Raidekerroin

On asioita, joita ei voi järjestää bussiliikenteelle
Mitähän kaikkia niitä on? Bussi ei kasva metrojunan tai jonkun muun todellisen massakuljettimen kokoiseksi, mutta ei kai asiakas liikennevälinettä sen perusteella valitse? Ja tuskin toisinkaan päin, eli harva kai välttelee ratikkaa sen takia, että se tärisee, rymisee ja helisee vaihteissa niin että paikat meinaavat irrota hampaista.
 
Mutta on myös puhtaasti subjektiivisia syitä, joiden vuoksi voi sanoa olevan olemassa myös bussikerroin ja henkilöautokerroin. Subjektiivinen syy on, että ihminen vain pitää enemmän ajatuksesta matkustaa raiteilla kuin bussilla. Ja tekee sitten niin, vaikka bussi tarjoaisi parempaakin palvelua. Ilmeisesti tämäkin ilmiö on olemassa. Eli ihminen toimii ikään kuin epärationaalisti, omaa etuaan vastaan. Mutta tosiasiassa se ei ole omaa etua vastaan, jos kerran saa mielihyvää siitä, että valitsee huonommin palvelevan raideliikenteen bussin sijasta.
Antero
Itse en ainakaan, vaan valitsen mukavemmat U-linjat kuin liityntäbussi+metro-vaihtoehdon. U-linjat vievät yleensä myös lähemmäs, sillä niillä on joka tapauksessa pysäkkejä useammassa kuin metrolla vaikka pysäkkipysähdyksiä tulee yleensä vähemmän kuin metrolla. Suora bussivaihtoehto liityntäliikenteen tilalle löytyy kuitenkin vain sieltä missä U-linjoja on, kuten h93&97:n varrella asuville.
 
Mitähän kaikkia niitä on? Bussi ei kasva metrojunan tai jonkun muun todellisen massakuljettimen kokoiseksi, mutta ei kai asiakas liikennevälinettä sen perusteella valitse? Ja tuskin toisinkaan päin, eli harva kai välttelee ratikkaa sen takia, että se tärisee, rymisee ja helisee vaihteissa niin että paikat meinaavat irrota hampaista.

Yksi niistä on se, että ratikka heilahtelee jonkin verran bussia vähemmän. Minä en pysty hyvänäkään päivänä lukemaan bussissa, mutta raitiovaunussa se sentään joskus onnistuu - huolimatta siitä, että helsinkiläiset kaarteet voivatkin melkoisia rysähdyksiä olla.
 
Mitähän kaikkia niitä on? Bussi ei kasva metrojunan tai jonkun muun todellisen massakuljettimen kokoiseksi, mutta ei kai asiakas liikennevälinettä sen perusteella valitse?

Raideliikenteen osalta selviä tekijöitä, joita bussiliikenteelle ei tule:
- Kapasiteetti. Bussin vertailukelpoinen maksimikapasiteetti on noin 90-120 matkustajaa ja raitiovaunun normaalisti (Helsinki=ei normaali) 200-500 matkustajaa. Raskaammassa kiskoliikenteessä paljon enemmän.
- Lakisääteinen absoluuttinen etuajo-oikeus.
- Teknisesti kunnolla (Helsinki=ei kunnolla) toteutetulla rataverkolla matkustaminen on selkeästi bussiliikennettä mukavampaa.

Kapasiteetilla on varsin suuri merkitys. Suomessa on hyvin harvoja sellaisia potentiaalisia kaupunkiraideliikenteen korridoreja, joilla ruuhkassa bussiliikenteen kapasiteetti ei olisi yleensä täynnä. Ei sellaisella joukkoliikenteellä voi matkustaa, jonka kyytiin ei mahdu. Suurempi kapasiteetti ja sen tarjoama mukavuus on myös vetovoimatekijä. Hahmotin tämän erityisesti Karlsruhen ja Baselin liikennöintikäytäntöjä seurattuani.

Lisäksi kapasiteetti vaikuttaa säännöllisyyteen. Raideliikenteen kapasiteetin tarjoaminen bussiliikenteellä johtaa helposti bussien sumppuuntumiseen.

Tietysti tätä keskustelua haittaa se, että Helsingissä raideliikennettä ei ole toteutettu saksalaisen parhaan käytännön mukaisesti.
 
Mutta on myös puhtaasti subjektiivisia syitä, joiden vuoksi voi sanoa olevan olemassa myös bussikerroin ja henkilöautokerroin.
Olisi kiinostava tietää mitkä seikat vaikutavat bussikertoimeen? Itse voisin kuvitella sellaisen kuin että jos bussilla matkustaminen on halvempaa kuin raiteella. Kun olin koulupoika, aikana ennen YTV:n seutulippuja, niin monet luokkatovereisteni matkustivat mielummin bussilla kuin junalla Helsinkiin, ja syy oli se että se oli 50 penniä halvempaa. Jopa eräs opettajistamme sanoi että "att åka tåg är dumt och dyrt". Hänestä tuli sittemmin Euroopan ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri.

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 9:53 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:49 ----------

Tietysti tätä keskustelua haittaa se, että Helsingissä raideliikennettä ei ole toteutettu saksalaisen parhaan käytännön mukaisesti.

Tällä raideliikenteellä kai tarkoitat raitiovaunuja? Metroliikennehan on toteutettu todella hyvin ja lähijunaliikennekin aika hyvin joskin parannusta joissakin asioissa kaivattaisiin.

t. Rainer
 
Matkustusmukavuudesta: Käytännössä, voin matkustaa ja matkustankin avoimen kahvikupun kanssa Helsingin ratikoissa tai lähijunissa, bussissa ei tulisi mielenkään ja kuljettajakin varmaan puuttuisi asian. Kysymys ei ole siitä että matkustajat menee sellaiseen kulkuneuvoon jossa voi juoda kahvia, vaan siitä että tuo on indikaattori tärinästä ja ylipäänsä kulun tasaisuudesta.

Busseissa epämukavuus on seurausta ainakin seuraavista asioista
a) kumipyöräliikenne ei nyt vaan koskaan kulje "kuin kiskoilla"
b) katujen kunto, varsinkin vilkkailla bussireiteillä, roudan ja nastarenkaiden maassa ei tule olemaan koskaan hyvä
c) kalusto vaikuttaa varmasti jonkun verran, tähän en osaa sanoa
d) kuljettajien ajotavat, esimerkiksi pysäkkitaskusta lähdetään niin että ainakin minä horjahdan ihan säännöllisesti jos olen vielä käytävällä matkalla penkille, oletus on ilmeisesti että matkustajat istuu ja pitää kaksin käsin kiinni.

Ja sitten tässä kaupungissa jotkut puuhaa vakavissaan seisomapaikkoja busseihin!

Ihmisten mukavuudenhalua ei voi yliarvioida. Katsokaa nyt vaikka kilpailijaa, ei autoteollisuus tuota esimerkiksi nopeampia autoja vaan mukavampia autoja.
 
Yksi niistä on se, että ratikka heilahtelee jonkin verran bussia vähemmän.
Tuo on toki tuttu juttu, kiskokulkineessa on yleensä helpompaa lukea tai kirjoittaa. Kari Koskista siteeraten, tämä näkökohta on varmaankin kuitenkin niitä hyvin pieniä nyansseja. Tuskin sen perusteella mitään todellisia kertoimia voidaan määritellä, kun kaupunkiliikenteestä puhutaan?

Eikä raiteisiin investoida vain sen takia, että asiakas voi muutaman minuutin matkallaan halutessaan ruveta jotain kirjottelemaan (tai lukemaan). Raideliikenne on massakuljetusjärjestelmä ja raiteet rakennetaan vain suurelle kysynnälle. Toisaalta niin suurella kysynnällä linja-auto tulee jo epätaloudelliseksikin ja liikenteen säännöllisyys kärsii. Raideliikenne ja bussiliikenne täydentävät toisiaan, junilla (ja ratikoilla) kuljetetaan suuria massoja, busseilla pienempiä. Tässä samalla vastaus muillekin.

Keskustelussa mainittu absoluuttinen etuajo-oikeus koskee käytännössä rautatieksi luokiteltuja raiteita. Raitioliikenteessä noudatetaan soveltuvin osin ajoneuvoliikenteen määräyksiä, kuten monta kertaa on tullut esille. Sekä raitio- että bussiliikenteen etuuksiin voidaan vaikuttaa usein keinoin, kuten valo-ohjauksin, kaista- ja väyläjärjestelyin sekä liikennemerkein.
 
Mitähän kaikkia niitä on? Bussi ei kasva metrojunan tai jonkun muun todellisen massakuljettimen kokoiseksi, mutta ei kai asiakas liikennevälinettä sen perusteella valitse? Ja tuskin toisinkaan päin, eli harva kai välttelee ratikkaa sen takia, että se tärisee, rymisee ja helisee vaihteissa niin että paikat meinaavat irrota hampaista.
Kun katsotaan nimenomaan matkustajan ja matkustuskokemuksen kannalta, bussin matkustusmukavuus jää aina huonommaksi kuin raiteilla kulkevalla välineellä. Tietenkin 1920-luvun raitiovaunun ja 2010-luvun bussin vertailussa bussi voittaa useissa asioissa, mutta ei sivusuuntaisissa nykäyksissä, kallistelussa, voimansiirron nykäyksissä ja moottorin melussa ja jatkuvassa tärinässä. Ja kaikki edellä mainittu parhaissa mahdollisissa rata- ja katuolosuhteissa.

Rehellisempää on toki verrata saman ikäluokan ja samaan aikaan käytössä ja matkustajan valittavissa olevia busseja ja raitiovaunuja sekä niiden ajo-olosuhteita. Silloin tulee verrata keskimäärin 6–7 vuoden ikäisiä busseja 20 vuoden ikäisiin raitiovaunuihin. Bussi jää tässä vertailussa oitis toiseksi.

Olet Rattivaunu varmasti nauttinut usein esim. Hämeenkadun bussiliikenteestä Tampereella? Tietenkään bussien koko reitti ei ole painunutta mukulakiveä, mutta ei ole myöskään raitiovaunujen koko reitti matalauraisia ja huonosti huollettuja vaihteita. Ja nykyaikainen trendi ovat syväuraiset vaihteet, jolloin vaihde ei käytännössä tunnu lainkaan. Aivan samoin vältetään bussien viemistä kivetyille kaduille, joten jos jälleen ollaan rehellisiä, kumpikaan näistä poikkeustilanteista ei tietenkään ole vertailun peruste.

Mainittuja bussien matkustusmukavuuden puutteita voidaan tietenkin pyrkiä vähentämään. Kun bussi pannaan pakko-ohjaukseen ja sähkötoimiseksi, voitetaan jo aika paljon. Mutta mikä siitä bussista tulee, kun se kulkee raiteilla (vaikka ovat betonia tai träslevyjä) ja sähköllä? Siitä tulee tietenkin kumpipyörillä toimiva ratikka tai metro. Eli raideliikenteen edut saadaan bussiin, kun se muutetaan raideliikenteeksi.

Antero
 
Raitioliikenteen juridinen tila on harvinaisen epämääräinen, varsinkin etuajo-oikeuden kannalta. Joskus on absoluuttinen etuajo-oikeus, toisessa kohdassa taas ei. Käytännössä aina pitää varoa, koska kukaan ei tunne tarkkaa sääntöä itse. Foorumilla on aikaisemmin väläytelty tekeillä olevaa raitioliikennelakia, joka voisi korjata asian. Todettakoon, että Helsinki=ei kunnolla, ainakaan vielä.
 
Mitähän kaikkia niitä on? Bussi ei kasva metrojunan tai jonkun muun todellisen massakuljettimen kokoiseksi, mutta ei kai asiakas liikennevälinettä sen perusteella valitse? Ja tuskin toisinkaan päin, eli harva kai välttelee ratikkaa sen takia, että se tärisee, rymisee ja helisee vaihteissa niin että paikat meinaavat irrota hampaista.

Negatiivisia seikkoja voi luetella kaikista liikenevälineistä seuraavasti:

- Helsinkiläisissä raitiovaunuissa, perinteisissä välipalattomissa nivelvaunuissa häiritsee ennenkaikkea ahtaus ja kyytiin nousemisen hankaluus, korkeat portaat ja oviautomatiikan erikoisuudet. Matalalattiavaunut ovat selvä parannus mutta saisivat olla leveämpiä.

- Bussissa häiritsee eniten keskusta-iajossa nykivä ja pomppiva kyyti, melu sekä ahtaus. Lähiöolosuhteissa taas kuljettajien törttö ja riskialtis ajotyyli ja aikataulujen paikkansapitämättömyys.

- Junissa, vanhemmissa Sm1-2: Melu, ja kyytiinnousemisen hankaluus, heikko ilmanlaatu ja epäsiisteys ja uudemmissakin junissa häiritsee istuinten muotoilu ja polvitilan riittämättömyys sekä lähijunaliikenteessä ylipäänsä asemien ankeus ja sotkuisuus ja toistuvat häiriötilanteet.

- Metrossa ei häiritse oikeastaan mikään. Se ansaitsee matkustusmukavuudessa täydet pisteet. Ainoastaan se häiritsee että liikenne loppuu illalla liian aikaisin vaikka kaupungissa riittäisi kulkijoita.

t. Rainer
 
Rehellisempää on toki verrata saman ikäluokan ja samaan aikaan käytössä ja matkustajan valittavissa olevia busseja ja raitiovaunuja sekä niiden ajo-olosuhteita. Silloin tulee verrata keskimäärin 6–7 vuoden ikäisiä busseja 20 vuoden ikäisiin raitiovaunuihin. Bussi jää tässä vertailussa oitis toiseksi.
Niin jää, koska 20 vuotta vanha ratikka on vielä korkealattiainen. Jos verrattaisiin rehellisesti matalaa ratikkaa ja matalaa bussia, niin sitten ero jo kaventuisi. Mutta tämä on oikeasti niin pieni nyanssi, ettei pelkästään sen perusteella voi johtaa mitään kertoimia. Kuten juuri edellä kirjoitin, raiteet valitaan silloin, kun raiteiden kapasiteettia tarvitaan. Se on raha, joka tässä toimii konsulttina - ei se, mikä väline heilahtelee tai tärähtelee jossain kohtaa toista enemmän.
 
->Näin matkustajan näkökulmasta voisi heittää yhdeksi syyksi, että raideliikenne on usein helpommin hahmotettavaa kuin bussiliikenne. Linjoja on monesti vähemmän ja raitiovaunujen tapauksessa niiden reitti selviää myös kadusta, ei vain kartalla. Valittu pysäkkikin on yleensä ainut ja siten oikea, sillä niitä harvemmin on samaan suuntaan yhtä levällään kuin esim. Kurvissa bussipysäkkejä.

Muistan kun ensimmäistä kertaa Helsinkiin muuton jälkeen ihmettelin bussipysäkillä lukuisia linjaviivoja, jotka piirtyvät kartalla syherönä, ja julmettua numeromäärää. Informaation paljous ja sekavuus yksinkertaisesti ahdistaa. Siinä ehtii monta bussia mennä pysäkin ohi, ennen kuin on ehtinyt jäljittää kartasta oikean numeron reitin. Raideliikenteesta on Helsingissä helpompi väkertää karttoja, koska linjoja ja siten karttaan piirrettävää informaatiota on vähemmän.

En itse asiassa osaa monen vuoden jälkeenkään liikkua kantakaupungissa busseilla. Tämä siitä huolimatta, että Helsingin raitiovaunuliikenne on 2000-luvulla lähinnä vitsi.

Sanottu pätee tietysti myös ulkomaan reissuilla turistina tai työmatkalaisena. Jos raideliikennettä on, niin sillä usein pääsee tarvittaviin paikkoihin ja on ihan turha alkaa selvittelemään miten jonnekin pääsee bussilla. Uskoisin, että näin on turistien ja työmatkalaisten laita myös Helsingissä. En muista, että yksikään karttaa ihmettelevä ja lontoota haastava ihminen olisi kysellyt minulta mitään bussipysäkeillä, mutta raitiovaunupysäkeillä ja raideliikenneasemilla se on kesäaikaan lähes jokaviikkoista.

Uskoisin, että raidekerroin on olemassa ja muodostuu jossain määrin ulkopaikkakuntalaisista, turisteista, työmatkalaisista ja niistä ihmisistä, joille joukkoliikenteen käyttö ei ole säännöllistä. Kuukausikorttilaiselle lienee melko sama, mennäänkö bussilla vai raiteella, hän ei henkilöautoon tai taksiin siirry kummassakaan tapauksessa.
 
Tuo on toki tuttu juttu, kiskokulkineessa on yleensä helpompaa lukea tai kirjoittaa. Kari Koskista siteeraten, tämä näkökohta on varmaankin kuitenkin niitä hyvin pieniä nyansseja. Tuskin sen perusteella mitään todellisia kertoimia voidaan määritellä, kun kaupunkiliikenteestä puhutaan?

Lukeminen tai kahvikuppi nyt vain ovat hyviä käytännön mittareita takana olevalle perussuureelle eli heilahtelulle. Nämä ovat todellisia mukavuustekijöitä, ja juuri näistä pienistä tekijöistä koostuu raidekerroin. Olisi aika lyhytnäköistä kuitata yksittäiset syyt yksittäisinä ja sen päälle todeta, ettei koko raidekerrointa ole.

Eikä raiteisiin investoida vain sen takia, että asiakas voi muutaman minuutin matkallaan halutessaan ruveta jotain kirjottelemaan (tai lukemaan).

Ei toki vain sen takia, en sitä ole väittänytkään. Mainitsin lukemisen yhdeksi syyksi. Ja toisekseen, jos koko raideliikenteestä puhutaan, esimerkiksi VR on mainostanut omaa palveluaan nimenomaan sillä, että voi käyttää ajan työntekoon (tai vaikka Joukkoliikennefoorumille kirjoitteluun, mihin joskus itse sorrun).

Raideliikenne on massakuljetusjärjestelmä ja raiteet rakennetaan vain suurelle kysynnälle. Toisaalta niin suurella kysynnällä linja-auto tulee jo epätaloudelliseksikin ja liikenteen säännöllisyys kärsii. Raideliikenne ja bussiliikenne täydentävät toisiaan, junilla (ja ratikoilla) kuljetetaan suuria massoja, busseilla pienempiä. Tässä samalla vastaus muillekin.

Tästä olemme jokseenkin täysin samaa mieltä. Luulisin kuitenkin, että on olemassa jonkinlainen harmaa vyöhyke, jolla sekä bussiliikenne että raitioliikenne ovat (ainakin lähes) kannattavia, ja ainakin näissä kohteissa (varauksin muissakin) on mahdollista tehdä jonkinlaista vertailua raidekertoimen löytämiseksi.
 
Ja toisekseen, jos koko raideliikenteestä puhutaan, esimerkiksi VR on mainostanut omaa palveluaan nimenomaan sillä, että voi käyttää ajan työntekoon (tai vaikka Joukkoliikennefoorumille kirjoitteluun, mihin joskus itse sorrun).
VR ymmärtääkseni lähtee siitä, että toisessa vaihtoehdossa ajettaisiin se matka itse autolla. Sinänsä hyvä pointti kaiken joukkoliikenteen kannalta.

Muilta osin joudun toteamaan, etteivät yllä esitellyt todistelut vakuuta minua lainkaan. Edelleen yhdyn Koskisen Karin näkemyksiin, joihin viittasin ylempänä. :)
 
Tällä raideliikenteellä kai tarkoitat raitiovaunuja?

En tietenkään tarkoita vain raitiovaunuja, vaikka niissä toki on ongelmia.

Metroliikennehan on toteutettu todella hyvin ja lähijunaliikennekin aika hyvin joskin parannusta joissakin asioissa kaivattaisiin.

Metroliikenteen palveluahan on jo päätetty heikentää automatisoimalla metro ja pienentämällä junakokoa pysyvsäti. Lähijunaliikenteessä on useita ongelmia.

---------- Viesti lisätty kello 10:46 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 10:42 ----------

Tuo on toki tuttu juttu, kiskokulkineessa on yleensä helpompaa lukea tai kirjoittaa. Kari Koskista siteeraten, tämä näkökohta on varmaankin kuitenkin niitä hyvin pieniä nyansseja. Tuskin sen perusteella mitään todellisia kertoimia voidaan määritellä, kun kaupunkiliikenteestä puhutaan.

Matkapahoinvointi eri muodoissaan on tietääkseni hyvin yleinen ongelma. Wikipedian mukaan noin 1/3 ihmisistä kärsii siitä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Matkapahoinvointi
En pitäisi sitä minään pienenä nyanssina jos 1/3 ihmisistä pitää kiskoliikennnettä siksi merkittävästi parempana että voi paremmin kiskoliikenteessä. Jos 1/3 todennäköisyys käyttää joukkoliikennettä on esim. 30% suurempi se nostaa jo koko populaatiossa käyttöä 10%.

Itse esimerkiksi en koskaan matkusta kaukoliikenteen linja-autolla jos juna on vaihtoehtona, juuri siksi että voin junassa tehdä mielekästä työtä tai rentoutua koko matka-ajan.
 
Takaisin
Ylös