bestcarrus
Suljettu tunnus
- Liittynyt
- 29 Marraskuu 2014
- Viestit
- 480
Y-juna lopetetaan
- Viestiketjun aloittaja bestcarrus
- Aloituspäivämäärä
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,499
Olisi kohteliasta lauseella–parilla kertoa, mitä sieltä linkin takaa löytyy.
Uutisessa kerrotaan, että puolet Siuntiolaisista on allekirjoittanut Y-junan lakkauttamista vastustavan adressin.
Kommenttina tähän: tulee vähän mieleen nämä kyläkauppakuolemat. Jos kaikki lopettajaiskahveilla käyneet olisivat käyneet ostoksillakin, ei olisi tarvinnut lopettaa, totesi entinen kauppias. Siuntiossa 3000 allekirjoittajaa, 130 matkustajaa...
bestcarrus
Suljettu tunnus
- Liittynyt
- 29 Marraskuu 2014
- Viestit
- 480
Sori en pystynyt kun kaverin kännyllä tämän linkin lähetin ja hänellä linkin jälkeen ei pysty enää kirjoittamaan ja hänellä on samsung galaxy gio
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Efekti totta. Mutta VR:n tiedotteen mukaan Siuntion aseman ”matkoja/vrk (keskimäärin) 265”. Onko jossain kerrottu, tarkoittaako tämä nousuja ja poistumisia vai käyttäjiä, jolloin luku olisi nousuja, ja poistujia on saman verran? Siuntion asemallahan ei voi olla tilastoituna ”matkoja” niin, että ne ovat sekä lähteviä että tulevia, koska silloin matkat tulisivat lasketuksi kahteen kertaan. Koska samat ”matkat” olisivat muillakin asemilla, joista matkat alkavat tai joihin ne päättyvät. Ja silloin tilastointi ”Suomessa tehdään XXXXXX junamatkaa vuodessa” olisi kaksinkertainen lukema todellisuuteen nähden.
Tämä ei ole saivartelua, vaan aivan keskeinen asia viestinnässä. Asiat pitää ilmoittaa täsmällisesti, kun tässäkin tapauksessa tulkinta voi heittää 100 %. 339-DF on tulkinnut, että on ilmoitettu nousujen ja poistumisten määrä. Itse olen tulkinnut, että nousujen määrä. Samoin ovat tulleet tulkinneeksi jotkin mediat, jotka ovat puhuneet junan käyttäjistä ja kertoneet luvun 265.
Antero
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,499
Mietin samaa silloin kun se lakkautuslista julkaistiin. Ode kirjoittaa kuitenkin blogissaan http://www.soininvaara.fi/2015/09/23/siuntion-junayhteys/ kommentissa näin:
Osmo Soininvaaran blogi 24.9.2015 sanoi:
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Hienostihan tämä asia on hanskassa. Jään kuitenkin epäilemään tietoa edelleen. VR:llehän olisi ollut edullista ilmoittaa mahdollisimman pieni luku, joten miksi se ilmoittaisi ison luvun. En voi välttyä ajatukselta, että nyt kun asiasta nousi haloo, lukua pitää ryhtyä kaunistelemaan. Valitettavasti tämä ei ole ensi kerta. Vuosia sitten VR tiedotti matkustajalukemia lopetettavaksi päättämistään junista. Konduktöörien omat tilastot olivat eri kertaluokassa. Mutta jos et itse laske tai konduktööreiltä et tietoja saa, niin milläs osoitat, että ei pidä paikkaansa.
Antero
Vakiintunut käytäntö Suomessa juna-asemien käyttäjämäärien ilmoittamisessa on, että luku sisältää sekä nousevat että poistuvat matkustajat, joten jos muuta ei ole erikseen kerrottu, voi mielestäni olettaa että tätä käytäntöä noudatetaan.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,499
Ihan jos miettii puhtaasti kielen kannalta, niin "aseman käyttäjämäärä" merkitsee minusta sitä ihmismäärää, joka aseman kautta kulkee. Jos vaikka suunnitellaan poistumisteiden määrää tai käytävän leveyttä, niin se ihmismäärähän siinä ratkaisee, ja silloin sekä lähtevä että saapuva matkustaja vievät yhtä paljon tilaa.
HKL käytti ainakin takavuosina myös samanlaista systeemiä. Metromatkustajia oli noin 200 000 (siis nousua) ja Rautatientorin asemalla oli käyttäjiä noin 50 000 (mukana siis nousevat ja jäävät matkustajat yhteensä).
HKL käytti ainakin takavuosina myös samanlaista systeemiä. Metromatkustajia oli noin 200 000 (siis nousua) ja Rautatientorin asemalla oli käyttäjiä noin 50 000 (mukana siis nousevat ja jäävät matkustajat yhteensä).
