Haluavatko ihmiset autoilla, vai onko se pakko?

Ilmari Syrjälä sanoi:

Kokeilkoon jokainen itse ja käyttäköön opasta kuka tykkää. Ehkä se on monia innostanutkin joukkoliikenteeseen, mutta ei se nyt niin mahtava ole kuin kehut ovat antaneet ymmärtää.

Klikkaa laajentaaksesi...

Jollain perusteella muistan lasketun, että reittiopas on kaikkien aikojen paras ja tuottavin joukkoliikenneinvestointi. Eli olisi saatu selville, miten paljon se on lisännyt joukkoliikenteen käyttöä. Ja hyvä, jos niin on.

Oppaan hölmöilystä olen samaa mieltä. Osa sen ongelmista johtuu siitä, että opas perustuu aikataulutietokantaan, mutta meidän joukkoliikenteellemme aikataulut ovat vain viitteellisiä, niitä ei ole velvollisuus noudattaa. Lähtöaikoja yleensä noudatetaan, mutta mahdotontahan aikataulujen noudattaminen täydellisesti onkin, kun ei ole etuuksia. Erityisesti bussiliikenteessä tämä on ongelma, koska niillä ei ole Helmi-järjestelmää, joka edes matkantekoa hidastamalla voisi pitää aikataulut.

Reittiopasta voi kyllä säätää itsekin, joskin harvat siitä ehkä tietävät ja vielä harvempi käyttää. Oletusalgoritmi yrittää optimoida matkaa jonkinlaisin painoarvoin pyrkien lyhimpään matka-aikaan. Mutta voi valita myös vaihtoehdon "lyhin kävelymatka" tai "vähiten vaihtoja". Tai jos tietää, että pääsee ratikalla, voi sulkea pois bussit ja jopa metron.

Antero

Antero Alku sanoi:

Oppaan hölmöilystä olen samaa mieltä. Osa sen ongelmista johtuu siitä, että opas perustuu aikataulutietokantaan, mutta meidän joukkoliikenteellemme aikataulut ovat vain viitteellisiä, niitä ei ole velvollisuus noudattaa. Lähtöaikoja yleensä noudatetaan, mutta mahdotontahan aikataulujen noudattaminen täydellisesti onkin, kun ei ole etuuksia. Erityisesti bussiliikenteessä tämä on ongelma, koska niillä ei ole Helmi-järjestelmää, joka edes matkantekoa hidastamalla voisi pitää aikataulut.
Antero

Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo nyt ei ole mikään ongelma, jos algoritmit säätää kohdalleen; suorille yhteyksille enemmän painoarvoa, samaten lyhyemmälle kävelymatkalle, mutta kohtuuden rajoissa.

Ilmari Syrjälä sanoi:

Ainakin palkittu ja monien tälläkin foorumilla ylistämä YTV:n reittiopas saattaa pelotella monta mahdollista matkustajaa autoilijaksi. Tai ainakin kuvittelemaan joukkoliikenneyhteyksiä paljon todellisuutta huonommiksi ja epämukavammiksi.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä varmaan sitäkin tapahtuu, mutta enemmän siitä hyötyä on. Jos on joku ennestään tuntematon osoite, niin kyllä huonokin bussireitti on parempi kuin ei mitään. Sitten jos säännöllisesti kulkee jotain reittiä, voi alkaa opiskella linjastoa paremmin. Joskus on vain parasta, kun pääsee matkaan jotain reittiä, vaihtoehtona on usein taksi tai auto jos ei ole tietoa bussireiteistä. Käytännösä olen huomannut, että Reittioppaan reitit ovat usein optimaalisimpia mahdollisia ajallisesti, siitä huolimatta että bussien aikataulut heittelevät. Voihan sieltä valita sitten lisäasetuksista, jos haluaa mennä bussilla mahdollisimman lähelle, vähiten vaihtoja, jättää liityntäliikenteen pois kuvioista ja ottaa vain raideliikennekulkuneuvot mukaan. Aika pitkälti reitin voi räätälöidä itselleen sopivaksi tuolle Reittioppaan rungolle. Ilman lisäasetuksia opas painottaa hieman raideliikennettä, koska se pysyy parhaiten aikataulussaan, ja tämä painotus on monien mieleen. Itse sen sijaan arvostan lyhyintä matka-aikaa ja olen valmis tekemään moniakin vaihtoja sen eteen ja kävelemään aika pitkiä matkoja, jos se on nopeinta.

