Tampereen uusi informaatiojärjestelmä

Joo, näin näyttäisi todella olevan.

Löysin OpenLayersin mobiili-iteraation, joka toimii varsin kivasti: OpenLayers Mobile – mahtaakohan määrittelyssä olla mobiilikarttaliittymän luominen?
 
Tein tällaisen virityksen käyttäen pohjana OpenLayers-kosketuskäyttöliittymäesimerkkiä ja Lissua:

http://www.saunalahti.fi/kestinen/lissu/

Käyttöliittymä toimii iPhonella mukavasti, mutta vielä ongelmana on "pampuloiden" puuttuminen, eli tuollaisenaan ei ole vielä käyttökelpoinen. Pampulat näkyvät, kun ajan tuon lissu.html:n javascripteineen omalta koneelta, mutta heti kun olen uploadannut sen Saunalahden serverille, niin ei toimikaan. :???:
 
Järjestelmän kuljettajanäyttöä voisi parantaa. Onnettoman pientä tekstiä ja mahdottoman suuret rivinvälit. Keski-ikäinen keskimittainen kuljettaja ei pysty lukemaan näytöltä seuraavan pysäkin nimeä. Lukulaseille näyttö on liian kaukana. Ajolaseilla ei moista virsikirjan pränttiä näe. Näytössä olisi tilaa neljä kertaa korkeammalle fontille.

Kuljettaja ei näe pysäkkimerkissä, eikä matkustajanäytössä, eikä kuljettajanäytössä olevaa pysäkin nimeä. Matkustajien palvelemiseksi kuljettajan olisi hyvä oppia pysäkkien nimet. Harva kuljettaja viitsii pyöräillä vapaa-aikanaan opetellakseen pysäkkien nimet.

Vanhaan järjestelmään nähden on selvä parannus se, että pysäkillä seistessä näytetään sen, eikä seuraavan pysäkin nimi. Vanhassa järjestelmässä luki Keskustorilla seistessä "Koskipuisto", ja Hämeensillalla siihen vaihtui "Rautatieasema".
 
Järjestelmän kuljettajanäyttöä voisi parantaa. Onnettoman pientä tekstiä ja mahdottoman suuret rivinvälit. Keski-ikäinen keskimittainen kuljettaja ei pysty lukemaan näytöltä seuraavan pysäkin nimeä. Lukulaseille näyttö on liian kaukana. Ajolaseilla ei moista virsikirjan pränttiä näe. Näytössä olisi tilaa neljä kertaa korkeammalle fontille.

Kuljettaja ei näe pysäkkimerkissä, eikä matkustajanäytössä, eikä kuljettajanäytössä olevaa pysäkin nimeä. Matkustajien palvelemiseksi kuljettajan olisi hyvä oppia pysäkkien nimet. Harva kuljettaja viitsii pyöräillä vapaa-aikanaan opetellakseen pysäkkien nimet.

Vanhaan järjestelmään nähden on selvä parannus se, että pysäkillä seistessä näytetään sen, eikä seuraavan pysäkin nimi. Vanhassa järjestelmässä luki Keskustorilla seistessä "Koskipuisto", ja Hämeensillalla siihen vaihtui "Rautatieasema".

Meidän yhtiössä on kuljettajanäytöt viety katonrajaan, eli seuraapa nyt sitä sitten ajaessa... Muuten, miksi järjestelmässä olevaa ns. hätänappia ei ole haluttu ottaa käyttöön ? Olisikohan se nyt niin kauhean suuri kustannus ollut ostaa hätäkutsu palvelut esim. vartiointiliikkeeltä? Järjestelmästähän olisi paikannustiedotkin irronneet tarvittaessa. Nythän Paunun ja Länsilinjojen kuljettajat ovat häiriö- ja väkivaltatilanteissa ainoastaan kuljettajien omien mahdollisten matkapuhelinten varassa, koska autoissa ei ole tuottajan järjestämiä viestiyhteyksiä, vaikka moiset tuotantosopimuksessa vaaditaan, pl. linjat 7 ja 27 joiden autoissa Paunulla on Veolian peruja olevat puhelimet.
 
