Raitiotien kapasiteetti ei ole ongelma. Rataa voidaan rakentaa useana haarana jolloin jokaisen haaran kapasiteetti riittää tarpeeseen. Nämä junat tietysti kulkevat samaa rataa pitkin Kulosaaresta Kalasatamaan. Tuolla sillalla ei ole kuitenkaan pysäkkejä, joten junia voitaisiin ajaa vaikkapa puolen minuutin välein.
Juuri näin. Ratikkaa ja metroa voi hyvin verrata siten, että yhden ratikkaradan kapasiteetti on 20.000 hlö/h ja metron ylöspäin pyöristettynä 40.000 hlö/h (Hesassa tosin vielä vain 36.000, mutta asemien lyhentämisen jälkeen 24.000). Kahdella ratikkaradalla siis hoitaa yhden metroradan liikenteen. Tunnelimetrorata maksaa kuitenkin 5 kertaa niin paljon kuin ratikkarata. Joten samalla rahalla saa ratikalla 2,5-kertaisen kuljetuskapasiteetin metrorataan nähden.
Miksi sitten jossain tehdään metroratoja? Vompatti viittasi Pietariin ja Moskovaan, mutta löytyyhän varsin tiheitä metroverkkoja maailmalta enemmän. Ne ovat kaupungeissa, joissa asukkaita on miljoonia ja väestötiheys useita kymmeniä tuhansia neliökilometrillä. Eli kun rakennetaan niin tiheätä kaupunkia, että tehokkaita liikenneväyliä tarvitaan rinta rinnan, metroratojen rakentamisesta on hyötyä, kun ei ole mahdollista tehdä tiheämpään ratikkaratoja. Mutta välttämättömyydellä silloin liikenneväylät maksavat enemmän. Se voi olla hyväksyttävissä, jos rakennustehokkuudessa voitetaan myös enemmän.
Helsingissä ei tällaista tilannetta ole, eikä luultavasti koskaan myöskään tule, kun kantakaupungin kerroskorkeutta ei kasvateta eli rakennuskantaa hävitetä ja korvata pilvenpiirtäjillä. Puhumattakaan siitä metsäkaupungista ja omakotialueista, joihin Kivenlahden metroa esitetään tehtäväksi.
Meillä on kaikkialla tilaa tehdä kävelyetäisyydelle toisistaan eli parin korttelin välimatkalla kaksi samansuuntaista raitiotierataa, jolloin voidaan tarjota maantasossa suurempi kapasiteetti ja parempi palvelutaso kuin kaivamalla maan alle yksi metrotunneli. Tämä on järkevää myös Espoossa, sillä yhden metrotunnelin kanssa on valittava, kumpi puoli Länsiväylästä jätetään ilman. Ratikka molemmin puolin on halvempi kuin yksi tunnelimetro yhdellä puolella.
Miten siis on osoitettavissa, että raitiotie vähentäisi keskustaan suuntautuvia (siis sekä sinne päättyviä että sen kautta tehtäviä) matkoja?
En nyt muista mistä löytyy vaihtokartta, mutta on sellainen olemassa. Olisiko ollut Pisaran YVA:ssa tai jossain siihen liittyvässä, sillä Pisaraahan juuri yritetään perustella sillä, että se vähentää vaihtoja kantakaupungissa.
Kysymys on oikeastaan siitä, miten määritellään ”keskusta”. Kantakaupungin alueella eli Vironnniemellä on 124.000 työpaikkaa. Ei niiden määrä muutu riippuen siitä, tuleeko esikaupungeista Kaivokadulle yksi metrotunneli vai eri puolille kantakaupunkia useita ratikkalinjoja. Kysymys on siitä, että 124.000 työpaikkaa ei ole kävelyetäisyydellä yhden metrotunnelin asemista. Eivät ihmiset ole matkalla ”keskustaan” eli Kaivokadulle, vaan eri puolille kantakaupunkia. Nyt heidän on pakko matkustaa Kaivokadulle, vaikka olisivat matkalla Töölön, Meilahden tai Pasilan suuntaan.
Hyviä viitteitä matkustussuunnista saa autoliikenteen liikennemääräkartoista. Tietenkin niissä kantakaupungin osuus on vähäinen suhteessa muuhun seutuun sen vuoksi, että kaduille ei autoja mahdu kysyntää vastaavasti. Mutta autoilla ei kierretä minkään ”keskustaristeyksen” kautta kuten nyt on tehtävä metron kanssa. Ratikalla voidaan toteuttaa sama, eli tarjota suoria yhteyksiä.
Tällä vuoden 2002 sivulla on asiaa havainnollistavat pari kuvaa.
Antero