Paikallisjunaliikenteen kilpailuttaminen: kannanotto

Onko tämä rautatiekaluston liisaus syntynyt niin että valtion rautatieyhtiö on vapaaehtoisesti luovuttanut ne leasingyhtiölle?
Luovuttanut ei nyt ole ihan oikea termi, jos on kysymys omistussuhteen vaihtumisesta.

Itse asiassa en tunne näiden markkinoiden syntyhistoriaa, mutta nykyään tilanne on niin, että tarjolla on etupäässä uutta kalustoa. Britanniassa kuvio muodostui yksityistämisprosessin yhteydessä. Ja siellähän tehtiin niin, että valtio möi kaluston sijoittajille. Painotan tässä jälleen, että minä tai Raideryhmä eivät ole esittäneet valtion omaisuuden myymistä kenellekään, vaan sen käyttöoikeuden laajentamista kaikille haluaville mutta tietenkin korvausta vastaan.

Antero
 
Tuosta Porokylän junasta oli monta vuotta sitten kysymys Matkaan-propagandalehdessä. VR vastasi että tarvitaan laituri ja valaistus ja talvikunnossapito. Ei noi oo kalliita juttuja, jos niitä oikeasti halutaan.

Jos tuo tuntuu päättäjien mielestä kalliilta niin voisi samaan syssyyn niputtaa vaikkapa Nurmeksen Höljäkän seisakkeen, joka viime vuonna nousi uudelleen "pinnalle" Risto Räppääjän kirjan myötä. Nurmes on oikeasti rautatiekunta jos vain matkustamisen ja junan odottamisen mukavuuteen viitsittäisiin satsata. Itse myös mieluusti kävisin jatkossakin Höljäkässä kyläilemässä junalla.
 
Onko tämä rautatiekaluston liisaus syntynyt niin että valtion rautatieyhtiö on vapaaehtoisesti luovuttanut ne leasingyhtiölle?

Koko idean syntymästä en tiedä, mutta nykyään homma toimii niin että leasingyhtiöt tilaavat suuria, kymmenien yksiköiden sarjoja suurilta valmistajilta. Hakusanoiksi esimerkiksi Angel Trains Cargo ja Mitsui Rail Capital Europe, nuo taitavat olla kaksi suurinta veturien liisaajaa. Molemmilla on useita satoja vetureita, pääasiassa 90-luvun lopulla ja tällä vuosituhannella valmistuneita. Matkustajia kuljettavan (moottoroidun ja vedettävän) kaluston liisaus on vähän vähäisempää, mutta kasvussa myös.
 
Vs: Pääkaupunkiseudun uudet lähijunat

Välillä tuntuu, että kirjaimet VR kyseisen yhtiön nimessä on sponsoroitu: "Valtion Rahoittama".

Ultrix puhuu kuin eräs Paunu Tampereelta, joka puolustaa omaa bussitouhaan sillä, että se ei saa yhteiskunnan tukea ja siksi Treelle ei saa rakentaa ratikkaa. Minulle kelpaa oikein hyvin VR, jonka voitot valuvat valtiolle ja kansalle. Connexin +kumpp. rahat taitavat mennä kansainvälisille sijoittajille. Minusta taas (onneksi lopetettavan YTV:n) rumia värejä ei tarvita enempää sotkemaan, VR:n perinteinen väritys käy oikein hyvin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Pääkaupunkiseudun uudet lähijunat

Ultrix puhuu kuin eräs Paunu Tampereelta, joka puolustaa omaa bussitouhaan sillä, että se ei saa yhteiskunnan tukea ja siksi Treelle ei saa rakentaa ratikkaa. Minulle kelpaa oikein hyvin VR, jonka voitot valuvat valtiolle ja kansalle. Connexin +kumpp. rahat taitavat mennä kansainvälisille sijoittajille. Minusta taas (onneksi lopetettavan YTV:n) rumia värejä ei tarvita enempää sotkemaan, VR:n perinteinen väritys käy oikein hyvin.

En puolustele piilotuettua "kannattavaa liikennettä" millään tavoin, siksi on liioiteltua väittää puhuvani kuin Paunun Masi.