Jos tuo on todellinen matka, niin silloin vertaus on oikein. Pääsyyni on on ollut vuosia suosia nopeita busseja Turun matkoilla, koska raskasraide on hankalien yhteyksien päässä ja kallis.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Niin. Olen mielestäni Itäkeskuksen metroaseman käyttäjä, koska minun on pakko vaihtaa bussista metroon Itäkeskuksessa. Vaikka tulen ja menen Itäkeskuksen asemalla kaupungissa käydessäni 4 kertaa, olen kyllä vain yksi aseman käyttäjä. En ole neljä ihmistä.
Kun teen työtäni ja lasken pysäkin käyttäjiä, jotta saan tietää pysäkkiä käyttävän joukkoliikenteen kuorman, lähtökohtana on asukas- ja työpaikkamäärä pysäkin palvelualueella. Jos palvelualueella asuu 1000 ihmistä, ja tiedetään, että asukkaat tekevät 0,7 joukkoliikennematkaa päivässä, pysäkillä on 350 käyttäjää ja he tekevät pysäkillä päivässä yhden nousun ja yhden poistumisen. Yksi käyttäjä olen esimerkiksi minä itse, nousen aamulla ja poistun illalla.
Näin se siis menee oikeasti. Ja jos lukee matkustaja- tai matkamääräennusteita hankesuunnitelmista, siellä kyllä selostetaan aina yksiselitteisesti, mitä luvut tarkoittavat. Ei niin, että ”on tapana” että sama sana tarkoittaa yhdessä yhteydessä yhtä ja toisessa toista.
Tulkoon nyt tässä vielä todetuksi, että kun ilmoitetaan bussien, junien, ratikoiden ja metron matkamääriä, niiden summa ei ole joukkoliikenteen matkamäärä Helsingissä, vaan näihin laitteisiin tehtyjen nousujen määrä. Liitynnän ja vaihtojen vuoksi matkoja on vähemmän. Ja nousuja on yhtä paljon kuin poistumisia. Mutta asemien ja pysäkkien käyttäjiä ei voi olla enemmän kuin asukkaita. Että olisi kiva, jos asiat esitettäsiin täsmällisesti. Edes viranomaisten ja toimijoiden, kuten VR:n tiedotteissa.
Antero
IC-junien hitaampi kiihtyvyys verrattuna Flirt-juniin ei johdu juurikaan kaluston ominaisuuksista, vaan vakiintuneista käytäntöeroista kauko- ja lähiliikenteen välillä. Sr2-veturin vetämä (tai työntämä) lyhyehkö IC-vaunusto kyllä kiihtyy keskimäärin samaan malliin Flirt-junan kanssa, suuremmassa nopeudessa jopa paremmin.
Ero siis tulee siitä, että on ohjeistettu ajelemaan Sr2-vetovoimaisilla junilla vähän rauhallisemmin, jotta kaukoliikenteen rauhallisempaan rytmiin tottuneet matkustajat eivät hukkaa oluttuoppejaan pöydiltä. Lähijunissa taas ollaan enenevässä määrin menty siihen suuntaan, että junilla ajetaan "kahva laidassa", jotta on edes mahdollisuuksia pysyä tilaajaorganisaation "kellottamassa" rytmissä.
---------- Viestit yhdistetty klo 22:54 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:47 ----------
Kas, petteri kommentoikin tätä.
Vertailussa tulee tuon lisäksi huomioida se, missä nopeudessa tehohuiput saavutetaan ja missä kohtaa vetovoima on parhaiten käytössä. Ja toki kitkapainon suhde kokonaispainoon. Korjauksena lisäksi, että Sm5-yksikössä on neljä vetävää akselia, eli sama määrä kuin vertailemassasi Sr2-kokoonpanossa. Kiihtyvyyskäyriä ei ole antaa, mutta (konkreettinen!) perstuntumani on, että Sm5 lähtee alussa rivakammin, mutta Sr2+kolme kaksikerrosvaunua kiihtyy nopeammin sitten, kun vauhtia on enemmän. Jotain voi laskea siitä, että Sr2:n vetovoimakäyrä pysyy 300 kN maksimissaan aina 70 km/h saakka, josta vasta alkaa laskemaan pikku hiljaa alas päin.
---------- Viestit yhdistetty klo 23:00 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:54 ----------
Otokseni on sen verran pieni, että en uskalla mitään prosenttiarvoja tai vastaavia, mutta vaikuttaisi siltä, että Pendolinot (ja sen järjestelmät) toimivat nykyään luotettavammin kuin vielä jokunen vuosi sitten. Junayksikkökohtaisia eroja on kuitenkin varsin paljon, jotkut yksiköt ovat toimineet "aina" hyvin, kun taas jotkut ovat tunnettuja murheenkryynejä.
