Vallilan maanalainen raitiovaunuvarikko
- Viestiketjun aloittaja 339-DF
- Aloituspäivämäärä
Nytkö vasta ne tutkivat vaihtoehtoja?
Vallilan 'suunnitteluun' on käytetty 5 vuotta ja luokkaa 100.000 euroa (jo nykyinen konsulttiselvitys on 60.000 ja sitä on edeltänyt ainakin kaksi, virkamiesten aika siihen lisäksi).
Linjaston tuleva kehitys Espoon - Vantaan suunnalla siirtää painopistettä Pitäjänmäen suuntaan, joten tuossa voi olla ideaa. Ihmetyttää vain se, että maanalaisuus tuntuu olevan jonkinlainen viisastenkivi HKL:llä. Nyt tiedossa olevilla premisseillä Koskelan toimivan varikon laajennus maan päällä tuntuisi kuitenkin edullisimmalta ratkaisulta. Lähellä olisi reserviä myös luolarakentamiselle.
En usko, että HKL:llä ollaan erityisen kiimassa tunneleiden kanssa sinänsä.
Raitiovarikon toiminta ei kärsi maanalaisuudesta juuri lainkaan, ja maanpinnan arvon ollessa suuri ja kasvamaan päin on helppoa arvioida maanalaisuudelle selkeä arvo. HKL lienee suunnittelevan asioita kaupungin mittakaavassa, jossa maanalaiselta varikkotilalla voitettu maa-ala tulee kaupungin lisätuloiksi uusina asukkaina ja yrityksinä.
Maanalainen tila on helppoa sijoittaa valmiiksi rakennetulle alueelle, jota se palvelee: olemassaolevia rakennuksia ei tarvitse purkaa eikä niiden käyttäjiä häätää ja pitkän aikavälin säästöt lyhentyneinä siirtoajoina lisäävät siten arvoa.
Jos yhdistetyt edut ajan mukana arvioidaan yhtä suuriksi tai suuremmiksi kuin kasvaneet investointi- ja kuoletuskulut, kuten HKL lienee tehneen, tunneli on järkevä.
Tunnelijärjestelmää lienee myös helpompi laajentaa paikan päällä kuin maanpäällistä tilaa rakennetussa ympäristössä, joka on tulevaisuuden suunnittelemisen ja siis kasvuun varautumisen kannalta houkuttelevaa: laajennuksiin ei tarvitse etsiä tilaa milloin mistäkin, vaan valmista varausta infran päässä on järjestettävissä lähes loputtomiin.
Kääntäisin kuitenkin katseeni kaupunkisuunnitteluviraston suuntaan. Kaupunkisuunnittelijoiden yhteinen näkemys tuntuu olevan, että yhdyskuntatekniselle huollolle ei tarvitse tai ainakaan voi varata tilaa. Rakentaa saa vain asuintaloja, toimistoja ja rajoitetetusti teollisuusrakennuksia. Tämän vaatimuksen takana taas on ilmeisesti poliittinen ohjaus, jossa on käsketty kaivamaan kaupungista kaikki mahdolliset tonttireservit erityisesti asuintaloille. Asuntoja ei voi rakentaa maan alle, joten maan alle työnnetään muuta.
Minua kiinnostaisi tutkia mahdollisuudet rakentaa Koskelan varikon päälle toimistoja tai asuntoja. Osa nykyisistä varikkorakennuksista saatetaan tosin suojella, joten välttämättä tämä ei onnistu kovin hyvin, jos riittävää yhtenäistä osaa varikosta ei voi kattaa. Toimivan varikon rakennusten väliin ei oikein voi muita taloja asetella, koska taloihin ei pääsisi turvallisesti.
Teoriassa juuri noin. Koskelan tapauksessa kaupunkisuunnitteluvirastossa nähdään alueen käyttö asuntotuotantoon vähintäänkin ongelmallisena, koska se on kahden alueellisen pääväylän risteyksessä. Liikenteen päästöt, asukkaille vaarallinen liikenneympäristö, vaativa melusuojaus...
Toimistoja - paljonkos noita nyt olikaan tyhjillään? Satojatuhansia neliöitä joka tapauksessa ja alue ei varmaankaan olisi tarpeeksi vetävä. Ideaparkki ei mahdu ja autokaupat ovat Hertsikassa. Tuotannollista toimintaa? Herttoniemessä muutetaan pienteollisuusaluetta hyvää vauhtia muuhun käyttöön käyttäjien puuttuessa, Vallilan mäki on käytännössä jo muutettu.
