Vaikka olisi miten kova harrastaja tahansa, niin silti pitää osata olla nöyrä, ja ottaa kaikkien mielipiteet huomioon. :smile:
Asiatiedon kanssa ei ole merkitystä sillä, kuka sen esittää. Sisältö ratkaisee. En tiedä, onko Petteri kova harrastaja tai ylipäätänsä mikä hän on, koska hän ei suostu kertomaan itsestään yhtään mitään. Mutta ei Petterin persoonalla ole merkitystä, vaan sillä, että ei osaa perustella mitä sanoo. Kun esimerkiksi sanoo, että ratikoiden pitää lentää.
Minä osoitin yksinkertaisella laskelmalla, ettei ratikoiden tarvitse lentää, jotta saadaan suurempi linjanopeus kuin saksalaiset ovat laskeneet. Laskin esimerkin 15 sekunnin pysäkkiajan perusteella (34 pysäkkiväliä). Siitä saa tuntuman siihen, missä suuruusluokissa ollaan. 15 sekuntia on hyvä keskiarvo nykyaikaisen ratikan pysäkkiajalle Jokerin olosuhteissa. 4-ovisella vaunulla saadaan siinä ajassa 24 ihmistä ulos ja sisään. Tällainen vaihtuvuus saavutetaan vain harvalla Jokerin pysäkillä. Tosin raportti ei erittele, minkälaisia suurimpia nousumääriä pysäkeillä on.
Mutta voin laskea 25 sekunnillakin: Se vastaa pysäkkien välillä huippunopeutta 39 km/h (15 sekunnilla oli 33 km/h) ja nopeuden nousu 50 km/h:iin lyhentää läpiajoajan noin 6 minuuttia (15 sekunnilla lyhennys oli 11 min.). 50 km/h ei ole lentämistä vaan samaa, mitä bussit ajavat, jos noudattavat nopeusrajoitusta. 25 sekuntia on niin pitkä pysäkkiaika, ettei metrokaan seiso kuin muutamalla asemalla niin kauan.
Sen sijaan että Antero edellyttää kaikilta muilta perusteluja, voisi hän myös itse perustella omia mielipiteitään ja ajatuksiaan, miksi juuri hänen laskemansa ovat oikein ja toisten väärin. Miksi juuri hän on oikeassa ja toiset väärässä.
En väitä laskelmiani oikeiksi tai vääriksi, esitän laskelmia ja tuloksia vain perustellakseni mitä kirjoitan. Jos lasken jonkun mielestä väärin, saa osoittaa, miten lasketaan oikein. Late huomautti Jokeriraportin laskentaperusteista, joita en kiistä enkä niitä kumoa, laskin vain raportissa annetuista tiedoista keskiarvot (pysäkkiaika ja maksiminopeus pysäkkien välillä), joilla laskettu ajoaika toteutuu.
Petteri esitti väitteen, joka oli helppo osoittaa vääräksi. Hän kyllä väittää minun laskevan väärin, mutta ei perustele sitäkään. Hän vetoaa esittämiinsä tilastoarvoihin ja väittää, etten ymmärrä, että ratikka ei voi ajaa tasaista nopeutta ja siksi minulla on jokin 20 %:n systemaattinen virhe.
Minä luulen, ettei Petteri osaa laskea joukkoliikenteen linjanopeutta. Jos hän osaisi, hän ymmärtäisi miten paljon eri asiat vaikuttavat. Eli mikä on ratkaisevaa ja mikä käytännössä merkityksetöntä. Ja minusta vaikuttaa siltä, ettei Petteri ehkä tästä syystä ymmärrä myöskään sitä, miksi hänen esittämiensä esimerkkien linjanopeudet ovat mitä ovat (vaihtelevat aika lailla) ja miten hyvin näitä vaihtelevia tilastoarvoja voi soveltaa Jokerille. Jokeri ei esimerkiksi ole pariisilainen bulevardi, jolle on tehty mutkia, jotka edellyttävät hidastamaan, eikä Jokerilla ole 100.000 matkustajaa päivässä ja sitä vastaavia pysäkkikohtaisia nousijamääriä. Jokerille ei myöskään ole suunniteltu hankittavaksi vaunuja, joiden ominaisuudet eivät ilmeisesti kestä kovin suurta nopeutta suorallakaan radalla.
