Merkillistä. Jos nyt elettäisiin tilannetta 100 vuotta sitten, vastaisi se nykypäivään näitä leirejä mitä foorumilla esiintyy: ratikkaihmiset vaatisivat hevosraitiovaunulinjojen säilyttämistä ja lisäämistä kun taas metroihmiset puskisivat sähköistettyä ratikkaa. Kai voimme sanoa sen olevan hyvä kun hevosista luovuttiin.
Tuo vertaus on niin kaukaa haettu, että sille voi antaa jo tämän foorumin Hitler-kortin arvonimen ja kuuluu samaan kategoriaan Kampin haisevien bussikenttien kanssa. Niin kaukana todellisuudesta se on ja se omalta osaltaan taas osoittaa, ettei keskustelua kanssasi kannata jatkaa, koska et voi argumentoida suunnitelmiasi teknisillä, taloudellisilla tai yhteiskunnallisilla argumenteilla, vaan alat esittämään vertauksia ja omia absurdeja päätelmiäsi siitä, mitä mieltä muut keskustelijat ovat.
Ja siirtyminen hevosraitiovaunuista sähkövetoisiin ei edes merkittävästi muuttanut raitioliikenteen luonnetta, mutta sille oli muut perustelut: sähköveto oli hevosvetoa siistimpää, helpompaa ja halvempaa. Varmaan jonkin verran liikenne nopeutuikin, koska kiihtyvyys ja nopeus on parantunut. Muutos on sama kuin jos dieselbussit vaihdettaisiin johdinautoihin. Mutta sitten päästään siihen, että urbaanissa liikenteessä on olemassa rajansa, mihin liikennettä voidaan kehittää:
- Keskinopeus Helsingin kokoisessa urbaanissa ympäristössä ovelta ovelle ei voi kasvaa yli 25 km/h ilman aluerakenteen hajaantumista. Tämä voidaan sitten järjestää niin, että linjanopeus on suuri ja kävelymatkat pitkiä. Tai että linjanopeus on pieni ja kävelymatkat ovat lyhyitä. Aluerakenteen hajaantuminen taas ei vähennä matka-aikaa, koska matkat pitenevät. Syy tälle rajalle on, että ihmisiä ei voi kuljettaa yli 1,2 m/s^2 kiihtyvyydellä ja että ihmisiä pitää kuljettaa taloudellisesti järkevällä tavalla. Suurkaupungeissa nopeus voi olla suurempi, mutta matka-ajat eivät niissäkään.
- Ehdottamasi metrolinjat eivät nopeuta ihmisten matkoja juuri siitä syystä, että kävelymatkat pitenevät. Tai sitten suunnitelmasi vaatisivat niin absurdeja investointeja, ettei niitä voitaisi toteuttaa kuin 200 vuodessa.
Kyse ei ole siitä, että metrotekniikkaa sinällään vastustettaisiin ja status quo haluttaisiin säilyttää. Kukaan ei täällä vaadi ratikkaliikenteen säilyttämistä nykyisessä muodossaan. Päinvastoin; sitä tulisikin määrätietoisesti kehittää, mutta niin ei ole tehty, vaan on pysytty jollei ihan hevosaikakaudella niin 1960-luvulla ja "kehitetty" sen sijaan autoliikennettä. Tämä on johtanut kaikkien ihmisten keskinopeuden alenemiseen ja matka-aikojen pidentymiseen. Kyse on siitä, että sinun ehdottamallesi kehitystavalle ei ole perusteita, koska se a) vaatii järkyttävät investoinnit ja b) ei siitä huolimatta paranna joukkoliikenteen palvelutasoa, koska se lisää niin paljon kävelymatkoja ja vaihdollisia matkoja.