- Liittynyt
- 2 Elokuu 2007
- Viestit
- 667
Nykyisin myös linjat 7B ja 9 ajavat Sturenkadun kautta Koskelan halliin.
Vallilan maanalainen raitiovaunuvarikko
- Viestiketjun aloittaja 339-DF
- Aloituspäivämäärä
Nykyisin myös linjat 7B ja 9 ajavat Sturenkadun kautta Koskelan halliin.
- Liittynyt
- 10 Marraskuu 2007
- Viestit
- 746
Niinpä tosiaan. Ysin ulosajot sen sijaan ajettaneen reittiä Hämeentie-Helsinginkatu-Kaarlenkatu. Minulla ei tästä ole kokemusta.
Kimurantti ramppi tulossa
Ihan vaan viisastuakseni lisää - jos mahdollista
- kysäisen asiantuntijoiden mielipidettä ajorampista:
650 metrin ramppi alkaa Vallilan hallin ovelta ja on hyvältä osin 6% kallistuksella, keskimäärin toki vähemmän. Siihen sisältyy muutaman pikkumutkan lisäksi 3 kappaletta 90 asteen käännöstä sisäkaarteen säteellä noin 12-14 metriä. Pudotusta kaikenkaikkiaan 25-26 metriä. Mitat on saatu kaupungin teettämästä hankesuunnitelmasta ja kaavakartasta.
Kuinkas hyvin tuosta pääsee Variolla ja paljonko palaa aikaa?
Koskelan maanpäällisiin tiloihin saa päästellä Vallilasta hyväksi kehuttua raitsikkakaistaa pitkin 2,5 km matkan nopeudella ... 40km/h hallille mennessä? Sielläkin tietysti on omat riittinsä sisäänajossa, tasamaalla ei ihan noin hurjaa.
Mutta saisikohan näistä syntymään sivistynyttä vertailua?
Ihan vaan viisastuakseni lisää - jos mahdollista
- kysäisen asiantuntijoiden mielipidettä ajorampista: 650 metrin ramppi alkaa Vallilan hallin ovelta ja on hyvältä osin 6% kallistuksella, keskimäärin toki vähemmän. Siihen sisältyy muutaman pikkumutkan lisäksi 3 kappaletta 90 asteen käännöstä sisäkaarteen säteellä noin 12-14 metriä. Pudotusta kaikenkaikkiaan 25-26 metriä. Mitat on saatu kaupungin teettämästä hankesuunnitelmasta ja kaavakartasta.
Kuinkas hyvin tuosta pääsee Variolla ja paljonko palaa aikaa?
Koskelan maanpäällisiin tiloihin saa päästellä Vallilasta hyväksi kehuttua raitsikkakaistaa pitkin 2,5 km matkan nopeudella ... 40km/h hallille mennessä? Sielläkin tietysti on omat riittinsä sisäänajossa, tasamaalla ei ihan noin hurjaa.
Mutta saisikohan näistä syntymään sivistynyttä vertailua?
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
Kyllä minä ainakin yhtenä aamuna muistan nähneeni ysin seisomassa siinä kuuluisassa Sturenkadun sumpussa nokka Mäkelänkatua kohti. Eikö se nyt muutenkin ole suorin reitti ajaa Pasilan silmukkaan ihan samalla tavalla kuin seiskakin?
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 5,965
Arvelen, että ess tarkoitti hallireittiä niillä vuoroilla, jotka ajavat ensimmäisen kokonaisen sivun Kolmikulmasta. Niitä vuoroja on tosin vain pari per päivä, pyhänä ilmeisesti kolme.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
En valitettavasti päässyt paikalle esittelyyn maanantaina 13.10. Mutta onhan tästä pitkästä keskustelusta välittynyt jotain. Yllätyksekseni tämä keskustelu on ollut varsin yksipuolista, ja yllättynyt olen myös hankkeen aiheuttamista reaktioista. Itse arvelin ennakkoon, että asukkaat eivät juuri kiinnittäisi asiaan huomiota, kun kerran jotain tehdään maan alle, mistä se ei näy. Sen sijaan olisin odottanut kritiikkiä siitä, että ihmiset pannaan töihin luolaan, mutta sellaista vastustusta en ole kuullut.
