Keskustatunnelin vaikutus kävelykeskustaan

Nimittäin sitä ei tarvitse päättää, että ei rakenneta, vain se että rakennetaan.

Anttila käyttääkin tässä näppärää poliittista retoriikkaa ja pyrkii luomaan sellaisen kuvan, että hanke on jo päätetty. Koko keskustan kehittämisen riippuminen tunnelista on sekin väite, jolle ei löydy mitään konkreettista perustetta. Olisi kieltämättä hauskaa kuulla samalta henkilöltä joskus jotain rakentavampaakin kuin sanakikkailua.
 
Palaisin siihen Soininvaaran joskus esittämään ajatukseen, pidennetään parkkihallien sisäänajotunneleita.
Ehkä olen ymmärtänyt jotain väärin, kun mielestäni "keskustatunneli" on jo rakenteilla, juurikin tuollainen. Ainakin täällä Kampissa rytisee aamusta iltaan. Ymmärtääkseni tekeillä on sellainen tunneli, jota kautta pääsee suureen osaan keskustan parkkihalleista lännessä aina Lastenkodinkadulta, idässä jostain Kaisaniemenkadun tienoilta saakka, ja useammasta aukosta näiden ääripäiden välilläkin. En tosiaan hahmota, mihin tarvittaisiin vielä toinen tunneli, jos väitetään sen olevan tarkoitettu parkkihalleihin pääsemiseen. Keskustan läpiajoa taas tuskin on tarkoituksenmukaista edesauttaa.

Joku kirjoitti muuten veikeästi Hesarin keskustelupalstalla, ettei kävelykeskustaan suinkaan tarvita puolen miljardin tunnelia, vaan muutama betoniporsas riittää mainiosti. Terävä havainto :)
 
Koko keskustan kehittämisen riippuminen tunnelista on sekin väite, jolle ei löydy mitään konkreettista perustetta.
Kuulin siihen tänään perustelun: Kävelykeskustan rakentaminen riippuu keskustatunnelista siksi, että kaupunginhallitus on niin päättänyt.

Näinhän se onkin. Asiasta äänestettiin kaupunginhallituksessa, ja vihreät ja vasemmistoliitto jäivät häviölle.

Tällaista politiikkaa siis meillä harjoitetaan. Ensi vuonna muuten on sitten kunnallisvaalit taas.

Antero
 
En tosiaan hahmota, mihin tarvittaisiin vielä toinen tunneli, jos väitetään sen olevan tarkoitettu parkkihalleihin pääsemiseen. Keskustan läpiajoa taas tuskin on tarkoituksenmukaista edesauttaa.
Se halutaan juuri tuohon keskustan läpiajoon. 48 % tunnelin 55.000 päivittäisestä autosta ajaa tunnelin päästä päähän.

Ainoa uusi pysäköintiluolayhteys on Stockmannin uuteen Mannerheimintien alla olevaan luolaan. Kun Keskuskatu muuttuu nyt kävelykaduksi, Stockan luolaan ei pääse sitä reittiä, ja keskustatunnelista tulisi pitkä tunneli Keskuskadun alle. Nykyisiin luoliinhan on yhteydet jo kävelykeskusta-alueen ulkopuolelta.

Antero
 
Ainoa uusi pysäköintiluolayhteys on Stockmannin uuteen Mannerheimintien alla olevaan luolaan.
Itse asiassa keskustan huoltotunnelista pääsee ymmärtääkseni myös sinne. Ainoat mieleeni tulevat ydinkeskustan pysäköintiluolat, minne huoltotunnelista ei pääse, eikä olisi ihan helppoa järjestää pääsyä, mutta minne keskustatunnelista pääsisi helposti, ovat Asema-aukiolla ja Musiikkitalon luona.
 
Kuulin siihen tänään perustelun: Kävelykeskustan rakentaminen riippuu keskustatunnelista siksi, että kaupunginhallitus on niin päättänyt.

Näinhän se onkin. Asiasta äänestettiin kaupunginhallituksessa, ja vihreät ja vasemmistoliitto jäivät häviölle.