Viimeksi muokannut moderaattori:
kouvo
Suljettu tunnus
- Liittynyt
- 28 Helmikuu 2007
- Viestit
- 1,250
Eipä. HKL:n koko suunnitteluideologia perustuu tunneleiden ja muiden maanalaisten tilojen piirrusteluun. Toimivalla liikennesuunnittelulla ja HKL:llä ei ole mitään tekemistä keskenään.
Pääkaupunkiseutu kasvaa ennen pitkää. Nykyhetki kun ei ole se mitä varten suunnittelua tehdään. Koskelan solmu ei osu kauas tulevaisuuden Viikin-radasta ja Käpylän suunnan kehittäminenkin tulee kyseeseen mikäli tiivistäminen otetaan tosissaan. Paikka ei ole perustavanlaatuisesti huono.
Jos jaksaisit kaivaa painavia perusteluja ylenpalttisille heitoillesi... HKL taitaa hyvinkin painottaa poliittisista syistä tunneleita tasapainotilanteissa, mutta tietääkseni suurin osa sen toiminnasta on maanpäällistä.
Ei olekaan, varikolle nimittäin. Sitä olen yrittänyt esittää jo jonkin aikaa.
Jos nykyinen bussivarikkokin saataisiin käytöön, liittyminen Koskelantien suuntaan olisi mutkaton.
Edellä pyrin esittämään ongelmia, mitä varikon jättömaan käyttötarkoituksen haussa olisi, jos varikon sijainnin valinta ei osuisi Koskelaan. 'Hyvät yhteydet' sieltä totisesti on. Hakamäentien jatkeen tunnelikin pulpahtaa aikanaan pintaan niillä main.
Joka tapauksessa on mainio asia, jos HKL ja KSV vihdoinkin ymmärtävät lähteä asianmukaisesti selvittämään vaihtoehtoja, niiden ympäristövaikutuksia ja kustannuksia. Niiltä pohjilta voi sitten tehdä päätöksiä.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Asuntojen kaavoittamisessa vedotaan jatkuvasti Helsingin asunto-ohjelmaan. Se on paperi, jonka valtuusto on hyväksynyt, ja joka KSV:n tulee täyttää – halusi tai ei. Kyse on mitä suurimmassa määrin poliittisesta periaatteesta. Yhtä hyvin Helsinki voisi olla haluamatta lisää asukkaita ja asuntoja ja sen sijaan teollisuutta, kauppaa ja palveluita. Niilläkin tienaa, sillä sieltäkin tulee verotuloja. Mutta nyt ovat poliitikot halunneet näin.
Vallilan luola tai Koskelan kehittäminen ovat joka tapauksessa vain osaratkaisuja. Vaikka luolavarikkoa voisi teoriassa laajentaa rajattomasti, se ei ole mielekästä itse verkon laajentuessa, koska hallisivujen pituudet kasvavat. Tämä tarkoittaa, että tarkoituksenmukaista on olla säilytysvarikoita tietyllä tiheydellä ja mieluiten vilkkaasti liikennöityjen reittien yhteydessä.
Yhtenä ideana tuli mieleeni Kyläsaaren ja Arabianrannan välinen alue. Maaperä on todettu liian vaikeaksi talojen rakentamiselle, eli alueelle ei ole kovin paljon käyttömahdollisuuksia. Mutta savipohja saattaisi olla riittävän tukeva raitiovaunuvarikoksi. Varikko vaunuineen ei paina likikään niin paljon kuin rakennukset. Lisäetuna olisi, että ainakin raiteisto sietää myös painumia. Ilmalassa on rautateiden varikko samoista syistä: suopohja ei muuhun sovellu.
Nyt ei Kyläsaaressa ole edes raidetta, mutta tulevaisuudessa on. Kyläsaaren varikolta ei olisi pitkä matka itäisen Helsingin raitiolinjoille, siis Laajasaloon, Viikkiin, Kalasatamaan ja Hämeentielle.