Myös TKL:n autoissa tuo näyttö on asennettu katonrajaan, eli hirveämmin tuota näyttöä ei ajon aikana pysty tiirailemaan. Toisin tänään oli erään auton järjestelmään asennettu päivitys, joka suurensi fonttia monella pykälällä, lisäksi uutena oli tullut yönäyttö-painike, jota painamalla tausta muuttui mustaksi ja teksti vihreäksi. Samalla tosin hälytyspainike oli kadonnut kokonaan. Noinkohan tuota ominaisuutta ei aiota ottaa ollenkaan käyttöön...? Tämä oli tosin vasta yhdessä autossa, ilmeisesti pientä tuotetestausta ensin... :p

Ja mitä noihin pysäkkien vaihtumiseen tulee, niin monet kerrat olen tuijottanut keskustorilla Koskipuiston nimeä. ;) Kaikkihan riippuu siitä, miten moneen satelliittiin GPS saa yhteyden. Hämeenkadun kaltaisessa kuilussa kovin tarkkaan paikannukseen on vaikea päästä.
 
...
Ja mitä noihin pysäkkien vaihtumiseen tulee, niin monet kerrat olen tuijottanut keskustorilla Koskipuiston nimeä. ;) Kaikkihan riippuu siitä, miten moneen satelliittiin GPS saa yhteyden. Hämeenkadun kaltaisessa kuilussa kovin tarkkaan paikannukseen on vaikea päästä.

Kannattaisi ottaa auton matkamittari avuksi GPS:n katvepaikoissa. Millä muulla tavalla tunnelissa pystyy paikan selvittämään? Radiosignaali saadaan tunneliin ja ulos sieltä tukiasematekniikalla. Satelliittipaikannus ei tukiaseman läpi kuitenkaan toimi, koska yhteys satelliittiin ei kulje lyhintä, suoraa reittiä.

Koko GPS:n ottaminen mukaan järjestelmään on rastaiden metsästämistä tykillä. Linja-auton paikka linjalla on yksikäsitteisesti määriteltävissä reittitiedon ja matkamittauksen perusteella. Mittauksen ei edes tarvitse olla kovin tarkka, jos järjestelmä edes joskus saa tiedon, että nyt ollaan jollain pysäkillä, ja aina tiedon, että nyt ollaan päätepysäkillä. Jos mittaus on liian epätarkka, voi linjalla 17 tulla virhe pysäkin Kässälä jälkeen pysäkkien Leinolankatu 8 ja Leinolankatu 18 suhteen. Mahtavatko olla Tampereen pisin ja lyhin pysäkinväli, ja vielä peräkkäin.
 
Matkamittarin käyttö sijaintitietona on epävarmaa ennen kaikkea bussin kääntyvien etupyörien takia. Riippuu kuljettajasta, kuljettajan mielentilasta ja muusta liikenteestä mitä ajolinjaa tosiasiallisesti käytetään. Bussilla on vielä mahdollista ohittaa pysäkkejä kokonaan, joka muuttaa ajolinjaa ja hävittää samalla yhden kiintopisteen. Pysäkille pysähtyminenkin voi tapahtua monessa eri kohdassa riippuen muusta liikenteestä, matkustajista ja kuljettajasta.

Muuttujien suuri määrä johtaa siihen, että bussin pituuden tarkkuudella luotettava tulos saadaan korkeintaan muutamaksi minuutiksi ennen tilanteen nollaamista kiintopisteessä. Riittävä tarkkuus ja luottamus tarkkuuteen ovat oleellisia, että paikannusta voidaan yleensä hyödyntää.

Edullinen GPS-antenni ei todellakaan ole liioittelua.
 
...bussin pituuden tarkkuudella luotettava tulos saadaan...

Plus/miinus puolen pysäkinvälin tarkkuus riittää. Ei kirvesmies tarvitse mikrometriä. Systeemiä voidaan jatkuvasti opettaa mm. adaptiivisen säädön ja sumean logiikan keinoin, kaikkea informaatiota, esim. ovien aukiolotietoa ja jarruvaloa käyttäen. Matkamittari voi mitata hitaimmin pyörivän pyörän mukaan, jarruvalon palaessa nopeimmin pyörivän pyörän, ettei jarruluisto ja ruopiminen vaikuta. Sisä/ulkokaarrejuttu ei yhdellä pysäkinvälillä ole merkitsevä. Adaptiivinen säätö on ikivanha mittaus- ja säätötekniikan menetelmä, sumealla logiikalla ei ole kolmeakymmentä vuotta vanhempaa historiaa.

