Aluepolitiikkaa

Vs: TramWest - Etelä-Espoon ratikka

Työympyröissä olen tavannut aika monta, jotka ovat joko muuttaneet Helsingistä pois tai suunnittelevat sitä, usein vielä siten että yrittävät mahdollisuuksien mukaan pitää samat tehtävät kuin aikaisemmin Helsingissä asuessa. Jotka ovat tämän tehneet ovat yleensä olleet tyytyväisiä.
Se vaatii aika paljon aloitteellisuutta ja yrittämistä, ja myös epäonnistunmisia voi sattua. Se kannatttaa ajoittaa vaiheeseen ennenkuin on lapsia tai niden pitää olla alle kouluiän, ja molempien puolisoiden on haluttava lähteä.

Minulle tulee väkisinkin mieleen, että hillitsemällä vähän turhan mahtipontisia metropolihankkeita kasvusta suurempi osa kohdistuisi kakkoskaupunkeihin Tampereelle, Turkuun ja Ouluun sekä mahdollisesti myös Lahteen, Jyväskylään jne. Parantunut kommunikaatioteknologia mahdollistaa monessa tapauksessa ihan täysipainoisen työn mistä tahansa käsin. (Ehkä tätä ei ole vielä laajasti tajuttu, koska täysipainoisesti tämä on ollut käytännössä mahdollista vasta ehkä kymmenkunta vuotta. Sitä ennen tekniikka ei ollut vielä riittävän hyvällä tasolla. Olisi siis ymmärrettävää jos tämänsuuntainen yhteiskunnallinen muutos ei ole vielä lähtenyt käyntiin täysillä.) Tästä olisi se hyöty että ne jotka asuvat -- ja haluavat asua -- Helsingissä voisivat tehdä sen hieman kohtuullisemmilla kuluilla. Ja ne jotka haluavat asua muualla voisivat sen tehdä, kun työpaikkoja olisi tarjolla paremmin, kummallekin puolisolle.
Suomessa työpaikat keskittyvät Helsinkiin siksi että täällä ovat kaikkien alojen johtavat yliopistot. Muualla vanhoissa sivistysmaissa pääyliopisto ja johtava teknillinen ja kauppakorkeakoulu ovat muualla kuin pääkaupungissa, yliopistot yleensä erilisissä vanhoissa yliopistokaupungeissa tyyliä Oxford, Uppsala, Tartto, Heidelberg jn, ja teknilliset ja kauppakorkeat yleensä johtavissa teollisuus- tai satamakaupungeissa jotka eivät ole aina sama kuin pääkaupunki.

Se oli vahinko että yliopisto muutti Helsinkiin aikoinaan Turusta muun pääkaupngin mukana. Samoin TKK olisi pitänyt viimeistään silloin kun oli muutto edessä Lönnrotinkadulta, perustaa Tampereelle eikä Otaniemeen jne.

Joka tapauksessa yliopistojen dominanssi on nykymaailmassa niin suuri, että vaikka maakunnissa niitä on, ne eivät pysty kilpailemaan Helsinign kanssa tasavertaisesti.

Vaikka on keksitty välineet joilal voi tehdä töitä pitkienkin välimatkojen päästä, niin kaikille sellainen työskentelytapa ei sovi, ja tärkeät henk. kohtaiset yhteydenpidot jää tekemättä. Jos taas tekee myyntityötä tulee matkapäiviä pääkaupunkiin joka tapauksessa hyvin paljon, joten miksi siis ei samalla asuisi pääkaupungissa.

Epäsymmetrisesti vahvempaa suosiva suurkaupunkipolitiikka kolahtaa siis omaan nilkkaan kalliimpina asumiskustannuksina ja suurempana pahana olona osan väestöstä keskuudessa. Eikä ole millään muotoa varma, että kansainvälisesti katsottuna siitä edes on mainittavaa kilpailuetua, kun monet kilpailevat metropolit ovat vielä paljon isompia. Suomen etu ei yleensä voikaan missään asiassa löytyä suuresta koosta vaan fokusoitumisesta oikeisiin asioihin ja pienuuden ketteryydestä.

Tämä on totta että asumiskustannukset ovat hirittävät. Mutta ehkä siitä on jotain lohtua kun tietää etä muualla maailmassa vielä isommissa kaupungeissa joilla ei ole enää tilaa kasvaa, ne ovat vielä hirvittävämmät.

Helsingin seudulla on tilanne sikäli onnekas että maata on, täällä olisi tilaa rakentaa vaikka asuntoja vielä parille miljoonalle asukkaalle, ilman että se edes näkyisi missään. Ongelmana on se, että kaupunkien maat jonne olisi halpaa rakentaa, ovat kaavoissa virkistysalueita. Niiden kaavat pitää muuttaa asuinalueiksi, ja vastaavasti yksityisten maat kaavoittaa virkistysalueiksi. Varsinkin sellaisten, jotka kieltäytyvät myymästä maitaan.

t. Rainer
 
Vs: TramWest - Etelä-Espoon ratikka

Suomessa työpaikat keskittyvät Helsinkiin siksi että täällä ovat kaikkien alojen johtavat yliopistot. Joka tapauksessa yliopistojen dominanssi on nykymaailmassa niin suuri, että vaikka maakunnissa niitä on, ne eivät pysty kilpailemaan Helsinign kanssa tasavertaisesti.