On myös näköjään kritiikkiä siitä, että asiaa esitellään ennen kuin sitä on valmiiksi suunniteltu. Kun yleensä valitusta tulee siitä, että asia esitellään vasta valmiiksi suunniteltuna, jolloin ei enää mihinkään voi vaikuttaa. Vaikka nyt siis sanotaan, että suunnittelu alkaa, sitä ei tunnuta uskottavan. Liekö oire siitä, että kaupunkilaiset ovat oppineet vuosien saatossa, asiat tuodaan julki vasta valmiina, jotta niihin ei voitaisi puuttua.
Asianosaisia eli tässä tapauksessa ympäristön asukkaita on kuultava ja heidän mielipiteensä on jollain lailla otettava myös huomioon. Se on meillä Suomessa laki, joka kuitenkin on kirjoitettu niin väljästi, että käytännössä asukkaiden ajatusten huomiointi on kiinni suunnittelijan hyvästä tahdosta. Mutta olen päättymässä olevan lautakuntakauden aikana nähnyt, että ainakin Kaupunkisuunnitteluvirastossa (=KSV, saisiko tämän foorumin rekisteröityjen lyhennysten joukkoon?) on suunnittelijoita, jotka vuorovaikutuksen osaavat. Eli he sekä kuuntelevat että ottavat huomioon kuin myös selvittävät asiat niin, että asukkaat ymmärtävät.
Nyt siis tässä asiassa on vasta saatu idea jota on arvioitu alustavasti sen verran, että on katsottu tarpeelliseksi selvittää tarkemmin. Tarkempi selvitys voi osoittaa, ettei idea ollutkaan hyvä. Ehkei asukkaiden voimakasta reaktiotakaan ole osattu ennakoida, ja on vain hyvä, että se tuli tietoon jo nyt aikaisessa vaiheessa. Tässäkin keskustelussa on tullut esille muutama hyvä yksityiskohta, joita pitää selvittää ja ottaa arviointiin mukaan. Ympäristön kannalta esim. se, onko kuljettajien autojen ajaminen Vallilaan fiksumpaa kuin Koskelaan verrattuna siihen, että ajetaan ratikoita Koskelasta.
Ymmärrän hyvin, miksi luolavarikon selvittämseen on lähdetty. Mutta en liputa sitä minään oivallisena itsestäänselvänä ratkaisuna, johon asukkaiden on epäilyksistään huolimatta vain alistuttava muiden kaupunkilaisten hyväksi. Eikä se käsitykseni mukaan ole itsestäänselvää asian selvittäjillekään – juuri siksi luolavarikon mahdollisuutta on ryhdytty selvittämään.
Seuraavassa lopuksi muutamia syitä sille, miksi luolavarikkoa ei ole tässä vaiheessa syytä kovin innokkaasti hehkuttaa:
Antero
Ehdolla Helsingissä nro:lla 881
www.antero.alku.net
On myös näköjään kritiikkiä siitä, että asiaa esitellään ennen kuin sitä on valmiiksi suunniteltu. Kun yleensä valitusta tulee siitä, että asia esitellään vasta valmiiksi suunniteltuna, jolloin ei enää mihinkään voi vaikuttaa. Vaikka nyt siis sanotaan, että suunnittelu alkaa, sitä ei tunnuta uskottavan. Liekö oire siitä, että kaupunkilaiset ovat oppineet vuosien saatossa, asiat tuodaan julki vasta valmiina, jotta niihin ei voitaisi puuttua.
Asianosaisia eli tässä tapauksessa ympäristön asukkaita on kuultava ja heidän mielipiteensä on jollain lailla otettava myös huomioon. Se on meillä Suomessa laki, joka kuitenkin on kirjoitettu niin väljästi, että käytännössä asukkaiden ajatusten huomiointi on kiinni suunnittelijan hyvästä tahdosta. Mutta olen päättymässä olevan lautakuntakauden aikana nähnyt, että ainakin Kaupunkisuunnitteluvirastossa (=KSV, saisiko tämän foorumin rekisteröityjen lyhennysten joukkoon?) on suunnittelijoita, jotka vuorovaikutuksen osaavat. Eli he sekä kuuntelevat että ottavat huomioon kuin myös selvittävät asiat niin, että asukkaat ymmärtävät.