Minullekin käy ihan hyvin VR, jonka voitoista maksetaan osinkoa Suomen valtiolle, jos se hoitaa liikenteensä itsekannattavasti. Jos VR:n liikenne on tappiollista, sen pitää vastata itse tappioista tai varautua siihen, että menettää liikenteen jollekin toimijalle. Tällä hetkellä kumpikaan näistä ei toteudu, koska LVM auliisti maksaa tappiollisesta liikenteestä korvauksia ja VR Osakeyhtiöllä on lain suojaama monopoliasema.

Minulle ei käy sellainen VR, jonka voitoista maksetaan osinkoa, jos se voitto tehdään kuntien kustannuksella. Kuten varmaan ihan hyvin tiedät, Suomen kunnissa on käynnissä kunta- ja palvelurakenneuudistus, joka johtuu ensisijaisesti sosiaali- ja terveyshuoltomenojen räjähdysmäisestä kasvusta. Tämä aiheuttaa paineita nostaa veroja ja toisaalta leikata yhdyskuntapalvelujen, kuten joukkoliikenteen menoja. Jos kunnat, niiden kuntayhtymät tai muut vastaavat organisaatiot kuten YTV, joka koostuu neljästä kunnasta joutuvat maksamaan VR Osakeyhtiölle yhtiön määräämän summan rahaa tilaamastaan tai lipputuin rahoittamasta liikenteestä, on todennäköistä, että liikennettä ei järjestetä ainakaan siinä laajuudessa, mikä on tarpeen.

Mitä Epex olisit mieltä siitä, että YTV voisi tuottaa junaliikenteensä itse? Että YTV:n alaisena olisi jokin YTV-Raideliikenne, joka liikennöisi YTV-alueen junat ja mahdollisesti kuntarajan ylittäviä metroja. Tämä tulisi nykyistä VR:n ryöstöhinnoittelua selkeästi edullisemmaksi, kuten Antero Alku on laskelmissaan osoittanut. Tai jos YTV voisi kilpailuttaa ostamansa liikenteen? Tällöin jos liikenteen voittaja olisi VR Oy, valtio saisi yhä osinkoja, mutta vähemmän. Mutta Helsingin seudun kunnat eivät köyhtyisi samalla lailla kuin nyt, ja pääkaupunkiseudun junamatkustajat saisivat matkustaa väljemmissä junissa.

Perinteinen VR:n väri pieksee kyllä YTV-värit mennen tullen. Jos siis tarkoitetaan saneeraamattomissa Sm2-junissa yhä nähtävää punaista värityistä keltaisella nokalla vauhtiraitoineen. Modernisoitu versio tästä värityksestä voisi toimia Sm5-junissa uuden YTV:n ja HKL:n yhdistymisen jälkeen perustettavassa Helsingin Seudun Joukkoliikenne-kuntayhtymässä.

Haluaisiko joku photoshopata Sm5-referenssikuvaan punakeltaisuuden? :)
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Pääkaupunkiseudun uudet lähijunat

Tärkeintä on, että omistajana on yhteiskunta, eli kunnat ja valtio ja että perinteisistä tunnuksista ja väreistä pidetään kiinni. kv-uusliberalisteja ei saa päästää infraan kiinni.
 
Aivan, ja lisäksi linja-autoyrittäjät eivät tunnu edes ymmärtävän, että hehän voisivat liikennöidä myös paikallisjunaliikennettä.

Valitettavasti näin on. En tiedä miksi. Ehkä linja-autoyrittäjät eivät usko että rautateillä sallitaan kilpailu lähivuosina. VR on ollut ainoa liikennöitsijä viimeiset 150 vuotta. Jos hallitusohjelmassakin lukee että monopolia ei pureta ennen kuin EU pakottaa niin ei monopolin purkaminen näytä kovin todennäköiseltä. Sitten jos joku ehdottaa monopolin purkamista niin sitä vastustetaan vuodesta toiseen Englannin kokemuksilla.