Hannu Pyssysalo ent. Koivumäki
Linja-autonkuljettaja, Länsilinjat liikenne Oy
Oravanpyörästä hypännyt insinööri, mittaus- ja säätötekniikka, Jyväskylän teknillinen oppilaitos 1985.
 
Taitaa vaan olla niin, että kaikenlaista gps-pohjaista tekniikkaa saa lähes suoraan kaupan hyllystä, eikä se ole kovin kallista. Samoin myös ohjelmistopuolella, paljon valmiita strandardikomponentteja. Olettaisin, että tällaisen järjestelmän toteutus gps-pohjaiseksi on yksinkertaisesti edullisinta, nopeinta ja riskit teknisistä ongelmista pienimmät. Muistaakseni Helsingissä on raitiovaunujen seurantaan käytetty ehdottamallasi tavalla matkamittaria, koska gps-paikannus ei toimi riittävän hyvin muutamin paikoin. Täällä foorumilla oli puhetta asiasta, ja jos oikein muistan, kaikenlaista ongelmaa riitti.
 
Taitaa vaan olla niin, että kaikenlaista gps-pohjaista tekniikkaa saa lähes suoraan kaupan hyllystä, eikä se ole kovin kallista. Samoin myös ohjelmistopuolella, paljon valmiita strandardikomponentteja. Olettaisin, että tällaisen järjestelmän toteutus gps-pohjaiseksi on yksinkertaisesti edullisinta, nopeinta ja riskit teknisistä ongelmista pienimmät. Muistaakseni Helsingissä on raitiovaunujen seurantaan käytetty ehdottamallasi tavalla matkamittaria, koska gps-paikannus ei toimi riittävän hyvin muutamin paikoin. Täällä foorumilla oli puhetta asiasta, ja jos oikein muistan, kaikenlaista ongelmaa riitti.
No hitto, vaikka (jailbreakattu) iPhone kiinni systeemiin, laitteen paikannus kun perustuu sekä GPS:ään että tukiasemiin, jolloin ollaan enintään kymmenien metrien tarkkuudella. Uutena perusmalli (3GS) maksanee jotain 400 € miinus alvi, ja suhteessa kymmenien tuhansien eurojen linja-auton hankintakustannuksiin puhutaan ihan maapähkinöistä.
 
Omasta mielestäni on hieman yliampuvaa yrittää saada bussin sijainti näyttämään metrin tarkkuudella oikein varsinkaan, kun sille ei käytännössä ole ainakaan nykyisessä järjestelmässä tarvetta. Nykyisellään IJ2010 päivittää sijaintinsa kerran sekunnissa, joten lähtisin ennemmin pienentämään tätä päivitysväliä ennenkuin edes harkitsisin mitään lisäkilkkeitä rinnalle. ;) Olisihan se tietenkin hienoa nähdä kartalta tarkalleen, milloin linjuri viilettää oman kotitalon ohi, mutta juurikaan muuta hyötyä en tähän hätään keksi: Hämeenkadulle kun ei ole tulossa liva-etuuksia, ja pysäkkejäkin tuossa on vain 2-3 kpl, joiden päivittyminen sekunnilleen oikeaan aikaan ei liene niin kriittistä.

Mitään ylimääräisiä puhelinkilkkeitä tuohon tuskin tarvittaisiin, IJ2010:ssä kun itsessäänkin on 3G-modeemi, jolla todennäköisesti tuo paikannus niin haluttaessa onnistuisi tarkemminkin.

Okei, tuossa pysäkkien päivittymisessä on joskus ajoittain isompiakin viiveitä, mutta uskoisin sen enimmäkseen johtuvan vain taustajärjestelmän lagaamisesta, GPS-koordinaatit kun päivittyvät noina aikoinakin täysin normaalivauhdilla.
 
Plus/miinus puolen pysäkinvälin tarkkuus riittää.