Ja jos nyt olen jossain Jumbossa vaikka ja tahdon matkustaa Kauklahteen, kyllä kännykän Reittiopas auttaa paljon siinä. Muuten tulisi varmaan mentyä keskustan kautta, joka on hitaampaa useimmiten. Sitten tulisi ajateltua, että autolla pääsisi tämänkin reitin suoraan kehätietä pitkin, jos ei tietäisi vaikka 535:stä tai 540:stä.

Laitanpa tähän viestiketjuun tämän mainion pohdinnan yksityisautoilun noususta ja tuhosta (englanniksi), joka oli linkitetty yhteen fillarifoorumin viestiketjuun. Varsin tyhjentävä analyysi

http://www.bikereader.com/contributors/misc/gorz.html

Käsittääkseni reittiopas on tarkoitettu nimenomaan sellaisten reittien etsimiseen, joita ei päivittäin kulje. Ja kertoohan se satunnaiselle käyttäjälle, että joukkoliikenteelläkin pääsee. (Joissakin tilanteissa tosin saa pelkkiä kävelyehdotuksia.)

Yleensä yksinkertainen on kaunista ja toimivaa. Mutta jos joukkoliikenteeseen saadaan lisää käyttäjiä teknologisilla koukeroilla, niin siitä vaan. Tällainen humanismiin taipuvainen tallaaja vain aina pitää toimivaa liikennettä tärkeämpänä kuin (vihon)viimeisimmän elektroniikan mukaisia oheistoimintoja.

Tuo satunnainen käyttäjä, varsinkaan jos ei ole paikkakuntalainen, ei välttämättä edes tiedä kaikkia kulkuneuvovaihtoehtoja etukäteen. Ei hän ryhdy ensimmäisenä sulkemaan pois kävelyitä tai busseja tai junia, vaan luottaa koneen tarjoavan parhaan mahdollisen yhteyden. Pitäisikö hänen etukäteen tietää sulkea pois kulkuneuvon vaihdot, jos hän ei edes tunne linjaston rakennetta?

Kyllä satunnainen kulkija viimeistään paluumatkalla kummastelee koneen ehdotuksia, jos vaikkapa Hämeentieltä Länsi-Pakilaan matkustaessaan on ensin mennyt Tuusulantien seutulinjalla tai 70V:llä Käskynhaltijantien pysäkille (se hämärä tasku sillan alla) ja siinä odotellut 66A:ta. Kun samalla bussilla pääseekin koko matkan, niin hän kyllä olisi mennessäkin odotellut bussia mieluummin elävässä kaupunkiympäristössä kuin meluisan moottoritien varressa sillan alla. Pitäisikö satunnaisen matkailijan muka arvata reittioppaan suunnittelijan aivoitukset? Vaihdottoman yhteyden olisi saanut valitsemalla perilläoloajan, mutta valitsemalla lähtöajan saakin ensimmäisen teoriassa paikalle tulevan bussin ja parhaimmillaan monta vaihtoa reitillä, jota kulkee suora linja koko matkan.

Jos tuntee järjestelmän ja reitit, niin voihan niillä algoritmeilla kikkailla mielin määrin. Joskus vain tuntuu, että tärkeimmän tarkoituksen (hyviä ehdotuksia harvoin tai ei koskaan matkustetulle reitille) ohella myös leluominaisuudet (ja niiden taakse piilotetut kaupalliset intressit) nousevat pintaan, kun näitä hakujärjestelmiä kehutaan.