Olen itse ollut töissä yliopistomaailmassa nimenomaan useimpien Suomen yliopistojen yhteistyöhankkeessa neljä vuotta.

Väittämäsi on Helsingin alueen yliopistojen luulo itsestään, jota ruokkii se, että Helsingin yliopistot harjoittavat suhteellisen vähän yhteistoimintaa maan sisällä eikä kansainvälistäkään yhteistyötä tehdä ainakaan enemmän kuin maakuntayliopistoissa. Näin ainakin oman projektini alalla.

Tutkimuksen ja opetuksen taso suhteessa resursseihin on käytännössä yhtä hyvää ainakin kaikissa muissa suurissa yliopistokaupungeissa kuten Tampereella, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa.

Toki Helsingin yliopistokokonaisuus on Suomen suurin. Suhteessa seudun väkilukuun yliopistot ovat kuitenkin suurempi tekijä ainakin edellä mainitsemillani neljällä kaupunkiseudulla.

Eräs satunnainen ja sinällään epäluotettava lähde tutkimuksen laadusta Helsingissä verrattuna "maakuntayliopistoihin"
Linkki erääseen Turun yliopiston selvitykseen
 
Viimeksi muokattu:
Vs: TramWest - Etelä-Espoon ratikka

Tutkimuksen ja opetuksen taso suhteessa resursseihin on käytännössä yhtä hyvää ainakin kaikissa muissa suurissa yliopistokaupungeissa kuten Tampereella, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa.

Toki Helsingin yliopistokokonaisuus on Suomen suurin. Suhteessa seudun väkilukuun yliopistot ovat kuitenkin suurempi tekijä ainakin edellä mainitsemillani neljällä kaupunkiseudulla.
En väitä etteivätkö maakuntayliopistot olisi yhtä hyviä kuin Helsingin. Olen itsekin opiskellut sellaisessa. Käytännössä maakuntayliopistoja rasittaa se, että niiden ympärillä ei ole sellaista yritysmaailman verkostoa ympärillään kuin Helsingin seudulla. Oululla ja Tampereella on jotain high-tech yrityksiä, mutta muiden kaupunkien kohdalla opiskelija joutuu käytännössä hankkimaan kesätyönsä muualta kuin opiskelukaupungistaan, useimmiten pk-seudulta jossa tarjonta on suurinta, ja se tarkoittaa usein sitä että valmistuttuaan jäädään sinne töihin, eikä palata enää takaisin opiskelupaikkakunnalle.

Ja ne työpaikat ovat tietenkin siellä missä on eniten tarjontaa työvoimasta, eli se on itseään ruokkiva kierre.

Oli miten oli, jos Suomessa olisi vain Helsingin sijasta kaksi yhtä isoa kaupunkiseutua, esim Oulu toisena, niin ei se takaisi että muut maakunnat pärjäisivät yhtään enemmän omavaraisina kuin nyt. Suomessa asuu liian vähän väkeä.

t. Rainer
 
Vs: TramWest - Etelä-Espoon ratikka

Suomessa työpaikat keskittyvät Helsinkiin siksi että täällä ovat kaikkien alojen johtavat yliopistot. Muualla vanhoissa sivistysmaissa pääyliopisto ja johtava teknillinen ja kauppakorkeakoulu ovat muualla kuin pääkaupungissa, yliopistot yleensä erilisissä vanhoissa yliopistokaupungeissa tyyliä Oxford, Uppsala, Tartto, Heidelberg jn, ja teknilliset ja kauppakorkeat yleensä johtavissa teollisuus- tai satamakaupungeissa jotka eivät ole aina sama kuin pääkaupunki.

Helsinki-keskeisyys ei ole välttämättä huono asia. On mukavaa asua Helsingissä, koska tietää, että täältä löytyy kaikki. Yleistäen voi sanoa, että minkään asian takia ei tarvitse muuttaa pois täältä, sillä täällä on eniten kaikkea ja se on maan parhainta luokkaa. Eli kun kerran tänne pääsee, joutuu tai sattuu syntymään, niin kaikki onnistuu.
 
Vs: TramWest - Etelä-Espoon ratikka

Helsinki-keskeisyys ei ole välttämättä huono asia. On mukavaa asua Helsingissä, koska tietää, että täältä löytyy kaikki. Yleistäen voi sanoa, että minkään asian takia ei tarvitse muuttaa pois täältä, sillä täällä on eniten kaikkea ja se on maan parhainta luokkaa. Eli kun kerran tänne pääsee, joutuu tai sattuu syntymään, niin kaikki onnistuu.

