Vs: Re: Miksi junavuoroa ei voitaisi aloittaa puhtaalta pöydältä
Pääkaupukiseutu on joka tapauksessa ongelmallinen. Minusta on jo myöhäistä puhua siitä, että YTV-kunnat yhdistettäisiin tai ei. Talous- ja työssäkäyntialue on kasvanut jo YTV:n rajojen yli ja mm. Greater Helsinki vision -kilpailu olikin jo 14 kunnan alueella. Koska sillä laajuudella on yhdyskutanrakennetta ja liikennejärjestelmää suunniteltava, jos niistä halutaan toimivia.
Miksi ihmeessä Pk-seudun erikoisolosuhteet vaativat aina Mega-luokan tekemistä? Eikö kuntarakenteen uudistamista voida tehdä askelien politiikalla vaan tarvitaan aina harppaus? Em. 14 kuntaa voisivat ihan hienosti tehdä kunnallisen autonomian nimissä kaikenlaisia toimenpiteitä jo nyt. Ja olisivat voineet tehdä jo vuosikymmeniä. (ehkä se vastasikin jo kysymykseeni)
On kai täysin mahdollista tehdä Helsinki-Vantaa kuntaliitos jos änkyräEspoo ei ala millekään suurliitoksessa. Kehittää sitten HelTaata eteenpäin ja antaa Espoon elää omaa elämäänsä Suomen Amerikkana. Länsiväylän ahtaminen Ruoholahdessa Helsingin kunnan tieverkon alueella yhden kaistan levyiseksi puolestaan helpottaa kovasti helsinkiläisten liikenne-elämää, suuntaa helsinkiläiset muualle kuin Espooseen töihin ja tuonee Espooseen uutta ajattelua yhteistyöhön liikenneasioissa. Tahtotila lienee se ratkaisevin.
Ylikunnallista liikennesuunnittelua on tehty liikenneverkostojen osalta vaihtelevalla menestyksellä aiemminkin eikä siihenkään ole tarvittu tietääkseni yhdenkään kunnan lakkauttamista että saadaan moottoritie aikaiseksi.
Mutta pidän epärealistisena kuvitella, että 1,2-1,5 miljoonan asukkaan aluetta pitäisi hoitaa samanlaisella hallintomallilla kuin kuntauudistuksessa alarajaksi asetettua 20.000 asukkaan kuntaa - mihin Sipoo ei alueryöstön jälkeen enää edes yllä. Hallintomalli on lähdettävä rakentamaan pienempien alueiden pohjalta tunnustaen se, että osa asioista on kaupunkiseudullisia ja osa ei. Esimerkiksi yleiskaavoitus ja yleiskaavatason liikennesuunnittelu voivat kyllä olla yksissä käsissä, mutta asemakaavoituksen antaisin jo kernaasti sellaisille pienemmille yksiköille, joita Ultrix luonnosteli vähän aiemmin.
Kuntien lukumäärä ei kai ole kuitenkaan se oikea vihollinen jota jahdataan.
Vaikkakin esim. Nurmijärven ja Järvenpään kuntaliitos poistaisi yhden kunnan kartalta, niin eihän siellä kuntien tehtävien hoidossa tarvittava raha kasva mihinkään pelkällä rajanhävitystempulla. Samoin kun kulut säilyvät suunnilleen ennallaan, niin pelkkä kunnan kadottaminen kartalta ei muuta tilannetta miksikään. Sairaat ovat sairaita ja koululaiset koulutettavia oli kunta mikä hyvänsä.
Edellä viitattiinkin jo pienempiin hallinnollisiin yksiköihin, joiden yläpuolella olisi (edustuksellisella demokratialla hoidettu?) kaavoitusta, koulutointa, kirjastotointa, liikuntatointa, liikennettä, joukkoliikennettä, jne hoitava ylikunnallinen toimielin. Mitä sinne kunnalle sitten jäisi, ja eikö siinä tapauksessa juurikin päätösvalta karkaa kauemmas kansalaisista? Jäljelle jää vain vähämerkityksisiä kaupunginosapuiston kalustussuunnitelmien lausuntokierroksia noin karrikoiden.
Kunnilla on valtava määrä erilaisia tehtäviä kuntalaisia kohtaan vastattavaan nykyisin. Liikenne on niistä vain yksi vaikkakin näkyvä osa. Kunnat järjestävät toimintojaan jo nyt eri tavoin ja tehokkuuksin eikä suinkaan Helsinki ole mikään tehokkuuden esikuva vaikka sillä suuruuden synergia onkin puolellaan. Suuressa hallintomallissa pienille osakunnille ei jääne kovin kummoista autonomiaa vaan keskusjohdossa ratkaistaan esim. mitä kaikkea terveyskeskuksissa hoidetaan kunnan laskuun kansanterveyslain vaatimusten lisäksi. Se vaikuttaa hoitamiseen ja sen kustannuksiin valtavasti eikä paikallisella hoitamisen järjestelyillä sitä enää kyetä kovin eri tavoin ratkaisemaan edullisemmaksi tai kalliimmaksi. Samoin olisi vaikkapa bussilinjan suunnittelun osalta, keskuspaikka piirtää Jokerinkuvia metsään ja malmilaisilta ei kysellä kummosia.
Summa summarum, varmastikin kunnalliseen hallintoon on remonttia tehtävä, mutta en oikein usko että nykyisistä malleista löytyisi viilaamalla uutta. Ehkäpä koko kuntaroolia tulisi miettiä uusiksi, mikä se kunnan asema loppujen lopuksi edes on vaikkapa suhteessa valtioon tai Kansaneläkelaitokseen? Voisi kai ajatella s.e. kunnallinen asuntotuotanto lakkautettaisiin kokonaan ja siirrettäisiin valtiolliseen asuntotuotantoon esim. entiselle ARA:lle. Näin tehtäviä siirrettäisiin pois kunnilta valtiolle tai ylikunnallisille kuntainliitoille. Velvoite vaikkapa järjestää kaikille kuntalaisille asunto säilyisi, mutta asian käytönnön hoitaminen ei tapahtuisi kunnan toimielimessä vaan lakisääteisesti esim. ARA:ssa. Kunta joutuisi siten asemakaavoittajana ja rakennuspaikanhaltijana järjestämään toisaalta maa-alueita asuttajalle mutta toisaalta kykenisi vaatimaan myös Hyrynsalmelle toimivaa joukkoliikennettä tai asuntotarjontaa.
Yhdysvalloissa MTA hoitaa New Yorkin alueella joukkoliikennettä suuremmalle väkimäärälle kuin koko Suomessa asuu. Miksei siis voisi olla s.e. on koko valtakunnan alueella toimiva joukkoliikenneviranomainen jolle kuuluu järjestää niin kumi- kuin rautapyörilläkin toimiva joukkoliikenne jokaiseen kuntaan ja kaikki asukkaat huomioon ottaen? Ainakin tieverkon osalta tuntuu toimivan samoin kuin kirjeenkannon. Tieverkolla kilpailutetaan kolapartiot alueellisesti, niin kai sitten tehtäisiin joukkoliikenteen hoitamisen osaltakin.
On ehkä idealismia että sellaiset toimisivat hyvin tai kohtuullisesti, mutta ainakin nykyisten mallien luomat kaikki kuntarajaan perustuvat epäjatkumot katoaisivat sillä että toimialue on valtakunnallinen ja että toimielimelle luodaan kaavoitukseen ja maankäyttöön laaja sananvalta. Kunnat pitäisivät muutoin entistä menoaan yllä.