Eli asiat on periaatteessa jo päätetty: "Pajunen-Vapaavuori-Anttila-mafia" jyrää. Hommahan käy kuin Kiinassa ikäänkuin ;).
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vähän satunnaista ajatuskulkua tunneleista:

Onko keskustan ja länsimetron tunneleitten ja satama-alueitten rakentamisen välillä jotain yhteistä? Satama-alueet vaativat ison mittakaavan maa-ainesten vaitoa, tunneleista saadaan mursketta läheltä. Tunneleista tuskin valitetaan, avokallioitten murskaaminen pääkaupunkiseudulla aiheuttaa melkoisella todennäköisyydellä valituksia lupaprosessiin ja hankkeitten viivästymistä.

Todetaanko kenties silloin kun satama-alueitten rakentaminen on lähdössä käyntiin, että on välttämätöntä louhia tunnelit, jotta satama-alueet voidaan rakentaa aikataulussa ja rakentamisen viivästyminen aiheuttaisi kaupungille taloudelliset jättimenetykset? Onkohan satama-alueitten tulevista asukkaista tulossa maksajia tunneleitten puuttuville sadoille miljoonille euroille?
 
Onkohan satama-alueitten tulevista asukkaista tulossa maksajia tunneleitten puuttuville sadoille miljoonille euroille?

Vaikka kaupunki antaisi tontit rakennuttajille ilmaiseksi, ne myisivät asunnot markkinahintaan. Kukaan ei osta ylihintaisia asuntoja, joten rakennuttajat joutuisivat myymään asunnot pienemmällä marginaalilla. Tai jos ostavatkin ylihinnalla, niin sittenhän ongelmaa ei ole, kukaan kun ei pakota ostamaan.
 
Onko keskustan ja länsimetron tunneleitten ja satama-alueitten rakentamisen välillä jotain yhteistä?
Vastaus taitaa riippua siitä, keneltä kysytään.

Jos nyt kootaan mitä on tiedossa, niin tällaisenkin yhteyden voi kehittää:

Länsiväylän autoliikenne keskustaan kasvaa, koska metron vuoksi Espooseen rakennetaan lisää ja lisäasukkaat lisäävät autoilua. Kun ne autot eivät mahdu maanpäälliseen katuverkkoon, lisää kapasiteettia saadaan keskustatunnelista.

Myöskään Jätkäsaaren kohdalla ei uskota siihen, että siellä asuisi tulevaisuudessa autottomia perheitä kuten muualla keskustassa nykyään, ja niidenkin autoille tarvitaan lisää katutilaa. Keskustatunneli ratkaisee tämänkin. Ja sama selitys pätee myös niemen itälaidalla uusilla alueilla.

Väitän kuitenkin, että tuo edellä kirjoittamani on puppua. Ensinnäkään keskustatunnelista ei pääse mihinkään muualle kuin keskustan toiselle puolelle. Tunnelista on ajoyhteys Forumin, Asema-aukion ja Kluuvin parkkiluoliin. Muualle keskustaan autolla aikovat ajavat edelleen maan päällä. Ja Helsingin keskusta on muutakin kuin vain kolme parkkiluolaa, joten on toiveajattelua, että Helsingin keskustaan (ei ainoastaan mainittuihin luoliin) suuntautuvaa autoliikennettä voidaan jotenkin helpottaa keskustatunnelilla.

Toiseksi toistamieni väitteiden esittäjät asennoituvat liikenteeseen epärealistisella tavalla. He eivät ymmärrä urbaania elämää, vaan luulevat kaikkia ihmisiä ehkä kaltaisikseen, jotka eivät osaa liikkua ja elää kapungissa. Helsinki (eivät naapurit Espoo ja Vantaa) on jo kasvanut sen verran "metropoliksi", että kaupunki on liian suuri pikkukaupunkimaiselle autoon perustuvalle liikkumiskulttuurille.

Näiden autoihmisten on vaikea myöntää, että kasvun myötä auton käytön mahdollisuus heikkenee kaiken aikaa. Siksi on turhaa käyttää tilaa ja rahaa autoiluun, joka supistuu kasvun myötä marginaali-ilmiöksi. Todellisissa suurkaupungeissa ei edes omisteta enää autoa.