Se on hyvä kun on tyytyväinen oloihinsa. :D

Omalta osaltani voin sanoa, että olen tyytyväinen Tampereella. Täältäkään ei tarvitse ikinä lähteä mihinkään muualle asioimaan minkään asian vuoksi, ei ainakaan Helsinkiin. Tai jos täytyy, niin sitten pitää mennä jo Lontooseen, Pariisiin tai New Yorkiin. Enkä menisi väittämään, että täällä(kään) mikään olisi muuta kuin maan parasta luokkaa. Ainoa haitta on työpaikkojen rajallisuus, tosin sekin vaihtelee alakohtaisesti -- joillain aloilla ei ole tätä ongelmaa. Yleisesti ottaen, jos olisi enemmän tarjontaa työpaikoista, olisi enemmän urakiertoa ja -kehitystä.

Tosin tämä mukava palveluvarustus on saavutettu ihan omin avuin, ilman että sitä on tarvinnut mitenkään tukea toisten kustannuksella. Kyllä Helsinki olisi ihan yhtä miellyttävä paikka siellä asuville (jos ei miellyttävämpikin), mikäli sinne ei yritettäisi väen vängällä keskittää kaikkea mahdollista.

(Niin, toisaalta se että on joskus asunut muualla avaa näköaloja siihen, että oma asuinpaikka ei aina ole kaikille maailman napa. Itse opiskelin Turussa, joten näköalaa on kertynyt sieltä. Sitten palasin Tampereelle. ;) )
 
Vs: TramWest - Etelä-Espoon ratikka

Tutkimuksen ja opetuksen taso suhteessa resursseihin on käytännössä yhtä hyvää ainakin kaikissa muissa suurissa yliopistokaupungeissa kuten Tampereella, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa
Ja miten voikaan kaksi maailman tunnetuimmista yliopistoista sijaita sellaisissa pikkukylissä kuin Harvard ja Oxford. Ihme kun amerikkalaiset ja britit eivät käsitä, että ne pitäisi keskittää Washingtoniin ja Lontooseen.
 
Vs: Re: Miksi junavuoroa ei voitaisi aloittaa puhtaalta pöydältä

Päättäjien tehtävä on siksi olla viisaampia ja kaukokatseisempia kuin kansalaiset. Senhän takia heidät sinne valitaan, että tekevät viisaita päätöksiä, jotta äänestäjien ei tarvitsisi vaikeita asioita miettiä. Nyt päättäjät ovat mokanneet, kun ovat antaneet kaavoittaa kestämätöntä yhdyskuntarakennetta. Ministeri Vapaavuori on osoittanut kiitettävää aktiivisuutta, koska masinoi Sipoon liittämisen Helsinkiin ja aikoo estää Vihdin Ideaparkin. Sanoista tekoihin, hieno periaate.

Olen samaa mieltä siitä että yhdyskuntarakenne ja kaavoitus pitäisi tehdä eri tavalla kuin nykyään. Siis tiiviimmin ja ympäristöystävällisemmin.

Ministeri Vapaavuorta en kuitenkaan kehuisi ihan näin estottomasti, jos kohta termi "masinoida" sopii hyvin kuvaan. Missä ovat suuret linjaukset koskien koko maan tulevaisuutta? Täältä katsoen näyttää, että Vapaavuori jatkaa Helsingin metropolipolitikointia ja näpertelyä paikallisten asioiden parissa ministerinpaikalta käsin. Kantava linja on, että mikä tukee Helsingin kasvua, sitä kannatetaan, ja mikä ei, sitä vastustetaan. Argumentit haetaan sitten tapauskohtaisesti. Tämä kuulostaa enemmän paikallisen kauppakamarijohtajan retoriikalta kuin ministerin linjanvedoilta.

Yksittäisen kauppakeskuksen, vaikka isonkin, kimppuun hyökkääminen on vähän asiatonta populismia, kun hehtaarihallit on tusinoittain jo päästetty Kehä III:n varteen pelkän autoliikenteen päähän. Pikemminkin kannattaisi keskittyä lisäämään asuntojen tarjontaa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla (siksi että tarjonnan lisäys laskee hintoja ja mahdollistaa niiden muuttamisen lähemmäs työpaikkaansa jotka näin haluavat tehdä) muuttamalla kaavoitusperiaatteita ja lisäämällä realistista raideliikennettä (=edullista ja nopeasti rakennettavaa, siis pikaratikoita) kuin ajamalla mammuttihankkeita kuten Aviapolista ja kehärataa. Tai Sipoon metroa.