Mistä tiedät että jokaisella pysäkillä menee aina tarkalleen 15 sekunttia? Entä jos menee 16 tai vaikka 20 sekunttia? Jos on hitaasti kulkevia matkustajia niin voi pysäkillä vierähtää minuuttikin tai kauemmin. Entä koulu- tai päiväkotiryhmät. Lastenrattaat, pyörätuolit yms.
15 tai 25 sek. on keskiarvo. Vähän kuormitetuilla pysäkeillä menee vähemmän aikaa, toisilla enemmän. Sitten kun tehdään todellinen aikataulu, se tehdään käytännössä toteutuvien olosuhteiden mukaan. Ja sitten kun ajetaan täsmällisesti, se tarkoittaa lähtöaikaa pysäkiltä, ja jossain voidaan seistä tarpeettoman kauan ihan vain siksi, ettei ajeta etuajassa ja sotketa täsmällisyyttä.
Kun olosuhteet, ratageometria ja vaunun ominaisuudet tunnetaan, voidaan simuloida ajoaikaa ottaen huomioon vaunun vetovoimakäyrä ja paikalliset nopeusvaihtelut eri kohdissa rataa. Karlsruhen konsultit laskivat ajoaikansa siihen tapaan. Mutta tarkka simulointi ei muuta esim. sitä, että 34 pysäkkivälillä 10 sekuntia pidempi pysäkkiaika muuttaa läpiajoaikaa 330 sekuntia eli 5,5 minuuttia. Riittävän tarkkaan tulokseen pääsee yksinkertaisemmallakin laskelmalla. Ja kun pohditaan sitä, miten linjaa nopeutetaan, silloin kannattaa tietenkin puuttua tekijöihin, jotka vaikuttavat eniten.
Ja eniten vaikuttaa pysähdysten määrä eli muun liikenteen häiriön poistaminen. Mutta tätähän ei Petteri halua ratikan kohdalle myöntää. Tietenkään ratikalla ei päästää täysin eristettyyn metroradan tilanteeseen, jos rataa ei eristetä täysin. Mutta liikenne-etuuksin päästään samassa tasossa niin lähelle täysin häiriötöntä metrorataliikennettä, ettei täyden eristämisen lukuisille haitoille ole perusteita.
Epärealistiset aikataulut eivät tuo tätä luotettavuutta, koska niitä on kuljettajan mahdoton noudattaa.
Nythän ollaan tässä tilanteessa Jokerin kanssa. Mutta Petterin mielestä sillä ei ole merkitystä, että ruuhka-aikana Jokerilla toteutuvat aikataulut ovat aivan muuta kuin mihin raportissa verrataan ratikalle suunniteltuja aikatauluja. Karlsruhen konsultit olisivat varmasti osanneet laskea bussillekin aikataulun samalla periaatteella kuin laskivat ratikalle. Tämä nyt vaan ei jostain syystä käynyt, ja Petterille tuntuu sopivan hyvin se, että jälleen kerran on tehty raportti, jossa ratikalle lasketaan mahdollisimman huono tulos ja bussille mahdollisimman hyvä. Minä en sellaista vedätystä hyväksy.
Ja voinpa tähän lopuksi laskea yhden vertailuparin. Lasketaan ratikka näin:
- Nopeus pysäkkien välillä 60 km/h.
- Pysäkkiaika 25 sek = 4 ovea x 11 hlö = 44 henkilöä sisään joka pysäkillä.
- 34 pysäkkiväliä.
- Keskikiihtyvyys 0,8 m/s^2
Ja saman asian hoitava bussi näin:
- Nopeus pysäkkien välillä 50 km/h.
- Pysäkkiaika 45 sek = 22 henkilöä sisään joka pysäkillä.
- 34 pysäkkiväliä.
- Keskikiihtyvyys 0,6 m/s^2
Ratikan ajoaika on 51 min. ja bussin 69 min. Nyt näillä on sama palvelu olettaen, että busseja ajetaan tuplamäärä ja ne kulkevat muun liikenteen kaduilla lähes esteettömästi ilman avorahastusta. Ratikka on tehty omalle radalleen eroon ajoradasta, joten sitä voidaan ajaa 60 km/h. Reitti ja pysäkit molemmilla muuten samat.
Antero