Vs: Laajasalon raideyhteys
Helsinki on Suomen pääkaupunki eikä ole tiedossa yhtään toista valtion pääkaupunkia (lilliputtivaltiot kuten San Marino jne poislukien) jossa olisi otettu 1960-luvulla autoilulle kielteinen linja, vaan jokaisella on ollut omat Smith&Polvisensa.
Lanta on hyvää, koska miljardi kärpästä on sitä mieltä. Oman järjen käyttö olisi ollut ja on edelleen sallittua. En syö lantaa.
Suomen laki ei näe eroa kehäkolmosen sisä- ja ulkopuolen liikenneasioiden järjestämisen, vaikka joskus olisi aihetta. Täytyy muistaa, että syyt ovat pitkälti poliittiset: ...
Näkeehän se, sitä varten on YTV-laki. Mutta mitä muuttaisi se, että Helsingin vaalipiiri laajennettaisiin Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja Sipoon pakkoliitoksilla? Äänestäväthän näiden alueiden ihmiset vaaleissa nytkin.
Minusta Helsingin vaalipiirin kasvattaminen vain kasvattaisi sitä ongelmaa, että on yksi vaalipiiri yli muiden täysin eri kokoluokassa. Ylipäätään on kasvava ongelma siinä, että Suomi polarisoituu Helsingin seuduksi ja muuksi Suomeksi. Mutta oikeastaan tällä asialla ei ole mitään tekemistä Laajasalon raideyhteyden kanssa, joten jätän tämän pohdinnan tähän.
Siis muistan vain sen lyhyen kävelykatukokeilun 1970-luvun alussa jolloin Aleksilla olisi ollut vähemmän autoja (=ei ollenkaan) kuin nyt. Sitä ennen se oli kaksikaistainen, pysäköintikin sallittiin kadun varteen jne.
1960-luvulla autot tosiaan pysäköivät ajoradalla, nyt jalkakäytävällä. Ratikkavuoroja oli muistikuvani mukaan enemmän, eikä niiden väliin mahtunut juurikaan autoja toisin kuin nyt, kun usein Aleksin pituudella Stockan ja torin välillä ei ole vaunuja lainkaan. Silloin muuten juoksin ruokailumatkani yhtä nopeasti kuin ratikka ajoi Stockalta Yhdyspankin pysäkille. Joten ei ole ihmekään, että autoilijoita ei kiinnostanut ajaa ratikoiden välissä.
Espa, Lönkka ja Uudenmaankatu oli junailtu läpiajokaduiksi jo silloin, joten Aleksia ei juuri tarvinnut ajaa kuin asioimaan liikkeisiin kuten nytkin. Espalla ei ollut autojen kiusana ratikoita, siksi se oli autoilijoillekin suositumpi.
Kyllä minun mielestäni VR:n lähiliikenne on "S-Bahn" ja metro on metro.
Berliinin S-Bahnilla ajetaan samalla kalustolla kuin HKL-metrossa ja yhtä hitaasti. VR-Lähiliikenne on kaupunkien välistä kuten DB:n regioliikenne. Ja nopeudet ovat yli 100 km/h, mihin HKL-metro ei pysty. HKL-metrolla ei ole lyhyt pysäkkiväli (1 min) kuten metroilla yleensä. 3 metriä leveät metrot ovat aika harvinaisia. Lontoon ja NY:n vaunuiksi teipatut vaunut ovat täysin ylikokoisia esikuviinsa nähden, ehkä se vähän harhauttaa asian suhteuttamista. Näillä perustein väitän kuten väitän.
Sellaisia vanhuksia joila ei ole edes sisävessaa alkavat olla harvassa. Ja useimmilla on auto, tai käyttävät kunnan tarjoamia kyyditsemispalveluja tai naapureiden/sukulaisten tarjoamia kyytejä. Moni maaseudun vanhus tosin muuttaa kuntakeskukseen viimeisiksi vuosiksi.
Tottakai perinteinen elämäntapa käy harvinaiseksi, kun siltä viedään edellytykset ja pakotetaan jättämään oma koti ja muuttamaan laitokseen. Naapureiden ja kunnan kyyditsemispalvelut sitten paikkaavat sitä, kun ihmiset haluavat elää ilman auton ajamista, mutta ei se tee näistä ihmisistä autoilijoita.
Olivatko joukkoliikenneolot Marjaniemessä silloin kun muutitte sinne, paremmat kuin nyt? Vai annettiinko ennen muuttoa kaupungin suunnalta väärä käsitys yhteyksien kehittämisestä? Jos jompikumpi väite pitää paikkansa, ymmärrän pettymyksesi järjestelyjä kohtaan.
Muutimme tänne 2000, ja tiesin kyllä periaatteessa, mitä täällä oli. Mutta on myönnettävä, että liityntäliikenteen surkeus paljastui vasta kun sitä oli itse pakko käyttää. Siinä mielessä voin sanoa, että annettiin väärä käsitys.
Kaupunkihan kehuu metron erinomaisuutta ja paremmuutta busseihin nähden. Ne puheet ovat roskaa jo senkin vuoksi, ettei metromatkustaja pääse eroon muka surkeista busseista. Ehkäpä liityntäbussit sitten ovatkin surkeampia kuin suorat bussit kuten Espoossa? En ole kumminkaan suurta eroa huomannut, etenkin kun 102 ja 103 ovat HelBin linjoja.
On sinänsä hyvä, jos Kruununvuorenranta toteutuisi, koska kaupunkiin tarvitaan kovasti urbaaneja vaihtoehtoja ahtaaksi käyvälle kantakaupungille. Pelkään pahoin että asuntojen hinnat tulevat olemaan eri hehtaarilla kuin joihin autottomilla "taviksilla" on varaa.
Hyvä hintahan johtuu vain siitä, että auototonta asumista ei tarjota kysyntää vastaavasti. Oiskohan kaupungin ja seudun syytä muutta liikennepolitiikkaansa?
Antero