Helsingissä on vielä opittavana, miten liikennettä suunnitellaan suurkaupungin tapaan - joukkoliikenteenä. Eivät ihmiset hanki ja käytä autoja, jos heidän ei ole pakko. Siten viimeksi torstaina kaupunkisuunittelulautakunnassa jälleen kuulemani väite "kun kuitenkin kaikki liikkuvat autolla" osoittaa puutetta ymmärtää kaupungin kehitystä ja kyvyttömyyttä suunnitella kaupunkia hallitusti.

Antero
 
Olen kyllä täysin samaa mieltä kanssasi keskustatunnelin tarpeellisuudesta. Nostan silti esille erään yksityiskohdan.

keskustatunnelista ei pääse mihinkään muualle kuin keskustan toiselle puolelle. Tunnelista on ajoyhteys Forumin, Asema-aukion ja Kluuvin parkkiluoliin. Muualle keskustaan autolla aikovat ajavat edelleen maan päällä.

Kaupunkisuunnitteluviraston WWW-sivujen mukaan tunnelista on lisäksi kolme yhteyttä maanpäälliseen katuverkkoon (ellei alla oleva ole vanhentunutta tietoa). Jokin pienehkö osa keskustan alueelle ajavista autoilijoista voisi siis osan matkaa hyödyntää tunnelia - toki hekin lopulta päätyen maanpäälliseen katuverkkoon.

Kaupunkisuunnitteluvirasto sanoi:
Keskustatunneli alkaa Länsiväylältä ja päättyy Sörnäisten rantatielle. Tunneliin on katuverkosta liittymä Rautatiekaduilla Mechelininkadun ja Runeberginkadun välillä, Töölönlahdenkadulla ja Siltavuorenrannassa. Lisäksi tunnelista on yhteydet Forumin, Elielin ja Kluuvin pysäköintilaitoksiin kaikista suunnista.
 
Kaupunkisuunnitteluviraston WWW-sivujen mukaan tunnelista on lisäksi kolme yhteyttä maanpäälliseen katuverkkoon (ellei alla oleva ole vanhentunutta tietoa).
Kyllä näin on. Mechelininkadulta rampit keskustan suuntaan ja Siltavuorenrannasta samoin. Töölönlahdella on ramppi pohjoiseen. Täytyyhän sieltä päästä Töölönölahden maiseman tärveleviin toimistotaloihin. Ehkäpä niiden henkilöautoliikenne onkin suuri murhe, ettei niiden työntekijöiden vaan tarvitse alentua joukkoliikenteen käyttäjiksi siinä pääradan vieressä. Ja tietenkin on varauduttava Vapaudenkatuun, Alvar Aallon suureen suunnitelmaan...

Itse pidän Mechelininkadun ja Siltavuorenrannan ramppeja vain tunnelin päätyinä, sillä täytyyhän tunneliin päästä jostain muualtakin kuin Länsiväylältä ja Sörnäisten rantatieltä. Mutta kun ajatellaan koko Helsingin niemeä, ei niemelle autoileville ole tunnelista mitään hyötyä. Töölön menijät eivät tunnelia tarvitse kummastakaan suunnasta. Kaivokadun eteläpuolelle meinijöiden on pakko ajaa nykyisiä reittejä katuverkossa.

Nyt voi tietenkin ihmetellä, että miksi sitten on jätetty mm. Töölönkadun ja Kaisaniemen liittymät pois. Siihen on yksinekrtainen selitys. Liikenne-ennusteissa todettiin, ettei niistä ole mitään hyötyä, kun katuverkko ei vedä enempää autoja kuin nykyäänkään. Eli keskustan saavutettavuutta henkilöautoilla ei voinutkaan parantaa tunnelilla. Niinpä tunnelin ainoa tehtävä on "parantaa" vain läpiajoliikennettä. Mutta kuka on kiinnostunut siitä maksamaan? Kun se ei kiinosta keskustan kauppiaita, niin kiinnostaisiko se Itäkeskuksen ja Ison omenan tai Tapiolan kauppiaita, jotka voisivat siten houkutella uusia asiakkaita kaupungin vastakkaiselta laidalta? Älkää unta nähkö! Eihän Iso omena halua maksaa edes Länsiväylän rampeista ihan vieressä.