Nyt siis tässä asiassa on vasta saatu idea jota on arvioitu alustavasti sen verran, että on katsottu tarpeelliseksi selvittää tarkemmin. Tarkempi selvitys voi osoittaa, ettei idea ollutkaan hyvä. Ehkei asukkaiden voimakasta reaktiotakaan ole osattu ennakoida, ja on vain hyvä, että se tuli tietoon jo nyt aikaisessa vaiheessa. Tässäkin keskustelussa on tullut esille muutama hyvä yksityiskohta, joita pitää selvittää ja ottaa arviointiin mukaan. Ympäristön kannalta esim. se, onko kuljettajien autojen ajaminen Vallilaan fiksumpaa kuin Koskelaan verrattuna siihen, että ajetaan ratikoita Koskelasta.
Ymmärrän hyvin, miksi luolavarikon selvittämseen on lähdetty. Mutta en liputa sitä minään oivallisena itsestäänselvänä ratkaisuna, johon asukkaiden on epäilyksistään huolimatta vain alistuttava muiden kaupunkilaisten hyväksi. Eikä se käsitykseni mukaan ole itsestäänselvää asian selvittäjillekään – juuri siksi luolavarikon mahdollisuutta on ryhdytty selvittämään.
Seuraavassa lopuksi muutamia syitä sille, miksi luolavarikkoa ei ole tässä vaiheessa syytä kovin innokkaasti hehkuttaa:
- Luolavarikon kustannus voi olla yhtä hyvin kalliimpi kuin halvempi kuin Koskela tai jokin muu vaihtoehto.
- 4,4 km:n pituinen säilytysvarikko ei ole mikään ”lopullinen raktaisu”, sillä edessä ei ehkä olekaan menneen puolen vuosisadan kaltainen raitioverkon paitsio niin, ettei tulevasiuudessa tarvittaisi enää koskaan enempää vaunuja ja niiden säilytystilaa.
- Koskela tehtiin aikanaan esikaupunkeihin laajenevan raitioverkon tarpeisiin, mutta metrokausi jäädytti laajennukset ja varikko jäi syrjään. Nyt verkko laajenee ja muutamassa vuodessa Koskela alkaakin olla hyvin keskellä verkkoa. Itse asiassa juuri siitä syystä Koskelan maan arvo on alkanut kiinnostaa käytettäväksi muuhun tarkoitukseen. Vallilakin kiinnostaisi, jos varikkoa ei olisi suojeltu.
- Halliajo on joukkoliikenteessä hukka-ajoa vain silloin, jos hallivuoroilla ei kuljeteta matkustajia. Näin tapahtuu, jos varikot ovat syrjässä. Tämäkin asia voidaan ottaa huomioon varikon sijoituksen suunnittelussa.
Antero
Ehdolla Helsingissä nro:lla 881
www.antero.alku.net
- Liittynyt
- 3 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 184
Minua ihmetyttää tässä projektissa tavaton kiirehtiminen ja tuon ramppijutun luettuani aloin itsekin pohtia mokoman ramppireitin ongelmia. Samoin oudoksuttaa HKL:n aikomus purattaa Koskela ratikkaluolan valmistuttua. Jos kerran tarvitaan lisää tilaa, niin eikös tilasta luopuminen sitä vähennä nimenomaan? JA mitä Koskelaan muka voitaisiin rakentaa tilalle, eikai kukaan siihen asumaan halua moottoritien kupeeseen? Entäs jos Koskelan linjurivarikko muutettaisiin ratikoitten säilyttämöksi ja linjurit sijoitettaisiin Ruhaan ja Varhaan tms. ? Ja kun on puhutu siitä ettei hallisiivu saa olla liian pitkä, niin eikö Koskelaa voitaisi nimenomaan hyödyntää Viiraa ja Jokeria varten ja jos oikein järkiinnyttäisiin niin ykkösen Oulunkylän pidennystä yms. silmälläpitäen?
- Liittynyt
- 19 Joulukuu 2006
- Viestit
- 296
Onko Vallila ihanteellinen paikka varikolle nykyverkolla ja mitä varikon sijainti vaikuttaa verkon laajentamisen tulevaisuuteen? Selvitystä vaativia asioita nämäkin.