Miksi säännöllisesti samalta pysäkiltä samaa reittiä matkustavan pitäisi etsiä "omia lähtöjä" kännykästä tai tietokoneelta tai muista vimpaimista, kun hän tietää ne muutenkin? Jos se saa hänet pysymään joukkoliikenteen käyttäjänä, niin ok. Mutta kyllä se niin sanotusti uusavuttomien touhulta tuntuu.

Jos joku autoilija on ylettömän innostunut näpelöimään laitteita, niin hän todennäköisimmin asentaa autoonsa navigaattoreita ja muita "gigapikseleitä". Tuskin hänen ensimmäinen ajatuksensa on mennä pysäkkikatokseen kuvaamaan "unikoodeja" kamerapuhelimellaan.

enqvisti sanoi:

Laitanpa tähän viestiketjuun tämän mainion pohdinnan yksityisautoilun noususta ja tuhosta (englanniksi), joka oli linkitetty yhteen fillarifoorumin viestiketjuun. Varsin tyhjentävä analyysi

http://www.bikereader.com/contributors/misc/gorz.html

Klikkaa laajentaaksesi...

Olipa älykäs kirjoitus. Minulle oli hämmästys, että tuo on allekirjoituksen mukaan kirjoitettu jo 1973. Siis ennen öljykriisiä, joka öljyn hinnan vuoksi pani pohtimaan autoilun järkevyyttä. Ei siis autoilun ympäristöhaittojen ja turhuuden vuoksi. Kirjoittaja käsittelee myös kaupunkirakenteen hajoamista, joka sekin on tullut yleiseen keskusteluun vasta vuosituhannen vaihteessa. Kirjoittaja myös kohdistaa kritiikkinsä modernistien funktionaaliseen, toiminnot erikseen sijoittavaan kaupunkiteoriaan, vaikka ei mainitsekaan tuon kaupunkirakenneidean lähdettä eikä edes nimeä. Eikä sitä, että koko idea syntyi innostuksesta autoon.

Niille, jotka eivät jaksa lukea aika pitkää englanninkielistä tekstiä, lyhyt yhteenveto siitä, mitä siinä sanottiin.

Kirjoituksen perusajatus on, että autosta ei ole käyttäjälleen mitään hyötyä, jos kaikilla on auto. Autoon perustuvassa yhteiskunnassa matkustamiseen kuluu enemmän aikaa kuin ilman autoa. Mutta matkustaminen maksaa toisin kuin kävely ja pilaa ympärsitön, toisin kuin kävely. Autosta on hyötyä ainoastaan auto- ja öljyteollisuudelle, josta ihmiset tulevat riippuvaisiksi samalla tavalla kuin elintarvike- ja rakennusteollisuudesta. Kuitenkin auto- ja öljyteollisuus tuhoavat itse oman mahdollisuutensa. Sillä mikään, millä ihmiset on houkuteltu ostamaan ja käyttämään autoa, ei toteudu. Kukaan ei pääse autolla nopeammin kuin muut tai vapaammin kuin muut. Autolla ajaminen ei ole itsenäistä valintaa, vaan jonossa kulkemisen pakkoa ja seisovassa ruuhkassa paikallaan olemisen pakkoa. Kävelijä tai pyöräilijä liikkuu yhtä nopeasti tai nopeammin, halvemmalla sekä vapaana pysähtyä, kääntyä ja valita reittinsä. Ei sillä nopeudella, jota ainoa auto voisi käyttää, mutta yhtä nopeasti kuin autot kaupungissa.