Ja jotain pitäisi tehdä myös Tampereella, missä kehitys on samansuuntaista. Kaupunki kaavoittaa kitsaasti ja asuntoja syntyy hitaasti samalla kun naapurikunnat paisuvat ja liikenneongelmat pahenevat. Missä ovat Vapaavuoren kommentit Tampereen tilanteesta? Tai muiden suurten kaupunkien?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Re: Miksi junavuoroa ei voitaisi aloittaa puhtaalta pöydältä

Täältä katsoen näyttää, että Vapaavuori jatkaa Helsingin metropolipolitikointia ja näpertelyä paikallisten asioiden parissa ministerinpaikalta käsin. Kantava linja on, että mikä tukee Helsingin kasvua, sitä kannatetaan, ja mikä ei, sitä vastustetaan. Argumentit haetaan sitten tapauskohtaisesti. Tämä kuulostaa enemmän paikallisen kauppakamarijohtajan retoriikalta kuin ministerin linjanvedoilta.

Ainakin Helsingin seutu saa vihdoin ansaitsemaansa huomiota myös valtakunnanpolitiikassa. Tähän astihan huomio on ilmeisesti korostetusti kohdistettu maakuntiin ja Helsingin asema jätetty huomiotta. Eiköhän maakuntienkin vuoro tule, kunhan Helsingin epäkohdat näissä kaavoitus- ja liikenneasioissa on hoidettu. Helsingissähän ne ovat eniten retuperällä, pienemmissä kaupungeissa ei vielä kärsitä yhtä pahoista ongelmista liikenteessä ja asuntojen ylihinnoittelusta.

Ja jotain pitäisi tehdä myös Tampereella, missä kehitys on samansuuntaista. Kaupunki kaavoittaa kitsaasti ja asuntoja syntyy hitaasti samalla kun naapurikunnat paisuvat ja liikenneongelmat pahenevat. Missä ovat Vapaavuoren kommentit Tampereen tilanteesta? Tai muiden suurten kaupunkien?

Miksi Tampereen kaupunki kaavoittaa kitsaasti? Nythän se Vuoreksen alue on alkanut rakentua, näin luin jostain. Jos vihdoin alkaisi sielläkin tapahtua. Voisi arvella myös, että jossain vaiheessa lisääntyvät liikenneongelmat alkavat toden teolla heikentää Tampereen vetovoimaa ja kaupunkiseudulla joudutaan alkamaan miettiä, miten ne saadaan kuriin, jotta kaupungin houkuttelevuus säilyisi. Muussa tapauksessa toimeliaisuus alkaa siirtyä niihin kaupunkeihin, joissa nämä asiat hoidetaan kunnolla.

Sanomattakin on selvää, että kunnallinen itsehallinto on tähän sotkuun pääsyyllinen, kun kunnat eivät välitä toisten kuntien intresseistä, joten jos Helsingin tilanne johtaa tämän asian muuttamiseen, niin tietysti myös muut kaupunkiseudut Suomessa siitä hyötyvät.
 
Vs: Re: Miksi junavuoroa ei voitaisi aloittaa puhtaalta pöydältä

Miksi Tampereen kaupunki kaavoittaa kitsaasti? Nythän se Vuoreksen alue on alkanut rakentua, näin luin jostain. Jos vihdoin alkaisi sielläkin tapahtua. Voisi arvella myös, että jossain vaiheessa lisääntyvät liikenneongelmat alkavat toden teolla heikentää Tampereen vetovoimaa ja kaupunkiseudulla joudutaan alkamaan miettiä, miten ne saadaan kuriin, jotta kaupungin houkuttelevuus säilyisi. Muussa tapauksessa toimeliaisuus alkaa siirtyä niihin kaupunkeihin, joissa nämä asiat hoidetaan kunnolla.

Vuoreksesta on puhuttu varmaan jo kymmenen vuotta. Josko se sieltä joskus vielä putkahtaakin, mutta hidasta on...

Kestovalituksen aihe paikallisissa lehdissä on olematon tonttitarjonta omakotirakentajille. Tontteja tulee tarjolle jotain 20-40 vuodessa (?), vaikka kysyntää olisi kymmenkertaisesti. Tiivistä matalaa ei ole juurikaan kaavoitettu, vaikka se olisi tehokkuudessa lähes yhtä hyvä kuin kerrostaloalue. Perinteisesti Tampereella on kaavoitettu lähes pelkästään kerrostaloja. Siksi lapsiperheet karkaavat naapurikuntiin, hankkivat kaksi autoa ja tukkivat erityisesti rantaväylän liikenteen aamuin-illoin.

Vielä takavuosina kerrostalokaavoitus lienee ollut poliittisesti motivoitua, kun sillä tavoin varmistettiin ettei vaaka kaadu liian kauas oikealle. Nyt kun valtuuston tasapaino on hieman toinen ei pitäisi enää olla esteitä monipuolistaa asuntotarjontaa, mutta eipä tuo vaalitulos näytä yhtäkkiä paljoa muuttaneen.