Kuulostaa siltä, että Vallilassa on lietsottu mielikuvia näennäisdemokratiasta, jossa ensin päätetään jokin asia, sitten muodon vuoksi kysytään kansan mielipidettä ja lopuksi toteutetaan ennakkopäätös kansan äänestä riippumatta.
Valppaana vaaleihin vain, kyllä aitoon asukasdemokratiaan uskovia ehdokkaita on useilla listoilla.
Bussiliikenteessähän tuota hukka-ajoa vasta onkin. Olisiko koko varikkopakettia ja liikenteen hoitoa mahdollista suunnitella siten, että liikennöitsijöiden edellytettäisiin toimivan kunnallisella varikolla ja myös hallilähdöt kuuluisivat aikataulutettuun, kilpailutettuun liikenteeseen? Varikot olisivat silloin myös suunnitelmallinen osa kaupungin liikennettä. Nykyisinhän ei taida olla mitään periaatteellista estettä sille, että joku liikennoitsijä hoitaisi Helsingin sisäistä liikennettä vaikka Tampereelta (järjettömän kalliiksi tietysti tulisi, mutta ei kai ole kiellettykään?).
Kuulostaa siltä, että Vallilassa on lietsottu mielikuvia näennäisdemokratiasta, jossa ensin päätetään jokin asia, sitten muodon vuoksi kysytään kansan mielipidettä ja lopuksi toteutetaan ennakkopäätös kansan äänestä riippumatta.
Valppaana vaaleihin vain, kyllä aitoon asukasdemokratiaan uskovia ehdokkaita on useilla listoilla.
Bussiliikenteessähän tuota hukka-ajoa vasta onkin. Olisiko koko varikkopakettia ja liikenteen hoitoa mahdollista suunnitella siten, että liikennöitsijöiden edellytettäisiin toimivan kunnallisella varikolla ja myös hallilähdöt kuuluisivat aikataulutettuun, kilpailutettuun liikenteeseen? Varikot olisivat silloin myös suunnitelmallinen osa kaupungin liikennettä. Nykyisinhän ei taida olla mitään periaatteellista estettä sille, että joku liikennoitsijä hoitaisi Helsingin sisäistä liikennettä vaikka Tampereelta (järjettömän kalliiksi tietysti tulisi, mutta ei kai ole kiellettykään?).
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,466
Mielestäni tälle ei ole estettä. Hallisivuista tilaaja ei maksa mitään, joten liikennöitsijä piilottaa ne kulut sitten tarjouksen muihin kustannuksiin. Jos meillä olisi vaikka autotunneli Tallinnaan ja siellä huippuhalpaa, kielitaitoista työvoimaa ja huippuhalpoja, laadukkaita busseja, niin ei kai mikään EU-aikana estäisi sitäkään, että tarjouskilpailuun osallistuisi ja sen voittaisi virolainen yritys, joka sitten joka aamu ajaisi bussinsa tänne lahden eteläpuolelta.
Sen sijaan ratikoiden hallisivut ovat matkustajaliikennettä, Kustaa Vaasan tielläkin saa matkustaa halliin menevillä vuoroilla aina varikkoalueen portin pysäkille asti. Sen sijaan Kustaa Vaasan tiellä ei ole kyytiinnousupysäkkejä. En kyllä ymmärrä, miksei. Intiankadun tuntumaanhan sellainen rakennettiinkin, mutta pysäkkikilpeä vaan ei ilmesty. Ilmeisesti hallisivuista myös maksetaan tunti- ja kilometrikorvaukset.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Ja tästä syystä käytännössä sopimukset menevät niille liikennöitsijöille, joilla varikko on lähimpänä kilpailutettua linjaa tai sopimuskokonaisuutta.
Varikkokysymys kokonaisuutena on tällä hetkellä aika ongelmallinen. Tuleeko varikoiden olla osa kunnan omistamaa infraa (kuten kadut ja radat) vai yksityisiä liikennöitsijöiden omistamia ja minne ne mahtuvat, kun ”maa on niin kallista”?