Auton tarve syntyy eriytetystä kaupunkirakenteesta, jossa yksi alue on asumiselle, toinen työpaikoille jne. Alueiden välillä on liian pitkät matkat käveltäväksi. Mutta auto tuhoaa kaupungin. Autot ja ihmiset eivät mahdu asumaan tiiviisti kuten kaupungissa on. Ja tiivis kaupunki täynnä autoja on niin epämukava, että auton vuoksi muutetaan maaseudulle, koska se on mahdollista auton kanssa. Mutta näin kierre jatkuu ja riippuvuus autosta tiukkenee.

Kirjoittajalla ei ole näkökulmaa ympäristön saastumisesta ja ilmaston lämpenemisestä, koska ne eivät olleet vielä 1973 globaaleja ongelmia. Mutta ehkä juuri siksi kirjoitus onkin niin älykäs, koska se käsittelee auton välittömiä vaikutuksia ja ongelmia. Ilmasto- ja saastekysymykset tulevat vasta niiden päälle. Kiihkeimmät autoilun puolustajat eivät ole koskaan myöntäneet, että autoista ei tosiasiassa ole mitään hyötyä tai että ruuhkautuminen ja kaupunkirakenteen hajaantuminen olisivat haittoja. Ilmasto-ongelmaa hekään eivät uskalla kieltää - ainakaan ihan kaikki.

Jospa siis ilmastonmuutoksen vuoksi saataisiin syy palata kaupunkisuunnittelussa kirjoittajan kuvaamin autottomiin ratkaisuihin, niin hyvä edes niin.

Minun on helppo yhtyä kirjoittajan ajatuksiin, koska olen käsitellyt samoja asioita itsekin ja selvittänyt niitä myös Mennäänkö metrolla? -kirjassani.

Antero

Ilmari Syrjälä sanoi:

Tällainen humanismiin taipuvainen tallaaja vain aina pitää toimivaa liikennettä tärkeämpänä kuin (vihon)viimeisimmän elektroniikan mukaisia oheistoimintoja.

Klikkaa laajentaaksesi...

Olen liikenneinsinööri, oikein diplomi-sellainen, mutta silti olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä.

Reittiopas on hyvä, en sitä kiellä ollenkaan. Kun on kerran käytettävissä teknologia, joka puolestasi selaa aikataulut ja kertoo parissa sekunnissa sen, minkä selvittämiseen kolmen eri aikataulukirjan kanssa menee ehkä 10 minuuttia, niin totta kai sellainen pitää olla saatavilla. Ja myös kännykkään, enemmänhän sitä muualla kuin kotona tarvitsee.

Reittioppaita on nykyään lähes joka kaupungissa maailmalla, mutta hyvin olen tullut toimeen ilman niitä turistina. Sillä harvassa ovat olleet ne kaupungit, joiden joukkoliikenne on yhtä sekavaa kuin täällä. Reittikartta on riittänyt. Kun tietää, minne on menossa, kartasta näkee nopeasti sen, mitä sähköinen reittiopas voi kertoa. Mutta ei tarvitse laitetta eikä yhteyttä.

Olennaisia eroja meikäläiseen systeemiin on kaksi. Ensinnä vaihtojen toimivuus. Yöliikennettä lukuun ottamatta en ole joutunut tilanteisiin, joissa on odotettava "jossain" pysäkillä 20-30 minuuttia. Meillähän tätä löytyy keskellä päivää pakollisesta liityntäliikenteestä.

Toiseksi linjasto perustuu selkeisiin yhtenäisiin ja usein läpi kaupungin kulkeviin linjoihin, joita myös kartassa on helppo seurata värikoodilla. Yleensä nämä linjat ovat raiteita. Ja vaikka niiden nimi olisi metro tai U-bahn, niillä pääsee kävellen perille.

Kartta värillisine linjoineen antaa sekä lyhimmän että nopeimman reitin, kun matka-aika ei ole kiinni silloin tällöin kulkevien vuorojen sopimisesta toisiinsa. Ei tarvita muuta algoritmia kuin silmät ja terve järki. Siis kun on toimiva joukkoliikenne.