Antero

PS: Siltavuorenrannan ramppien todellinen syy on itse tunnelin rakentaminen. Se on kätevä paikka mennä sisään kallioon ja ajaa louhetta ulos. Ennustetut liikennemäärät ovat niin mitättömiä, ettei niitä varten koskaan tehtäisi niin kallista tunneliittymää. Eli suomksi, koko liittymä on tarpeeton liikenteen kannalta.
 
Eikös tuo ollut kuitenkin Eliel Saarisen suunnitelma?
Kyllä Elielkin jo siirsi rautatietä pois kaupungin keskustasta. Hänen suunnitelmissaan ei vaan ollut moottoritietä vaan puistokatu. Samanlainen keskusbulevardi kuin on esim. Cahmps Elysé Pariisissa tai Andrasy Ut Budapestissä.

Alvari pisti kaiken paremmaksi uuden autojen ajan mukaisesti. Rautatien tilalla tulee keskustaan motari, joka päättyy Terassitori-nimiseen pysäköintilaitokseen Töölönlahdella.

Antero
 
Alvari pisti kaiken paremmaksi uuden autojen ajan mukaisesti. Rautatien tilalla tulee keskustaan motari, joka päättyy Terassitori-nimiseen pysäköintilaitokseen Töölönlahdella.

Korjaamme hieman ;) En pysty täysin varmasti säilömuististani palauttamaan mieleen, oliko Saarisen Kuningasavenuen nimellä maamme itsenäisyyden ensi metreillä suunnitellun puistokadun tarkoitus korvata rautatie, mutta Alvar Aallon Vapaudenkatu-suunnitelmassa rautatietä ei olisi poistettu. Aallon vuonna 1964 luonnostelemaan keskustasuunnitelmaan kuului Töölönlahden länsirannan muokkaaminen kulttuurirakennuskäyttöön, kolmitasoinen Terassitori valtavine autohalleineen, liiketiloineen sekä viihtyisine kokoontumiskansineen (viihtyisyydestä sallinee olla eri mieltä) ja mm. linja-autoaseman siirtäminen lännemmäksi Kampin rakentamisen myötä.

Suunnitelmaan kuulunut Vapaudenkatu olisi ollut kymmenkaistainen Helsingin säteittäiset sisääntuloväylät Pasilassa yhdistävä ja keskustaan johtava väylä, joka Rautatieasemalle tultaessa olisi eritasoliittymin jaettu länteen kohti Kaisaniemeä ja lounaaseen kohti Kamppia. Vapaudenkatu olisi rakennettu Helsingin ja Pasilan välisen rataosuuden päälle, rautatietä ei siis olisi purettu.

Lienee aiheellista tarkistaa tämä esittämäni, kunhan aikaa löytyy. Etenkin Laura Kolben teoksista löytyy miellyttävästi osviittaa aiheeseen liittyen.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Suunnitelmaan kuulunut Vapaudenkatu olisi ollut kymmenkaistainen Helsingin säteittäiset sisääntuloväylät Pasilassa yhdistävä ja keskustaan johtava väylä, joka Rautatieasemalle tultaessa olisi eritasoliittymin jaettu länteen kohti Kaisaniemeä ja lounaaseen kohti Kamppia.

Voihan tässä suunnitelmassa nähdä sitä järkeä, että autoliikenne keskitettäisiin samaan paikkaan mihin junaliikennekin, jolloin liikenteen melu vähenisi muualla. Muilla pääväylillä voitaisiin hidastaa nopeuksia ja suosia niillä enemmän joukkoliikennettä, kun henkilöautoliikenne olisi keskitetty tuolle Vapaudenkadulle. Tämä melun ja saasteiden väheneminen olisi varmaan tervetullutta Mannerheimintien varrella asuville. Mechelininkadulla liikenne ei haitanne niin paljon, koska se on syrjempänä asutuksesta, Hämeentieltä taas henkilöautot on ohjattu rantatielle. Tosin itse en kattaisi keskustan ja Pasilan välistä rautatietä moottorikadulla, koska sieltä on kaunis näkymä keskustaan. Pikemminkin tämä Vapaudenkatu olisi tullut rakentaa tunneliin syvälle rautatien alapuolelle.
 
Takaisin
Ylös