---------- Viestit yhdistetty klo 23:14 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 23:00 ----------
Tämä on julkista tietoa, ja löytyy vuosittaisesta Liikenneviraston dokumentista "Rataverkon kuvaus": http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lv_2014-03_rautateiden_verkkoselostus_web.pdf
Sivulta 58 löytyy taulukosta ratamaksut, joka tässä tapauksessa (sähkövetoinen matkustajajuna Rantaradalla) vuonna 2016 on 0,1408 senttiä bruttotonnikilometriä kohden. Ratamaksujen määräytymisperusteita ollaan kuitenkin muuttamassa EU-systeemien mukaiseksi.
Sähkö ei sisälly ratamaksuihin.
Epäilen, että Siuntiota olisi saattanut kiinnostaa HSL-jäsenyys, jos sen vastapainoksi olisi saatu ihan oikea lähijunayhteys, esimerkiksi kerran tunnissa aamusta iltaan paikkakunnalle suhaava sähkäri. Kenties jotain bussejakin. Mutta kun tarjolla oli vain Y-junan kaltainen todellisen lähiliikenteen irvikuva, ei paljoa kiinnostanut.
Muistan hyvin VR:n edustajan hehkutuksen Karjaan sähköjunaliikenteen alkaessa. Oikeastaan mitään siitä, mitä silloin lupailtiin, runsasta tarjontaa ja pendelöintimahdollisuuksien moninkertaistumista, ei saatu. Olisi ehkä sittenkin kannattanut rakentaa rata ensin kunnolla ja änetä sinne liikennettä vasta sitten.
Onko kenelläkään tietoa, miten käy Helsingin ja Karjaan väliselle lippupolitiikalle? Pyyhitäänkö vyöhykelippukartasta Kirkkonummen länsipuoliset paikat pois?
Muistan hyvin VR:n edustajan hehkutuksen Karjaan sähköjunaliikenteen alkaessa. Oikeastaan mitään siitä, mitä silloin lupailtiin, runsasta tarjontaa ja pendelöintimahdollisuuksien moninkertaistumista, ei saatu. Olisi ehkä sittenkin kannattanut rakentaa rata ensin kunnolla ja änetä sinne liikennettä vasta sitten.
Onko kenelläkään tietoa, miten käy Helsingin ja Karjaan väliselle lippupolitiikalle? Pyyhitäänkö vyöhykelippukartasta Kirkkonummen länsipuoliset paikat pois?
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,988
Näinhän se tietysti on. Mutta isoissa terminaalieissa joissa suuri osa matkustajista on kulkuneuvosta toiseen vaihtavia, todellisella käyttäjämäärällä on merkitystä myös kun mitoitetaan terminaalikiinteistöä itsessään. On aika hassua kun Hki-Turku junat nyt siirretään pysähtymään Leppävaarassa Espoon keskuksen sijaan. Leppävaarasta tulee siis vaihtopaika kaikille Espoosta Turkuun junilla matkustaville mutta asemalla ei ole odotustilaa, ei lipunmyyntiä, ei liukuportaita, ei paikkaa jossa odottaa junaa sateen suojassa. On vain pimeä tunneli jossa humalaiset ja kerjäläiset käyvät matkustajien kimppuun ja kauppakeskus Sello jonka tuulikaappi on täynnä hengailevia teinejä. Espoon keskuksen asema on alusta alkaen rakennettu kaukojuna-asemaksi jossa oli kunnon tilat, mutta se alennetaan nyt lähijuna-asemaksi.
t. Rainer
Monessa uutisessa on kuitenkin kirjoitettu, että junaan nousevia matkustajia on sen 265. Otaksun, että nousut on laskettu sekä Helsingin että Karjaan suuntaan.
Joku paikallinen asukas voisi helposti laskea matkustajamäärän ihan vain videoimalla saapuvat ja lähtevät junat, ja laskemalla matkustajat videolta. Ei ole suuri työ jos vuoroja on 12 kpl/päivässä.
Leppävaaran asemassa toki on parantamisen varaa, mutta muuten aikamoinen kärjistys. Ei Leppävaaran asema hirveästi poikkea nykymuodossaan esimerkiksi Tikkurilan asemasta ennen Dixiä, toki lipunmyynti ja odotustilaksi kutsuttu paikka puuttuu. Lipunmyyntiähän ei tälläkään hetkellä ole edes Espoon asemalla. En myöskään ymmärrä, mitä haittaa hengailevista teineistä on. Nuorilla on tapana kokoontua hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä oleviin julkisiin tiloihin kuten Kamppiin, Selloon ja Dixiin. Espoon keskuksen tyyppinen asemarakennus Leppävaarassa vain lisäisi teinien hengailua myös Sellon aukioloaikojen ulkopuolella.