Tätä kaikkea havainnollistaa oikein hyvin HKL:n linjakartan "bussipuoli". (Ratikkapuoli on ihan jees, siellähän on mannermainen värillinen raitiotiekartta - puolen vuosisadan takaa ja 1930-luvun kaupungin laajuudella.) Oikealla alakulmassa on yöliikennekartta, isompana on päiväliikennekartta. Kummasta on helppo selvittää, millä on jonnekin menossa?

Yöliikennekartassa on mainio luonnos koko seudun selkeän ja yksinkertaisen sekä helposti käytettävän joukkoliikenteen perustaksi. Noille yhteyksille raiteet (ihan sama, onko R, U vai M -raiteita) täydennettynä puuttuvilla poikittaisyhteyksillä. Eikä muuten paljon poikkea päiväkartan sinisten viivojen sekamelskan kattavuudesta. Ja kun nuo raiteet on tehty, keskustasta voikin siivota siniset viivat tarpeettomina pois. Muutama esikaupungeissa toimiva täydentävä bussilinja ei ole pahitteeksi, ja ne on helppo hahmottaa myös kartalla.

Antero

Antero Alku sanoi:

Mutta ehkä juuri siksi kirjoitus onkin niin älykäs, koska se käsittelee auton välittömiä vaikutuksia ja ongelmia. Ilmasto- ja saastekysymykset tulevat vasta niiden päälle.

Klikkaa laajentaaksesi...

Jatkuvasti kasvavan autoilun tukehtuminen omaan mahdottomuuteensa on tosiasia, jota ei mainosmieskään voi peitellä, vaikka miten yrittäisi. Kaikkien aikojen ärsyttävimpään mainokseen (tee ympäristöteko, osta uusi auto) uskoneet tosin eivät taida herätä edes silloin, kun juuttuvat samaan ruuhkaan vanhojen autojensa kanssa.

Kun Helsingin kaupunki Radio Mellannylandin tämänaamuisen jutun mukaan nyt suunnittelee veneiden säilytyksen siirtämistä Kantvikiin pois kaupungin rantoja rumentamasta, niin milloinkahan alkaisi autojen säilyttäminen siirtyä pois katumaisemasta? :smile:

Jos moni on luopumassa veneilystä tuon takia, niin purisiko säilytyspaikan siirto myös autoilijoihin? Veneiden siirrossa voi olla sellainen huono puoli, että veneväki ajelisi sinne Kirkkonummelle tietysti autolla. Mutta mikä ihmeen velvollisuus kaupungilla on antaa katutilaakaan autojen säilytyspaikoiksi?

Reittiopas tekee mitä se lupaa, etsii nopeimman reitin. Kaikenlaisia verkkopalveluita käyttävänä ja itsekin joidenkin tuottamiseen osallistuvana, pidän sitä itseasiassa harvinaisen selkeänä ja hyvänä. Toisaalta semmoinen viihtyisyysopas olisi ihan mielenkiintoinen projekti, siis sellainen joka ehdottaa jotain vastausta kysymykseen mikä on viehättävin reitti Munkkiniemestä Arabiaan?

teme sanoi:

Reittiopas tekee mitä se lupaa, etsii nopeimman reitin. Kaikenlaisia verkkopalveluita käyttävänä ja itsekin joidenkin tuottamiseen osallistuvana, pidän sitä itseasiassa harvinaisen selkeänä ja hyvänä. Toisaalta semmoinen viihtyisyysopas olisi ihan mielenkiintoinen projekti, siis sellainen joka ehdottaa jotain vastausta kysymykseen mikä on viehättävin reitti Munkkiniemestä Arabiaan?

Klikkaa laajentaaksesi...

Olisihan sellainen mukava, mutta hankala toteuttaa käytännössä. Ensin jonkun pitäisi päättää mikä on palvelun käyttäjien mielestä viehättävää ja sen jälkeen arvioida jokaisen mahdollisen reitin viehättävyys.