Jos kilpailu sallittaisiin niin saisiko yksi liikennöitsijä yhden reitin esimerkiksi Turku-Uusikaupunki? Silloinhan reitin saaminen voisi asettaa liikennöitsijät eriarvoiseen asemaan kun yksi yritys junalla vie matkustajat usean bussifirman busseista kyseisellä reitillä. Luulen että muutkin bussiyritykset kuitenkin hyötyisivät tilanteesta. Esimerkiksi Uudestakaupungista Turkuun matkustava saattaa nyt käyttää henkilöautoa mutta junaliikenteen aloittamisen jälkeen hän saattaa jatkaa matkaa linja-autolla Turun rautatieasemalta jolloin myös linja-autoa ajava yritys saa tuloja.

Lisäksi kalustoinvestoinnit saattavat tehdä bussifirmojen ajaman junaliikenteen mahdottomaksi. Vaikka tässäkin ketjussa on ehdotettu junakaluston siirtämistä erilliseen kalustoa vuokraavaan yhtiöön niin en oikein jaksa uskoa että eduskunta VR:n romutuksiin puuttuu. Tähän mennessä VR on saanut tehdä melkein mitä huvittaa.

Nyt linja-autoyrittäjät tuntuvat pitävän junaa suurempana vihollisena kuin yksityisautoa

Ehkä linja-autoyrittäjät luulevat että busseihin saadaan uusia matkustajia houkuttelemalla autottomia junamatkustajia mm. halvemmilla hinnoilla. Ehkä autoilijoiden houkutteleminen luullaan mahdottomaksi tavoitteeksi.

Ja miksei saisi kehua? Vr on mielestäni hoitanut oikein hyvin työnsä.

Monet pääkaupunkiseudulla asuvat ajattelevat noin. Helsingistä katsottuna junaliikenne toimii hyvin. Lähijunia kulkee neljään suuntaan ja vuoroväli on tiheä. Lähijunien liput ovat myös yhtä edullisia kuin bussi, metro tai ratikka. Kaukojunilla pääsee useimpiin kaupunkeihin vaihtamatta junaa ja kalusto on uutta. Kaukojunien liput ovat melko kalliita mutta jos junalla matkustaa harvoin niin siihen tuskin kiinnittää kovin paljoa huomiota. Tampereelle pääsee myös bussia edullisemmin mukavalla Sm4-junalla.

Näin siis Helsingistä katsottuna. Mutta ei tarvitse mennä poronhoitoalueille vaan esimerkiksi Tampereelle ja Turkuun niin junaliikenne on aivan toista. Lähijunia ei ole lainkaan tai vaikka niitä vähän olisikin niin seutulippu ei junassa kelpaa. Raumalle, Heinolaan, Uuteenkaupunkiin, Äänekoskelle tai Porvooseen ei kulje junia lainkaan. Monien kaupunkien välillä ei ole kunnollista junayhteyttä esimerkiksi Joensuu-Oulu ja Savonlinna-Jyväskylä. Asiaa ei voi kuitata toteamalla että maaseudulla ei ole tarpeeksi ihmisiä junaliikenteelle. Joensuu, Oulu ja Jyväskylä eivät ole mitään pikkukyliä.
 
Jos kilpailu sallittaisiin niin saisiko yksi liikennöitsijä yhden reitin esimerkiksi Turku-Uusikaupunki? Silloinhan reitin saaminen voisi asettaa liikennöitsijät eriarvoiseen asemaan kun yksi yritys junalla vie matkustajat usean bussifirman busseista kyseisellä reitillä. Luulen että muutkin bussiyritykset kuitenkin hyötyisivät tilanteesta. Esimerkiksi Uudestakaupungista Turkuun matkustava saattaa nyt käyttää henkilöautoa mutta junaliikenteen aloittamisen jälkeen hän saattaa jatkaa matkaa linja-autolla Turun rautatieasemalta jolloin myös linja-autoa ajava yritys saa tuloja.

Tavallaan saisi: tosin siten, että Varsinais-Suomen maakunnan joukkoliikennevirasto tilaisi liikenteen Tku-Uki niinkuin muunkin liikenteen maakunnassa suoritekustannuskilpailuna, eli pitäisi itse lipputulot matkustajilta ja maksaisi tarjouskilpailun voittaneelle liikennöitsijälle kiinteää korvausta siitä, että tämä pitää junat kulussa. Koska kaikki muukin liikenne olisi maakunnan joukkoliikenneviraston tilaamaa, ei linja-autoyrittäjä saisi varsinaisesti yksittäisestä matkustajasta tuloja vaan siitä, että tilaaja pitää bussit liikenteessä. Maakunnan insentiivi olisi toki saada ihmiset autoistaan busseihin ja juniin, sillä se saisi siitä lipputuloja.