Sanomattakin on selvää, että kunnallinen itsehallinto on tähän sotkuun pääsyyllinen, kun kunnat eivät välitä toisten kuntien intresseistä, joten jos Helsingin tilanne johtaa tämän asian muuttamiseen, niin tietysti myös muut kaupunkiseudut Suomessa siitä hyötyvät.

Sinäpä sen sanoit. Tampereella klikki patavanhoillisia (ja vanhoja) valtuutettuja on puoluerajat ylittäen tyrmännyt raideliikennehankkeet. Osa ei halua kaupungin edes kasvavan vaan vetäytyy johonkin takaperoiseen murrepitoiseen mansenostalgiaan, haaveillen sellaisesta idyllistä jota ei oikeasti koskaan ollutkaan. Osa taas väittää ettei kaupungissa ruuhkia olekaan (eikä itäpuolella olekaan, ne ovat lännessä missä Pispalan kannas toimii luonnonesteenä liikenteelle -- itä- ja länsitamperelaiset vaan ovat omat lajinsa jotka eivät välttämättä tiedä toistensa elämästä paljonkaan) ja sitten on vielä intressitahojen puolelta "masinoitu" vastustus. Kaavoitus- ja liikenneasioissa ympäryskunnat ovat perinteisesti vetäneet omaa linjaansa ja Tampere omaansa. Yhteistyötä on, mutta kovin kyräillen.

Jos olisi yhteinen tahto ja pakko yhteistyöhön, niin sitten voitaisiin saada aika paljon aikaiseksi.

Mitenköhän Helsingin seudun ongelmien ratkaisu muuten suoraan siirtyisi muiden kaupunkiseutujen hyväksi? Eikö tavan takaa korosteta kuinka ainutlaatuisia Helsingin ongelmat ovat? Se tarjoaa tekosyyn kehittää erityisratkaisuja jotka eivät ole siirrettävissä muualle. Ja nuo erityisratkaisut puolestaan eivät välttämättä ole parhaita mahdollisia, jos yksittäiset intressitahot pääsevät vaikuttamaan liian vahvasti.

Jos haetaan aidosti yleiskäyttöisiä ratkaisuja, voitaisiin esimerkiksi haluttaessa lailla säätää Suomen aluejaon muuttamisesta niin, että esim. viiden suurimman aluekeskuksen työssäkäyntialueiden kunnat yhdistettäisiin pakottavasti metropolialueiksi, jotka puolestaan jaettaisiin nykyisiä kuntia huomattavasti pienemmiksi "lähikunniksi" tai äänestysalueiksi. Metropolialue hoitaisi julkiset palvelut, liikenteen, kaavoituksen jne. ja "lähikunta" hoitaisi lähipalvelut, leikkikentät, puistot jne. sekä toimisi foorumina lähidemokratialle. Skaalaedusta hyötyvät palvelut siirtyisivät siis metropolialueiden vastuulle ja läheisyydestä hyötyvät palvelut "lähikunnille". Tämä sopisi sekä Helsinkiin että muihin suuriin kaupunkeihin. Pikkukaupunkeja ja haja-asutusalueita varten olisi toinen, kevyempi hallintomalli.

Tällaista visiointia sopisi kuulla ministerien suusta, ei yksittäisiä kommentteja yksittäisestä kauppakeskukseta, kuntaliitoksesta, metrolinjasta tai asuinalueesta. Jos aloitetaan Helsingin ongelmien ratkominen yksityiskohdista, niin ikä ja terveys ei riitä ministerillä tai äänestäjillä siihen, että jonakin päivänä ehditään nostaa katse Kehä III:n sisäpuolelta muualle Suomeen. Sen sijaan pitäisi linjata yleiset periaatteet ja sen jälkeen lähteä toteuttamaan niitä määrätietoisesti laajalla rintamalla eri osissa maata.

Muuten, tuntuu siltä että joka kaupungissa taitaa osalla väestöä olla oma lyhytnäköinen, omaan napaan tuijottava "ga-ga" -ilmiönsä. Helsingissä se on metropolihaikailu ja itsetarkoituksellinen suuruuden ja tärkeyden tavoittelu, Tampereella taas hieman turhanaikainen ja pitkälti kuvitteellinen mansenostalgia (eli käänteinen tärkeyden tavoittelu).
 
Pohdiskelua asuntorakentamisesta ja kuntajaosta

Miksi Tampereen kaupunki kaavoittaa kitsaasti? Nythän se Vuoreksen alue on alkanut rakentua, näin luin jostain. Jos vihdoin alkaisi sielläkin tapahtua.
Vuoresta ei ihan vielä rakenneta, tällä hetkellä siellä vasta raivataan metsää tulevan Vuoreksen puistokadun tieltä. (sic) :p

Vuoreksesta on puhuttu varmaan jo kymmenen vuotta. Josko se sieltä joskus vielä putkahtaakin, mutta hidasta on...