Sen sijaan sitä ihmettelen, ettei reittioppaasta löydy vaihtoehtoa "halvin reitti". Esim. Länsi- ja Itä-Vantaan välillä voi olla nopeampaa kulkea Pasilan kautta junalla, mutta Vantaan sisäisellä bussilla matka tulee halvemmaksi ellei ole seutukautta. Vaikkapa Myyrmäki-Korso välille klo 14 lähtien löytyy oletusasetuksilla vain Pasilan kautta kiertäviä ehdotuksia. Kun ottaa junan pois käytettävistä kulkuneuvoista, löytyy yhtä nopea sisäinen bussivaihtoehto.

Ilmari Syrjälä sanoi:

Jos moni on luopumassa veneilystä tuon takia, niin purisiko säilytyspaikan siirto myös autoilijoihin? Veneiden siirrossa voi olla sellainen huono puoli, että veneväki ajelisi sinne Kirkkonummelle tietysti autolla. Mutta mikä ihmeen velvollisuus kaupungilla on antaa katutilaakaan autojen säilytyspaikoiksi?

Klikkaa laajentaaksesi...

Ottamatta kantaa siihen että onko erityisen fiksua pakottaa helsinkiläiset veneilijät siirtää veneensä Kirkkonummelle, niin kyllä useimmille autoilijalle auto on pelkkä käyttöesine, ei huvitteluvehje.

Jos jokin paikka on luonteeltaan sellainen että autoja sinne mahtuu vain rajoitetusti, tai autot eivät sinne kerta kaikkiaan sovi, niin onhan autoilua siellä tietenkin rajoitettava, tai kiellettävä kokonaan. Fiksu vastuuntuntoinen autoilija ymmärtää kyllä silloin mistä on kyse ja ymmärtää pysyä autonsa kanssa poissa sellaisista paikoista.

Tuleehan pakosta valinta eteen, jos autojen säilytyksen kanssa tulee ongelmia, minne sitä suuntaa matkansa. Auton omistamisen tuntuva vaikeuttaminen kantakaupungissa ja sen tuntumassa johtaisi vain syventäisi vain sitä kierrettä, että lapsiperheet muuttavat joukolla Nurmijärveille ja vastaaviin paikkoihin, kaupunkiin jäädessä vain sinkkuja, eläkeläisiä ja maahanmuuttajia, jotk aeivät harrasta sellaisia harrastuksia joihin tarvitaan auto.

Helsingissä ja suomalaisissa kaupungeissa ei ole otettu käyttöön kaikkia niitä keinoja joila autojen säilytys voitaisiin ratkaista tiheään rakennetuilla alueilla. Esim ent. Neuvostoliiton suurkaupungeissa autoja ei säilytetä niin paljon kaduilla tai talojen pihoilla, vaan autonomsistajat vuokraavat itselleen ymmärtääkseni aika pienellä rahalla pieniä peltisiä autotalleja jotka on keskitetty "autotallikyliksi" muutamin paikkoihin kaupungin laitamille.

Helsingissä se voisi olla vähän esteettisemmin toteutettu, mutta kuitenkin sillä periatteella että autotallit eivät ole kantakaupungissa, vaan autotallikylä olisi teollisuusalueilla tyyliin Tattarisuo, Metsälä ja Konala.

t. Rainer

Ilmari Syrjälä sanoi:

Miksi säännöllisesti samalta pysäkiltä samaa reittiä matkustavan pitäisi etsiä "omia lähtöjä" kännykästä tai tietokoneelta tai muista vimpaimista, kun hän tietää ne muutenkin? Jos se saa hänet pysymään joukkoliikenteen käyttäjänä, niin ok. Mutta kyllä se niin sanotusti uusavuttomien touhulta tuntuu.

Klikkaa laajentaaksesi...