Käytännössä ollaan menossa siihen suuntaan, että varikoista tulee julkisia, sillä varikkotiloja vuokrataan jo nyt kilpailijoilta sopimusten tulosten perusteella. Tilaajan eli meidän kaupunkilaisten kannalta järkevintä olisi, että varikkotilaa olisi tarjolla järkevasti suhteessa ajettavaan liikenteeseen. Ei niin, että liikennöitisjät ajavat ristiin rastiin kaupungin laidalta toiselle kun varikot sattuvat väärään paikkaan voitettuihin sopimuksiin nähden. Sillä me kaupunkilaiset maksamme tämän turhan ajamisen.
Maanarvokysymys on minusta asia, jossa ei pitäisi ajatella ”markkinahinnalla”, mutta kunnalle, joka ryhtyy käyttäytymään kiinteistökeinottelijan tapaan, tämä on tietenkin mahdollista. Varikkoalueen maan arvo on vapailla markkinoilla nolla niin kauan, kun alue on kaavoitettuna varikoksi. Kaupunki itse päättää kaavoituksesta, eli siitä, mikä on maan arvo. Jos esim. Koskelassa ei kannata pitää varikkoa, ei myöskään Esplanadilla kannata pitää puistoa. Kaavoittamalla Espan puisto liiketiloiksi saadaan taatusti yllin kyllin rahaa rakentaa Espan puiston alle kallioluolaan ”nykyaikainen elämyspuisto” jossa on aina ”kesä”.
Kaupunki tarvitsee tiettyjä toimintoja ollakseen kaupunki. Niitä ovat puistot sekä joukkoliikenteen varikot. Vallilan ja Töölön maanpäälliset varikot eivät mitenkään pilaa kaupunkia, vaan elävöittävät sitä. Siksi en näe esteitä sille, etteikö säilytysvarikoita voi hyvin sijoittaa hajauteteusti ”arvokkaalle maalle”, maanpinnalle ja näkyviin. Ne voidaan suunnitella esteettisesti kauniiksi, kuten ovat Töölön ja Vallilan rakennukset.
Antero
Ehdolla Helsingissä nro:lla 881
www.antero.alku.net
Vaalipäivä huomenna sunnuntaina!
Huomaan, että ajattelemme samansuuntaisesti. Suunnilleen samoista /saman hintaisista rakennustarpeista saa syntymään sekä kamalaa että suhteikasta jälkeä.
Maan 'kalleudesta' Koskelassa: Eräässä laskelmassa (kuten sanottu, vielä on ennenaikaista esittää mitään eksaktia, kun suunnitelmia vertailun pohjaksi ei ole, mutta suuruusluokkia voi miettiä) arvioitiin Koskelan maapohjaksi 80-100.000 m2, josta päästiin suuruusluokkaan noin 25.000 asunto-m2. Asunnonostajan maksuhalukkuudeksi arvioitiin kahden pääväylän välissä 1000 euroa / asunto-m2, joten kassaan tulisi 25 miljoonaa miinus hallien purku, maapohjan puhdistus vuosikymmenien ongelmajätteistä ja kunnalllistekniikka.
Vallilan 100 miljoonan projektiin tuosta olisi näin laskien niukasti vetoapua, jotain toki. Louheesta varmaan saisi kokoon muutaman miljoonan, mutta ei se kalkyyliä heiluttelisi. Mmm, joo, veronmaksaja-asukkaat... on rakennusmaata kaavoitettavissa ex-Sipoossakin ja paljon enemmän. Taitaa olla asuinympäristönä toivotumpaakin.
Siinä(kin) mielessä ihmettelen sitä, että 1500 säilytysmetrin vuoksi pitäisi rakentaa koko hoito uusiksi huoltotiloineen päivineen. Tilaa Koskelassa näyttäisi olevan maantasossa ihan sopivasti tarvittavalle 4500-5000 neliölle simppeliä säilytyshallia. Paikkakin on hyvä ajatellen verkoston laajenemista pohjoiseen suuntaan.
A propos Vallilan vanha halli: Katselin hallia sillä silmällä. Ei ole ihan mutkatonta sen 2-kaistaisen 650 metrin rampin alkupään ujuttaminen Vallilan rakenteisiinkaan. Rahalla toki saa, mutta... Riittäköhän muuten rampin kallistukseksi 6% sillä osin? Saattaa paremminkin olla päälle 8%, kunnon loppunousu/lähtöliuku luvassa. Mutta konsultit sen kertovat.