Ja suurin este Vuoreksen rakentamiselle onkin Esko Vuoristo, Hervanta-Seuran ammattivalittaja. Vuoreksen puistokadun asemakaava on KHO:n päätöksellä lainvoimainen, joten siellä saa jo möyriä. Mäyränmäen (vuoreksen ensimmäinen asuinalue) asemakaava on vielä KHO:n käsittelyssä, ja Tampere on anonut kiireellistä käsittelyä MRL:iin vastikään tehdyn muutoksen nojalla, joka mahdollistaa kiireellisten asuntorakentamishankkeiden käsittelyn kiirehtimisen KHO:ssa.

Vuoreskeskuksen osien asemakaavoitus on paraikaa käynnissä, joten jos kaavasta ei valitettaisi, voisi Vuoreskeskusta alkaa rakentaa jo 2009.

Kestovalituksen aihe paikallisissa lehdissä on olematon tonttitarjonta omakotirakentajille. Tontteja tulee tarjolle jotain 20-40 vuodessa (?), vaikka kysyntää olisi kymmenkertaisesti. Tiivistä matalaa ei ole juurikaan kaavoitettu, vaikka se olisi tehokkuudessa lähes yhtä hyvä kuin kerrostaloalue. Perinteisesti Tampereella on kaavoitettu lähes pelkästään kerrostaloja. Siksi lapsiperheet karkaavat naapurikuntiin, hankkivat kaksi autoa ja tukkivat erityisesti rantaväylän liikenteen aamuin-illoin.

Nyt valtuuston päätöksellä kerrostaloja rakennetaan enää puolet uusien asuintalojen kerrosalasta, ennen se oli 70 %. Tontteja ei määräänsä enempää kuitenkaan löydy. Vuores on kuten tuli todettua vielä valituskierre-vaiheessa ja suurelta osin kaavoittamatta, mutta sinne on tulossa noin 10000 pientaloasujalle koti 2010-luvun aikana. Ruskontien varteen on tulossa idemmäksikin uusia alueita, joiden toteutus riippuu jälleen kerran Hervanta-Seuran valitusalttiudesta: Hervantajärvelle on luvassa kokonaan uusi asuinalue ja tämän itäpuolelle vielä rakentamattomalle Ruskontien osuudelle teollisuutta ja asuntoja. Edelleen Ruskontien varteen Ruskon ja Annalan väliselle osuudelle on vireillä kaava asuinpientaloalueen rakentamiseksi.

Lyhyesti sanottuna koko Ruskontien alue on tulevaisuudessa asuntojen ympäröimä, vaikka tällä hetkellä sen ympärillä on lähinnä pelkkää metsää. Näiden alueiden lisäksi ainakin Niemenrantaan Lielahdessa on tulossa uusi pientaloalue, mutta kokonaan uuden asuinalueen kaavoitusprosessi kestää aina muutaman vuoden, ennen kuin mitään saa rakentaa. Niemessä veikkaisin päästävän rakentamisen alkuun aikaisintaan 2010 tai 2011. Sitä odotellessa rakennetaankin uusia pientaloja lähinnä täydennysrakennuskohteisiin, kuten Takahuhdissa/Ristinarkulla Kokonrinteeseen entisen pellon päälle ja "Mesopotamiaan" edellisestä kivenheitto länteen tai Tohloppiin epäsuotuisaan maastoon.

Vielä takavuosina kerrostalokaavoitus lienee ollut poliittisesti motivoitua, kun sillä tavoin varmistettiin ettei vaaka kaadu liian kauas oikealle. Nyt kun valtuuston tasapaino on hieman toinen ei pitäisi enää olla esteitä monipuolistaa asuntotarjontaa, mutta eipä tuo vaalitulos näytä yhtäkkiä paljoa muuttaneen.
Taitaa virkamiehistössä olla vielä demarijyriä, jotka yrittävät sotkea XL-koalition hankkeet.

Sinäpä sen sanoit. Tampereella klikki patavanhoillisia (ja vanhoja) valtuutettuja on puoluerajat ylittäen tyrmännyt raideliikennehankkeet.
Onneksi tämä klikki alkaa olla liian vanha valtuustotyöskentelyyn eikä se sitä paitsi ole saanut mitään peruuttamatonta aikaan, lähinnä vain lykkäämään raideliikennehankkeita. Sinänsä ihan hyvä, koska muuten olisi ollut vaara lähteä suin päin tekemään hyötyihin nähden turhan kallista raideliikennettä, mistä ensimmäiset Tampereen pikaraitiotiehankkeen luonnokset ovat hyvä esimerkki.