Se, mitä linja-autoilijat pelkäävät on, että he eivät pärjää kilpailutilanteessa. Mutta Suomi on ainakin nykyään markkinatalous, ei saavutettujen-etujen-ylläpito-talous. Siksi linja-autoliikenteeseenkin on tuotava markkinamekanismit.

Älkää käsittäkö väärin: ei markkinoita markkinoiden vuoksi, vaan järkevän liikenteenhoidon takia. Joka on edullisin vaihtoehto matkustajille ja yhteiskunnalle.
 
Jos kilpailu sallittaisiin niin saisiko yksi liikennöitsijä yhden reitin esimerkiksi Turku-Uusikaupunki? Silloinhan reitin saaminen voisi asettaa liikennöitsijät eriarvoiseen asemaan kun yksi yritys junalla vie matkustajat usean bussifirman busseista kyseisellä reitillä.

---

Helsingistä katsottuna junaliikenne toimii hyvin. (---) Mutta ei tarvitse mennä poronhoitoalueille vaan esimerkiksi Tampereelle ja Turkuun niin junaliikenne on aivan toista.

Eikö kaikki Turku - Uusikaupunki -bussit olekaan Vainion busseja?

---

Lentoliikenteen sanotaan usein olevan Helsinki (Vantaa) keskeistä, mutta niin se on junaliikennekin. Miksi esimerkiksi Turku - Tampere -välillä ei kulje matkustajajunia tunnin välein?
 
Rohkea arvaus, mutta voisikohan kysynnällä olla jotain vaikutusta?

Aika rohkea arvaus kieltämättä.

Tampere-Turku -väli ei ole mitään kehitysaluetta vaan kysyntää on nykytarjonnallekin ihan kohtuullisesti. Junat eivät todellakaan kulje tuota väliä tyhjinä.

Vuorovälin tihentäminen tuntiin todennäköisesti kasvattaisi kysyntää. Nykyisellään kun matka kaupunkien välillä kestää pari tuntia ja toisaalta junien vuoroväli on parin tunnin luokkaa, niin jos myöhästyy yhdestä, tulee roppakaupalla luppoaikaa seuraavaa odotellessa (omakohtaista kokemusta on: opiskelin Turussa). Tästä syntyy kiusaus käyttää mieluummin omaa autoa. Tunnin vuorovälillä osa auton käyttäjistä saattaisi hyvinkin siirtyä junaan.

On myös otaksuttavaa että tunnin vuorovälillä kaupungit kytkeytyisivät tiiviimmin toisiinsa, kun syntyisi enemmän pendelöintiä suuntaan ja toiseen. Tällä hetkellä Tampereelta katsottuna Turku on ihan periferiaa ja sinne on hankala päästä, toisin kuin Helsinkiin jonne pääsee koska tahansa ja nopeasti. Turusta Tampereelle päin katsoen tilanne lienee täsmälleen sama. Mutta tämä ei johdu siitä, että kumpikaan olisi objektiivisesti periferiaa vaan siitä, että poikittaisliikenteen tarjonnan heikkous etäännyttää kapunkeja toisistaan matka-ajallisesti ja psykologisesti.

Monopolitilanteessa tietysti tarjonta säätelee kysyntää. Siksi on aika rohkeaa vetää johtopäätös, että tarjontaa ei tarvita kun ei ole kysyntää. Ja kysyntää ei voi olla, kun ei ole tarjontaa.
 
Oma näkemykseni Turku-Tampere-välistä:

Joka toinen tunti IC-juna tmv. "kaukojuna", vaihtoyhteys Loimaalla suunnasta riippuen Turun taajamajunaan tai taajamajunasta
Joka toinen tunti taajamajuna, jatkaa Loimaalta kuten Turku-Loimaa-taajamajuna.

Lähtö- ja saapumisminuutit Tampereella (suunnilleen) samat taajama- ja IC-junilla. Loimaalla IC on siten väkisinkin hieman nopeammin kuin taajis, jolloin vaihtomarginaali taajamajunaan järjestyy automaattisesti molempiin suuntiin.

