Niin siis Oulu on yksi niitä suuria kasvavia kaupunkeja joka imee väen pikkukaupungeista ja maaseudulta. Ei Kemijärveltä muuteta niinkin Helsinkiin kuin Ouluun. Rakenteellisesti on minusta väistämätöntä että Pohjois-Suomessa on yksi isompi kaupunki, eli olisi se ilmankin kasvanut, mutta se mitä tuolla on tehty oikein on että resursseja ei ole ripoteltu pitkin poikin vaan ne on keskitetty esim. koulutuksen osalta Oulun yliopistoon.2) Voi vaikuttaa. Mm. Oulun kaupunki ja yliopisto todistavat siitä.
Ymmärrän sen että tulee erillaisia paikallisia kriisejä, vaikka iso työnantaja lopettaa, ja sitten tuetaan. Ongelma on jatkuva tukeminen, ja suurin osa tuista on tuota.Tähän kun osaisikin sanoa jotain. Nähdäkseni tuen tarve ei saa kuitenkaan olla jatkuva. Isoja infrahankkeita ja muita investointeja pitää tukea, mutta käyttökuluihin ei pääsääntöisesti pidä antaa aluepoliittista tukea. (Tähän saattaa tosin liittyä poikkeuksia, joissa jatkuva tuki on tarpeen esim. jonkun tarpeellisen infraluontoisen liikenneyhteyden ylläpitämiseksi.)
Aluepolitiikan arkipäivää:
Ja niin edelleen. On siellä kaikkea jotenkin järkevääkin malliin kolmas sektori ja sähköiset palvelut, siihen että noilla on olennaista merkitystä uskoo sitten ken tahtoo. Oikeasti järkevää on asuinrakenteen tiivistäminen (kylät), paitsi että tuotakin vastustetaan paikallisesti. Kyllä tuosta nyt jää tällaiselle kyynikolle käteen lähinnä se että taas lisää pysyväisluonteisia menoja, koko pumaskaMAASEUTU JA HYVINVOIVA SUOMI VALTIONEUVOSTON MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO EDUSKUNNALLE sanoi:Harvaan asutun maaseudun suhteellisen aseman heikkeneminen pysäytetään. Hallitus etsii seuraavilla kohdennetuilla erityistoimilla ratkaisuja harvaan asutun maaseudun haasteisiin:
o Hallitus laatii harvaan asuttujen alueiden kehittämiseksi vaihtoehtoisten keinojen (mukaan lukien veropoliittiset keinot) käyttöä koskevan mietinnön ja valitsee sen pohjalta toteutettavaksi soveltuvimmat toimenpiteet.
...
o Valtionosuusjärjestelmässä otetaan pysyvästi huomioon harvaan asutut ja taloudellisesti heikossa asemassa olevat kunnat hallituksen talvella 2009 tekemän kehyspäätöksen mukaisesti.
... Aktiivisiin luonnon- ja kulttuuriympäristöjen sekä maiseman kunnostustöihin pyritään ohjaamaan jatkossa nykyistä enemmän julkisia (sekä kansallisia että yhteisön) ja yksityisiä varoja.
...Palvelujen riittävyys ja saatavuus vaikuttavat maaseudun pysyvien ja vapaa-ajan asukkaiden elämänlaatuun ja maaseudun elinvoimaisuuteen. Maaseudulla palvelujen järjestäminen tarvitsee räätälöityjä ja joustavia ratkaisuja, jotka pohjautuvat alueiden olosuhteisiin ja tarpeisiin. Keskittymiskehityksen seurauksena eri sektoreiden välisiä suhteita palvelujen järjestämisessä on tarkasteltava uudelleen. Myös yleishyödyllisen yritystoiminnan ja yhteisötalouden (osuuskuntien, keskinäisten yhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden) mahdollisuuksia tulee kehittää. Painopisteeksi tulee ottaa palveluista saatavat hyödyt, ei ainoastaan niistä aiheutuvat kustannukset. Hallituksen tavoitteena on kansalaisten julkisten palvelujen saatavuudesta huolehtiminen alueen väestötiheydestä ja etäisyyksistä riippumatta olosuhteet huomioonottaen...
Hallitus varautuu kaikkien tieluokkien jatkuvaan kohentamiseen ja myös uusien yhteyksien lisärakentamiseen muun muassa matkailun ja kaivostoiminnan tarpeisiin vastaamiseksi. Yksityis- ja metsäautoteiden kunnossapidon ja perusparannuksen rahoituksesta huolehditaan osana maaseudun perusinfrastruktuuria. Saariston yhteysalusliikenteen vuorojen riittävyys ja vähintään peruspalvelutasoiset liikennepalvelut turvataan. Yhteysalusliikennettä pyritään korvaamaan kiinteällä yhteydellä siellä, missä se on mahdollista.
Raidejärjestelmän merkitys kasvaa tulevaisuudessa ja myös maaseudulla tarvitaan toimivat raideyhteydet. Raideliikennettä kehitetään ympäristösyistä palvelemaan erityisesti työmatkaliikennettä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella sekä vastaamaan teollisuuden kuljetustarpeisiin, mukaan lukien kaivannaisteollisuus.
...Valtioneuvoston liikennepoliittisen selonteon (2008) mukaisesti liikenneväyliä koskevien linjausten aikajännettä pidennetään 10-15 vuoteen ja liikennehankkeiden kehys- ja valtuusmenettely uudistetaan. Budjettirahoituksen rinnalle otetaan käyttöön joustavampia liikenneinvestointien rahoitustapoja.
http://217.71.145.20/TRIPviewer/sho...&base=ermuut&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD