->Näin matkustajan näkökulmasta voisi heittää yhdeksi syyksi, että raideliikenne on usein helpommin hahmotettavaa kuin bussiliikenne. Linjoja on monesti vähemmän ja raitiovaunujen tapauksessa niiden reitti selviää myös kadusta, ei vain kartalla. Valittu pysäkkikin on yleensä ainut ja siten oikea, sillä niitä harvemmin on samaan suuntaan yhtä levällään kuin esim. Kurvissa bussipysäkkejä.
Muistan kun ensimmäistä kertaa Helsinkiin muuton jälkeen ihmettelin bussipysäkillä lukuisia linjaviivoja, jotka piirtyvät kartalla syherönä, ja julmettua numeromäärää. Informaation paljous ja sekavuus yksinkertaisesti ahdistaa. Siinä ehtii monta bussia mennä pysäkin ohi, ennen kuin on ehtinyt jäljittää kartasta oikean numeron reitin. Raideliikenteesta on Helsingissä helpompi väkertää karttoja, koska linjoja ja siten karttaan piirrettävää informaatiota on vähemmän.
En itse asiassa osaa monen vuoden jälkeenkään liikkua kantakaupungissa busseilla. Tämä siitä huolimatta, että Helsingin raitiovaunuliikenne on 2000-luvulla lähinnä vitsi.
Sanottu pätee tietysti myös ulkomaan reissuilla turistina tai työmatkalaisena. Jos raideliikennettä on, niin sillä usein pääsee tarvittaviin paikkoihin ja on ihan turha alkaa selvittelemään miten jonnekin pääsee bussilla. Uskoisin, että näin on turistien ja työmatkalaisten laita myös Helsingissä. En muista, että yksikään karttaa ihmettelevä ja lontoota haastava ihminen olisi kysellyt minulta mitään bussipysäkeillä, mutta raitiovaunupysäkeillä ja raideliikenneasemilla se on kesäaikaan lähes jokaviikkoista.
Uskoisin, että raidekerroin on olemassa ja muodostuu jossain määrin ulkopaikkakuntalaisista, turisteista, työmatkalaisista ja niistä ihmisistä, joille joukkoliikenteen käyttö ei ole säännöllistä. Kuukausikorttilaiselle lienee melko sama, mennäänkö bussilla vai raiteella, hän ei henkilöautoon tai taksiin siirry kummassakaan tapauksessa.