Jos haetaan aidosti yleiskäyttöisiä ratkaisuja, voitaisiin esimerkiksi haluttaessa lailla säätää Suomen aluejaon muuttamisesta niin, että esim. viiden suurimman aluekeskuksen työssäkäyntialueiden kunnat yhdistettäisiin pakottavasti metropolialueiksi, jotka puolestaan jaettaisiin nykyisiä kuntia huomattavasti pienemmiksi "lähikunniksi" tai äänestysalueiksi. Metropolialue hoitaisi julkiset palvelut, liikenteen, kaavoituksen jne. ja "lähikunta" hoitaisi lähipalvelut, leikkikentät, puistot jne. sekä toimisi foorumina lähidemokratialle. Skaalaedusta hyötyvät palvelut siirtyisivät siis metropolialueiden vastuulle ja läheisyydestä hyötyvät palvelut "lähikunnille". Tämä sopisi sekä Helsinkiin että muihin suuriin kaupunkeihin. Pikkukaupunkeja ja haja-asutusalueita varten olisi toinen, kevyempi hallintomalli.
Kannatan samanlaista seutukunnan ja peruskunnan tehtäväjakoa, jos molempien päättäjät valitaan vaaleilla. Esimerkiksi Tampereen kaupunkiseutuun kuuluisivat samat kunnat kuin nytkin, ja seutuhallinnon alaisuudessa olisi mm. yleiskaavoitus, joukkoliikenne ja elinkeinopolitiikka sekä hyvinvointipalvelujen (sote, koulutoimi) yhteistoiminnan koordinaatio. Peruskunnat olisivat sitten perinteisten kuntien kokoisia tai sitä pienempiä, eli kuntia voisi olla vaikka Messukylä, Hervanta, Vuores, Sääksjärvi, Lempäälä, Pirkkala, Pispala, Tesoma, Lielahti jne. ja nämä sitten järjestäivät peruspalvelut alueellaan. Peruskuntaraja ei tosin saisi toimia minään palvelujen rajana, vaan palvelujen ääreen saisi hakeutua myös peruskuntarajan yli sosiaali- ja terveyspalveluissa, kouluun saisi vapaasti mennä eri peruskunnan puolelle jne.

Sama toimisi pääkaupunkiseudulla esim. niin, että nykyiset kunnat lakkaisivat olemasta ja tilalle perustettaisiin huomattavasti pienempiä kuntia. Vantaa jäisi kokonaan historiaan Myyrmäen, Tikkurilan, Hakunilan ja Koivukylä-Korson tullessa tilalle, mutta Helsingin ja Espoon kunnat jäisivät nykyistä pienemmiksi käsitteiksi: Helsingin kuntaan kuuluisi jotakuinkin nykyinen kantakaupunkiin luettava alue ja Espooseen kirkonkylän seutu. Tähän väliin jäisi mm. Huopalahti-Haagan, Lauttasaaren, Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän ja niin – Kauniaisten kunnat. Kuitenkin koko alue tunnettaisiin yleisesti Helsingin kaupunkina tai kaupunkiseutuna.

Jotain mallia voi ottaa ennen vuotta 1946 vallinneesta kuntajaotuksesta Helsingin seudulla:

kaupungit: Helsinki

kauppalat: Haaga, Kauniainen

maalaiskunnat: Espoo, Helsingin mlk, Huopalahti, Kulosaari, Oulunkylä

taajaväkiset yhdyskunnat (emokunta sulkeissa): Munkkiniemi ja Lauttasaari (Huopalahti), Pitäjänmäki, Pakinkylä, Pukinmäki, Malmi-Tapanila, Tikkurila, Vartiokylä, Herttoniemi, Kulomaa, Puotinkylä ja Degerö (Helsingin mlk), Leppävaara (Espoo).

Tampereen ympärillä muuten taajaväkisiä yhdyskuntia olivat Järvensivu (Messukylässä) ja Pispala (Pohjois-Pirkkalassa).
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Pohdiskelua asuntorakentamisesta ja kuntajaosta

Näiden alueiden lisäksi ainakin Niemenrantaan Lielahdessa on tulossa uusi pientaloalue, mutta kokonaan uuden asuinalueen kaavoitusprosessi kestää aina muutaman vuoden, ennen kuin mitään saa rakentaa. Niemessä veikkaisin päästävän rakentamisen alkuun aikaisintaan 2010 tai 2011.

...tosin saa nähdä miten asumiskelpoinen alueesta saadaan. Paikka sinänsä on aika kiva, ihan Näsijärven rannassa ja Lielahden kauppapalvelut ovat (lähes) kävelymatkan päässä. Mutta alueella on ollut teollista toimintaa jo 1800-luvulta saakka, mm. saha- ja kemihierreteollisuutta, jossa on käytetty voimakkaasti myrkyllisiä kemikaaleja. On otaksuttavissa että alueen maaperä on vahvasti myrkyllistä, joten maata pitänee vaihtaa aika paljon. Toivottavasti riittää siihen, ettei myrkkyjä enää nouse maaperästä sen jälkeen.