Antero
Vallilan luola tai Koskelan kehittäminen ovat joka tapauksessa vain osaratkaisuja. Vaikka luolavarikkoa voisi teoriassa laajentaa rajattomasti, se ei ole mielekästä itse verkon laajentuessa, koska hallisivujen pituudet kasvavat. Tämä tarkoittaa, että tarkoituksenmukaista on olla säilytysvarikoita tietyllä tiheydellä ja mieluiten vilkkaasti liikennöityjen reittien yhteydessä.
Yhtenä ideana tuli mieleeni Kyläsaaren ja Arabianrannan välinen alue. Maaperä on todettu liian vaikeaksi talojen rakentamiselle, eli alueelle ei ole kovin paljon käyttömahdollisuuksia. Mutta savipohja saattaisi olla riittävän tukeva raitiovaunuvarikoksi. Varikko vaunuineen ei paina likikään niin paljon kuin rakennukset. Lisäetuna olisi, että ainakin raiteisto sietää myös painumia. Ilmalassa on rautateiden varikko samoista syistä: suopohja ei muuhun sovellu.
Nyt ei Kyläsaaressa ole edes raidetta, mutta tulevaisuudessa on. Kyläsaaren varikolta ei olisi pitkä matka itäisen Helsingin raitiolinjoille, siis Laajasaloon, Viikkiin, Kalasatamaan ja Hämeentielle.
Antero
Erinomainen ehdotus. Kannatan lausutuin perusteluin.
Se "maa" oli vielä 1960-luvun alussa merenpohjaa. Rantaviivaa ei siirretty täyttämällä. Vaan esim. HKR:n varikon taakse (siis meren puolelle) ajettiin valtava, massiivinen kuonahiilikasa. Vuosien mittaan se painui, ja on ja aikoja painunut kokonaan näkymättömiin. Hiilikasan syrjäyttämä maa-aines nousi sitten kasan ja meren välillä, ja Vanhankaupunginlahden rantaviiva siirtyi suunnilleen nykyiselle paikalleen. Eli tuo savipohja on jo kertaalleen myllerrettyä savea. Kai siihen puuceen uskaltaa rakentaa.
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kyseessä oleva maa-alue on kuitenkin edellä A.A:n kertomasti muuhun käyttön vielä vaikeammin ja/tai kalliimmin käyttöön otettavaa mutta se sijaitsee raitiovaunuverkon käytön kannalta hyvässä paikassa. Kysymys kai olisikin paitsi paikan "hoksaamisesta" niin myös vaihtoehtokustannuksesta suhteessa esim. kallioon louhittavaan luolastoon. Luolastosta Vallilan kallioonhan tämä säie kuitenkin keskustelee.
Verrokkeja on savisille alueille rakentamisesta paljonkin paitsi Suomessa niin myös maailmalla. Menetelminä käytetään mm. painopenkkoja, paaluperustamisia, pystysalaojituksia ja pakastamista.
Mutta puiston tuosta lautatarha-alueesta saa aina. Niitäkin tarvitaan. Ja lautatarhoja.
Verrokkeja on savisille alueille rakentamisesta paljonkin paitsi Suomessa niin myös maailmalla. Menetelminä käytetään mm. painopenkkoja, paaluperustamisia, pystysalaojituksia ja pakastamista.
Mutta puiston tuosta lautatarha-alueesta saa aina. Niitäkin tarvitaan. Ja lautatarhoja.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,978
Hesarissa oli juttua asiasta, että tutkitaan myös mahdollisuutta rakentaa se varikko tai ainakin Jokeria varten varikko Pitäjänmäkeen. Mielestäni siellä olis paremmin tilaa juuri sellaiselle. Jos "Pitäjänmäeksi" lasketaan myös Talin vanha kaatopaikka-mäki ja Vermo Espoon puolella,niin tilaa olisi vaikka millaiselle varikolle.
t. Rainer
Tilaa olisi sielläkin. Maaperä on todella ongelmallinen, jos maasta edes kannattaa puhua.
Luulenpa vaan, että kaupunkisuunnitteluvirastossa ei ajatukselle hurrattaisi. Kyseessä kun on kaupungin yhden lempilapsen Arabianrannan ja maisemallisesti arvokkaan Vanhankaupunginlahden liittymävyöhyke, jota on ajateltu (huonon maaperän vuoksi, tietty) väljäksi rantapuistoalueeksi.