Jos hän matkustaa aina samaan aikaan samaa reittiä, ei hän sitä reittiopasta tarvitse. Kuitenkin vaikkapa työpäivän jälkeen hän voi yllättäen haluta käydä vaikkapa ystävällään ja reittiopas löytää hänelle sopivan reitin juuri siihen aikaan, kun hän on lähdössä. Poikittaisyhteyksien ollessa kyseessä reittiopas on kullanarvoinen, kun poikittaislinjat kulkevat harvemmin ja niillä on lukuisia sopivia yhdistelmiä tarjolla eri reittien kautta. Sellaiselle ihmiselle, jonka elämässä samat asiat tapahtuvat aina samaan aikaan samassa paikassa, reittioppaalla ei ole käyttöä kuin satunnaisesti.

Haluaisin matkustaa vaikka nyt Sörnäisistä Puistolaan. Tiedän, että sinne menee 75, 73, sitten pääsee myös jollain kulkupelillä (50, 505, 7A, 22, 58, 58B) Pasilaan ja siitä junalla, tämän lisäksi bussi 70V+75A, 70+76B ja 77+75A. Olisi aivan mahdotonta muistaa näitä aikatauluja ulkoa ja mieluummin lähden heti kuin mahdollista, vaikka matka olisi vaihdollinen, kuin odotan suoraa bussia jolla olisin myöhemmin perillä.

Syyt reittioppaan käyttöön minulla ovat vaivattomuus ja se, että säästän aikaa kun saan tietää parhaimmat reitit, enkä turhia mutkittele matkoillani, kun saan tietää parhaimmat aikataulut. Autolla ei niinkään tarvitse navigaattoria, koska autoteillä ei ole aikatauluja, mutta pääkaupunkiseudulla joukkoliikennepuolella on niin paljon eri yhdistelmiä, että ei niitä yksinkertaisesti ole mahdollista hallita pään sisällä varsinkin kun eri päivinä ja vuodenaikoina on eri aikataulut. Enkä näe siinä järkeäkään opetella turhan takia aikatauluja, ihmisen muisti kun on pettäväinen.

Jussi sanoi:

Sen sijaan sitä ihmettelen, ettei reittioppaasta löydy vaihtoehtoa "halvin reitti". Esim. Länsi- ja Itä-Vantaan välillä voi olla nopeampaa kulkea Pasilan kautta junalla, mutta Vantaan sisäisellä bussilla matka tulee halvemmaksi ellei ole seutukautta.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä on meidän seudun joukkoliikenteen iso vika, nämä älyttömät tariffirajat jotka pakottavat matkustamaan hitaampaa reittiä, koska nopein ja mukavin reitti (juna) on kalliimpi. Puoli kaupunkia kiertävällä helteisellä Ikaruksella pääsee halvemmalla. Jotain tolkkua pitäisi tähän tariffijärjestelmään saada.

R.Silfverberg sanoi:

Helsingissä se voisi olla vähän esteettisemmin toteutettu, mutta kuitenkin sillä periatteella että autotallit eivät ole kantakaupungissa, vaan autotallikylä olisi teollisuusalueilla tyyliin Tattarisuo, Metsälä ja Konala.

Klikkaa laajentaaksesi...

Voitaisiin myös valita joku keskeinen joukkoliikenteen paikka ja rakentaa sinne tällainen keskitetty autovarasto. Kaupungissa kun ei autoa päivittäin tarvitse, mutta monet tykkäävät sitä pitää, niin tällainen voisi olla kätevä. Tosin en tiedä, näkisivätkö ihmiset mielekkäämpänä sitten luopua autosta kokonaan ja vuokrata sitä City Car Clubin tapaisesta paikasta, jos auto ei olisi omassa kellarissa/pihalla.

12.07.2007 Suomenmaa lehdessä oli pekkarisen haastattelu

Suomenmaa/Pekkarinen sanoi:

Pekkarinen kannattaa alueellisia tiemaksuja

Vähäisestä kulutuksesta palkitaan sekä autoilussa että kotitalouksissa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) kertoo, että autoilijoita voidaan tulevaisuudessa verottaa sen mukaan, missä päin Suomea he ajavat. Satelliittipaikannukseen perustuva verotusta on selvitelty jo monen vuoden ajan.

