehkä tätä ei ole vielä laajasti tajuttu, koska täysipainoisesti tämä on ollut käytännössä mahdollista vasta ehkä kymmenkunta vuotta. Sitä ennen tekniikka ei ollut vielä riittävän hyvällä tasolla. Olisi siis ymmärrettävää jos tämänsuuntainen yhteiskunnallinen muutos ei ole vielä lähtenyt käyntiin täysillä.) Tästä olisi se hyöty että ne jotka asuvat -- ja haluavat asua -- Helsingissä voisivat tehdä sen hieman kohtuullisemmilla kuluilla. Ja ne jotka haluavat asua muualla voisivat sen tehdä, kun työpaikkoja olisi tarjolla paremmin, kummallekin puolisolle.
Se oli vahinko että yliopisto muutti Helsinkiin aikoinaan Turusta muun pääkaupngin mukana. Samoin TKK olisi pitänyt viimeistään silloin kun oli muutto edessä Lönnrotinkadulta, perustaa Tampereelle eikä Otaniemeen jne.
Joka tapauksessa yliopistojen dominanssi on nykymaailmassa niin suuri, että vaikka maakunnissa niitä on, ne eivät pysty kilpailemaan Helsinign kanssa tasavertaisesti.
Vaikka on keksitty välineet joilal voi tehdä töitä pitkienkin välimatkojen päästä, niin kaikille sellainen työskentelytapa ei sovi, ja tärkeät henk. kohtaiset yhteydenpidot jää tekemättä. Jos taas tekee myyntityötä tulee matkapäiviä pääkaupunkiin joka tapauksessa hyvin paljon, joten miksi siis ei samalla asuisi pääkaupungissa.
Epäsymmetrisesti vahvempaa suosiva suurkaupunkipolitiikka kolahtaa siis omaan nilkkaan kalliimpina asumiskustannuksina ja suurempana pahana olona osan väestöstä keskuudessa. Eikä ole millään muotoa varma, että kansainvälisesti katsottuna siitä edes on mainittavaa kilpailuetua, kun monet kilpailevat metropolit ovat vielä paljon isompia. Suomen etu ei yleensä voikaan missään asiassa löytyä suuresta koosta vaan fokusoitumisesta oikeisiin asioihin ja pienuuden ketteryydestä.
Tämä on totta että asumiskustannukset ovat hirittävät. Mutta ehkä siitä on jotain lohtua kun tietää etä muualla maailmassa vielä isommissa kaupungeissa joilla ei ole enää tilaa kasvaa, ne ovat vielä hirvittävämmät.
Helsingin seudulla on tilanne sikäli onnekas että maata on, täällä olisi tilaa rakentaa vaikka asuntoja vielä parille miljoonalle asukkaalle, ilman että se edes näkyisi missään. Ongelmana on se, että kaupunkien maat jonne olisi halpaa rakentaa, ovat kaavoissa virkistysalueita. Niiden kaavat pitää muuttaa asuinalueiksi, ja vastaavasti yksityisten maat kaavoittaa virkistysalueiksi. Varsinkin sellaisten, jotka kieltäytyvät myymästä maitaan.
t. Rainer