Hieman vastaava entinen myrkkyalue oli Lentävänniemen Reuharissa, jonne vuosituhannen vaihteessa rakennettiin rivitaloja vaihdetun maa-aineksen päälle. (Lapsuudessani 1970-luvulla paikalla oli iso lieteallas, jonka muistan vieläkin elävästi.) Ehdimme tuoreeltaan asua tuolla pari vuotta, ja mieleen jäi että siellä ei jostain syystä tullut itikoita kuten hämähäkkejä ja vastaavia sisään asuntoon mitenkään samaan malliin kuin muissa paikoissa, joissa olen asunut. Voi toisin olla sattumaa tai pelkkä mielikuva (?). Vaimoa pelotteli bussissa kerran eräs päihtynyt miehenkilö, joka varoitti hankkimasta lapsia siellä asuessamme, koska "setä kyllä muistaa millaisia kemikaaleja siihen on ajettu".

Jotain mallia voi ottaa ennen vuotta 1946 vallinneesta kuntajaotuksesta Helsingin seudulla:

kaupungit: Helsinki

kauppalat: Haaga, Kauniainen

maalaiskunnat: Espoo, Helsingin mlk, Huopalahti, Kulosaari, Oulunkylä

taajaväkiset yhdyskunnat (emokunta sulkeissa): Munkkiniemi ja Lauttasaari (Huopalahti), Pitäjänmäki, Pakinkylä, Pukinmäki, Malmi-Tapanila, Tikkurila, Vartiokylä, Herttoniemi, Kulomaa, Puotinkylä ja Degerö (Helsingin mlk), Leppävaara (Espoo).

Tampereen ympärillä muuten taajaväkisiä yhdyskuntia olivat Järvensivu (Messukylässä) ja Pispala (Pohjois-Pirkkalassa).

Juuri näin. Historiasta löytyy joskus hyviä vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin. Varsin mielelläni ilmoittaisin asuvani vaikka Pispalan kunnassa, joka olisi osa 330 000 asukkaan Tampereen kaupunkia.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Re: Miksi junavuoroa ei voitaisi aloittaa puhtaalta pöydältä

Ja jotain pitäisi tehdä myös Tampereella, missä kehitys on samansuuntaista. Kaupunki kaavoittaa kitsaasti ja asuntoja syntyy hitaasti samalla kun naapurikunnat paisuvat ja liikenneongelmat pahenevat. Missä ovat Vapaavuoren kommentit Tampereen tilanteesta? Tai muiden suurten kaupunkien?


Kaavoituksen hajanaisuuteen auttavat kuntien pakkoliitokset tai voimakas kaavoituksen keskusohjaus. Ikävä kyllä vaan autoilu- ja haja-asutusmyönteinen keskustapuolue vastustaa kuntien pakkoliitoksia ja kuntien varsin vapaaseen kaavoitusvaltaan puuttumista.

On yleisesti tiedossa, että Vapaavuori kannattaa kuntien pakkoliitoksia, niin että kuntien rajat vastaavat suunnilleen kaupunkiseutuja. Janne ajaa kyllä näkemyksiään tarmolla, mutta eihän suuria linjoja voi yksin muuttaa, vaan asenteiden muuttuminen vie aikaa.

Vapaavuori on vähän Pekkarisen tyyppinen sitkeä terrieri, joka vaikuttaa asioiden hallinnalla. Faktojen ja taustatyön pitää olla kunnossa ennenkuin voi esittää esimerkiksi voimakasta puuttumista kuntien kaavoitukseen.
 
Taitaa se kepun kannatus olla pääkaupunkiseudun kuntaliitosta vastustavissa kunnissa Soinin porukan luokkaa, eiköhän ne vastustajat siellä löydy muista porukoista.
 
Taitaa se kepun kannatus olla pääkaupunkiseudun kuntaliitosta vastustavissa kunnissa Soinin porukan luokkaa, eiköhän ne vastustajat siellä löydy muista porukoista.

Näin on. Nyrkkisääntönä voi sanoa että pk-seudun kaupunkien liittämistä, muualla kuin itse Helsingissä, liittämistä kannattavat etupäässä vain vihreät.

t. Rainer
 
Vs: Pohdiskelua asuntorakentamisesta ja kuntajaosta

Jotain mallia voi ottaa ennen vuotta 1946 vallinneesta kuntajaotuksesta Helsingin seudulla:
kaupungit: Helsinki
kauppalat: Haaga, Kauniainen
maalaiskunnat: Espoo, Helsingin mlk, Huopalahti, Kulosaari, Oulunkylä
taajaväkiset yhdyskunnat (emokunta sulkeissa): Munkkiniemi ja Lauttasaari (Huopalahti), Pitäjänmäki, Pakinkylä, Pukinmäki, Malmi-Tapanila, Tikkurila, Vartiokylä, Herttoniemi, Kulomaa, Puotinkylä ja Degerö (Helsingin mlk), Leppävaara (Espoo).
Sitä vain, että Vartiokylä = Puotinkylä. Vartiokylä-nimi tuli vasta 1946 (valitettavasti).
 
Takaisin
Ylös