– Se on täysin mahdollista ottaa käyttöön Suomessa. Teoriassa idea olisi se, että siellä missä julkisia liikennevälineitä ei ole, ajetuista kilometreistä perittäisiin vähemmän veroja kuin siellä, missä niitä on. Paikallinen järjestelmä voisi kerran kuukaudessa tai vuodessa kertoa, missä olet kilometrisi ajanut ja vero voi määräytyä sen mukaan.

Kotitalousenergiankäytössä tullaan myös menemään uusiin järjestelmiin, jotka seuraavat kokonaiskulutusta.

– Vähäisestä kulutuksesta palkitaan. Nämä kaksi ovat sukua toisilleen, Pekkarinen vertaa.

Pekkarinen ei halua vielä kajota valmistelussa olevan ilmasto- ja energiastrategian yksityiskohtiin, mutta olennaista on se, että suurempipäästöisiä ja vanhempia autoja omistavien pienituloisten ei haluta kärsivän veroratkaisuista. Vähäpäästöisten autojen ostoa kannustetaan kuitenkin tulevaisuudessa keveämmällä verotuksella.

Tällä vaalikaudella pitäisi Pekkarisen mielestä myös päästä siihen, että kaikki linja-autot käyttäisivät vain biopolttoaineita.

– Se voitaisiin määrätä lailla, hän sanoo.

Ympäristöpolitiikan professori Pertti Rannikko kannattaa ajatusta tiemaksuista, jotka olisivat suurimpia kaupungeissa ruuhka-aikana ja pienimpiä syrjäseuduilla, jossa autoilu on välttämätöntä. Se olisi hänen mielestään oikeudenmukainen ja tasapuolinen tapa verottaa liikennettä.

Rannikko muistuttaa, että yhteiskunta on viimeisten vuosikymmenten aikana kehittynyt jatkuvasti suuntaan, joka pakottaa ihmisiä liikkumaan. Nykyään erityisesti vapaa-ajalla liikutaan yhä enemmän. Harrastuksiin siirtyminen aiheuttaa liikenteestä jo lähes puolet.

Nykyistä paremmin toimivat kyläyhteisöt voisivat vähentää tarvetta liikkua pitkiä matkoja harrastusten pariin.

– Yhteiskunnan pitäisi pyrkiä tukemaan paikallisyhdyskuntien elämää. Rakenteita pitäisi suunnitella määrätietoisemmin, Joensuun yliopiston ympäristöpolitiikan professori sanoo.

Myös päivittäiset työmatkat pakottavat monia ihmisiä liikkumaan pitkiä matkoja. Rannikon mielestä etätyötä tulisi edistää työmatkustamisen vähentämiseksi.

– Pitäisi tukea mallia, jossa osa viikosta tehtäisiin etätyötä. Ihmisten syyllistäminen on turhaa, jos yhteiskunta ei pyri tukemaan liikkumisen vähentämistä.

Rannikon mielestä syrjäseuduilla asuvat eivät saa joutua maksamaan suuria maksuja tai veroja välttämättömästä autoilustaan.

– On kohtuutonta, että joutuu maksamaan yleisestä edusta, kun on pakko liikkua, hän sanoo.

Visio satelliittipaikannukseen perustuvista tiemaksuista tuntuu Rannikosta kuitenkin vielä melko kaukaiselta ajatukselta. Hänen mielestään tarvittaisiin myös lyhyemmän aikavälin vähemmän kunnianhimoisia ratkaisuja.

– Vähän lyhyemmillä askelillakin pitäisi edetä, Rannikko sanoo
Joonas Alaranta
Pauliina Liedes
Helsinki

Klikkaa laajentaaksesi...

Lähde http://www.suomenmaa.fi/Uutiset.html