Muut liikkujat varmasti kiittävät, kun valoetuudet tilataan pysäkinvälin tarkkuudella. Sikäli tosin eivät kiitä, että valoetuuksia ei sillä tavalla tulisi lainkaan. Liikennevalojen ohjaus on sekuntipeliä ja palveluksia valoilta saa vain sopeutumalla pelin sääntöihin. Valoetuuksien kuittauksen osalta viivettä mitataan millisekunneissa.

Bussin jokaisen pyörän instrumentointi takometrillä olisi myös kiinnostava harjoitus, joka ei ehkä sittenkään ole yksinkertaisempaa kuin GPS-vastaanottimen asentaminen. GPS muuten toimii silloinkin, kun bussi poistuu reitiltään. Pelkkään matkamittaukseen pohjautuva järjestelmä näyttää iloisesti metrien perusteella seuraavaa pysäkkiä, vaikka mentäisiin täysin vastakkaiseen suuntaan.
 
Mitään ylimääräisiä puhelinkilkkeitä tuohon tuskin tarvittaisiin, IJ2010:ssä kun itsessäänkin on 3G-modeemi, jolla todennäköisesti tuo paikannus niin haluttaessa onnistuisi tarkemminkin.
No toisaalta, miksipä ei iPhone tai muu älykännykkä voisi toimia kuljettajan näyttönä? Handsfree-telakoituneena kuljettajan kojelautaan, mikä on luontevin paikka laitteelle.

GPS muuten toimii silloinkin, kun bussi poistuu reitiltään. Pelkkään matkamittaukseen pohjautuva järjestelmä näyttää iloisesti metrien perusteella seuraavaa pysäkkiä, vaikka mentäisiin täysin vastakkaiseen suuntaan.
Tätä ei ole ihan täysin ymmärretty, mutta tämän pitäisi olla yksi infojärjestelmän tärkeimmistä tehtävistä: ymmärtää, kun poistutaan vakioreitiltä, ymmärtää, että ollaan poikkeusreitillä X ja listata pysäkit sen mukaisesti (liukuvalla "POIKKEUSREITTI"-huomautuksella matkustajanäytössä).
 
Tätä ei ole ihan täysin ymmärretty, mutta tämän pitäisi olla yksi infojärjestelmän tärkeimmistä tehtävistä: ymmärtää, kun poistutaan vakioreitiltä, ymmärtää, että ollaan poikkeusreitillä X ja listata pysäkit sen mukaisesti (liukuvalla "POIKKEUSREITTI"-huomautuksella matkustajanäytössä).

Ei taida olla vain kovin helppo toteuttaa, koska poikkeusreittien määrähän on ääretön (riippuen missä reitti katkeaa ja mistä syystä). Toki ennakoidut poikkeusreitit voidaan luoda (kuten tyypilliset Keskustorin kierrot kuten esimerkiksi 6.12.2011), mutta odottamattomien reittimuutosten ennakointi lienee mahdotonta jopa Tampereen kaupunkialueen kokoisella alueella varianttien määrän kasvaessa niin suureksi suhteessa todennäköiseen käyttätarpeeseen.
 
Ei taida olla vain kovin helppo toteuttaa, koska poikkeusreittien määrähän on ääretön (riippuen missä reitti katkeaa ja mistä syystä). Toki ennakoidut poikkeusreitit voidaan luoda (kuten tyypilliset Keskustorin kierrot kuten esimerkiksi 6.12.2011), mutta odottamattomien reittimuutosten ennakointi lienee mahdotonta jopa Tampereen kaupunkialueen kokoisella alueella varianttien määrän kasvaessa niin suureksi suhteessa todennäköiseen käyttätarpeeseen.
Peruspoikkeusreittejähän on kaksi: Ratinan sillan ja Satakunnansillan kautta. Poikkeusreitit ovat vuodesta toiseen vakioita aina Keskustorin–Koskipuiston seudun ollessa kävelyalueena, joten infojärjestelmän pitäisi tunnistaa, milloin ollaan syystä tai toisesta poikkeusreitillä, ja alkuvaiheessa se voisi tapahtua ajastamalla/nappia painamalla, jos infojärjestelmässä tämä olisi speksattuna.
 
Takaisin
Ylös