Viimeksi muokattu:
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,293
Tehdään Vallilan maanalaiseen uuteen vaunuhalliin metrin raideleveyden eli kantakaupungin perinteisen raitioliikenteen säilytyshalli eli siirretään Koskelan toiminnot sinne ja nykyiseen maanpäälliseen halliin jätetään nykyinen raitiotien konepajatoiminta.
Tehdään Koskelan nykyisestä ratikka- ja bussihallitontista uusi normaaliraiteinen pikaraitiotievaunujen varikko, jota käyttää Helsingin ja Espoon kaupunkien välinen (InterCity) Jokeri-raitiotie ja monet muutkin tulevaisuuden InterUrban-pikaraitiotielinjat. Auttaisiko brändäys vaikka nimellä "MetroTram".
Tehdään Koskelan nykyisestä ratikka- ja bussihallitontista uusi normaaliraiteinen pikaraitiotievaunujen varikko, jota käyttää Helsingin ja Espoon kaupunkien välinen (InterCity) Jokeri-raitiotie ja monet muutkin tulevaisuuden InterUrban-pikaraitiotielinjat. Auttaisiko brändäys vaikka nimellä "MetroTram".
Esikaupunkiratikoille on tärkeää saada brändäystä, mutta en lämpene MetroTram:lle, koska se ei ole erityisen suomenkielinen. Jokin näennäisen liittymätön, mutta kuvaavasta lyhenteestä (Marja, Jokeri) johdettu tuotenimi on paljon mukavampi puhuttava. Lisäksi yksittäisillä raidesuuntauksilla tulisi olla omat (ali)brändit, joihin on helppo viitata keskustellessa esimerkiksi saapumisohjeista. Toisaalta kyseessä voisi olla tulevaisuuden YTV-Raitioliikenteen virastomainen brändi, ja yksittäiset raideväylät olisi brändätty erikseen Jokerin tavoin.
- Liittynyt
- 19 Joulukuu 2006
- Viestit
- 296
Juuri niin. Varikot ovat oleellinen osa toimivaa liikennejärjestelmää. Ja sopisivat luontevasti kunnan hallintaan siinä missä kadut ja radatkin.
Nykyaikaisessa "markkinahuumassa" unohtuu helposti se, että kaupankäyntikään ei lähtökohtaisesti ole mitään virtuaalimarkkinaa. Vanhat kaupungit perustettiin sellaisiin kohtiin, jotka hallitsija arvioi sopiviksi markkinapaikoiksi. Sitten kaupunkilaiset määräsivät kaupankäynnille paikan, esimerkiksi torin. On siis ihan kaupunkielämään kuuluvaa, että jokainen kauppias ei raivaa omaa toria eri paikkaan ja että tori voi toimia, vaikka kauppiaat vaihtuvat.
Tämän toriajatuksen irvikuva on liikenteellisesti väärin sijoitettu suuri kauppakeskus, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole tarjota kaupunkirakenteeseen sopivaa markkinapaikkaa, vaan haalia rahaa kaupunkilaisilta ympäristöarvoista piittaamatta.
Tuo on hyvä ohje kaupunkisuunnitteluun. Elävässä ja hyvinvoivassa kaupungissa on muutakin kuin pelkkiä "asumistoimintojen suorituspaikkoja".
Helsinki ja Espoo ovat kaksikielisiä, mutta brändäyksessä sitä ei aina muisteta. Olen monesti ihmetellyt, kun Jokeri (JOukkoliikenteen KEhämäinen RaideInvestointi) on ruotsinkielisissä teksteissä yleensä Joker. Eikös sen pitäisi olla Korisi (KOllektivtrafikens RIngaktig SpårInvestering)?
Olen monesti ihmetellyt, kun Jokeri (JOukkoliikenteen KEhämäinen RaideInvestointi) on ruotsinkielisissä teksteissä yleensä Joker. Eikös sen pitäisi olla Korisi (KOllektivtrafikens RIngaktig SpårInvestering)?
Kyllähän se voisi, mutta kaksikielipedantiikkaa tärkeämpää on helppo ja selkeä on tyytyminen yhteen brändiin. Nykyisessä Jokerissa se Jokeri-tekstihän on pelkkä Jokeri bussien kyljissä, yhteyden projektilyhenteeseen ollessa vain harrastajien triviaa.