Näin vetoketjuperiaatteella Turun ja Tampereen välillä pääsee joka tunti. Turku-Tampere-taajamajunat jatkaisin edelleen Poriin ja Raumalle (vrt. nykyinen kalustokierto), kaukojunat nykyiseen malliin Pieksämäelle (palautettava yöjuna Pieksämäeltä edelleen Joensuuhun ja Ouluun?).
 
Oma näkemykseni Turku-Tampere-välistä:...
Turku-Tampere -väli on itse asiassa sellainen, jossa ei tarvittaisi nykyisenkaltaisia pikajunia lainkaan. Oikea tarjonta olisi laadukas moottorijunaliikenne, jolla on noin 20 pysähdystä tuolla välillä. Sellainen pystyy hyvän kiihtyvyytensä ja lyhyen pysäkkiaikansa ansiosta hyvin samaan aikatauluun kuin nykyiset pikajunat, eikä nopeampaa edes tarvita. Syy tähän on aikataulurakenne, jossa on merkittävää olla sekä Turussa että Tampereella lähellä tasatuntia vaihtoyhteyksien vuoksi.

Laadukkaalla tarkoitan sitä, että junat on kalustettu mm. taittuvin selkänojin, niissä on pistorasiat PC:n käyttäjille ja kahvi- ja einesautomaatti. Eli junan tulee soveltua matkustusmukavuudeltaan myös koko välin matkustaville, vaikka sama juna palvelee lyhyempiäkin matkoja.

Reaalimaailmassa kun ollaan, niin arvelen Sr2:n ja parin saneeratun plootun pystyvän samaan ilman kaluston uusinvestointia, joka on ilmeisen tuskallinen haaste Nyky-Suomessa. Keski-Euroopassa on tämäntyyppisiä kalustoratkaisuja paljon siten, että junan toisessa päässä on ohjausvaunu, jotta suunnanvaihtoon ei tärvitä aikaa. Ohjausvaunujakin voi muuttaa vanhoista plootuista, kun vain on halua. Johan tällaista periaatteessa on kokeiltu Dm10- eli Junttilan Salama -projektissa, jossa plootun molempiin päihin istutettiin ohjaamot.

Antero
 
Turun-Tampereen junissa on reilusti varaa lisätä pysähdyksiä kun Toijalan-Tampereen väli ajetaan Sr2:ella ja IC-vaunuilla alle 140km/t. Toiset Helsingin IC:t ajavat saman välin nopeammin ja toppaavat välissä Lempäälässäkin. Vastaavasti Toijalan-Turun välillä hidastellaan myös.

Olisi hyvä jos mahdollinen hankittava/remontoitava kalusto soveltuisi sitten myös Tampereelta muuihin suuntiin meneville reiteille. Mutta, ihan samalla lailla Tku-Tpe junista voisi tehdä IC2:ia ja pysähdellä vähän useammin kuin nykyisin. En tiedä kummasta tulee pitemmän päälle halvempi: lisätä lahoihin sinisiin jäähdytysilmastointi, matalat ovet, Sn160 tai yli ja sisustaa uudelleen tai hankkia lisää IC2-tyyppisiä vaunuja. Jälkimmäisellä saadaan ainakin vaunujen käyttö tehokkaammaksi. Tietty pohjana voisi käyttää myös Eil-vaunuja, kun Sm1:siä vapautuu ja paalata kaikki siniset.
 
Vilkkaan viikonloppumatkustuksen aikaan viime lauantaina aamupäivästä nousin Toijalassa Turun junaan. Sain oman vaunun, muita matkustajia ei ollut.

Muutenkin tuolla on matkustajia niissä vilkkaimmissa junissa ja vilkkaimpina päivinä, muutoin kyllä on väljää. Räntämäki, Maaria, Lieto, Aura, Kyrö, Mellilä, Matku, Urjala sopisivat ehkä lisäpysähdyksiksi, jos aikataulurakenteen puolesta ehdittäisiin. Pariakymmentä välipysähdystä on paha nähdä tarpeellisina.
 
Takaisin
Ylös