Mikä sitten estäisi luopumasta tästä mallista ja jatkossa mm. linjojen 20, 30, 560 jne. mentäisiin vain etuovesta ja näytettäisi kuljettajalle lippu? Typerää vaan nostaa hartioita kun ongelmaan voisi puuttuakin
Yksi yksinkertainen näkökulma on se, että jos ajatellaan runkobussien olevan sellaisia, joilla on aika paljon matkustajia, niin kyytiinnousu on todella paljon hitaampaa, jos jokaisen pitää mennä etuovesta ja näyttää lippu. Tämä oli hyvin nähtävissä silloin, kun Fredalla kulki ratikka Kampin kohdalla. Ratikka jäi jatkuvasti jumiin, kun edessä oli bussi, jonne nousi 20 ihmistä, joista jokainen turasi matkakorttikoneen kanssa oman aikansa. Nehän ei ole kovin nopeita vempeleitä silloin, jos haluaa ostaa siltä laitteelta lipun. Mitä hitaampi liikenne, sitä enemmän tarvitaan busseja ja jo yhden bussin lisäys on luokkaa 350 000 €/vuosi. Kannattaako se, vai kannattaako antaa väen mennä pummilla? Pitäisi laskea auki. (Tämä argumenttihan ei päde sellaisella tavanomaisella peltobussilinjalla, jossa kulkijoita on niin vähän ja hekin lähinnä vakituisia, että sitä hidastusta ei juurikaan tule.)
Toinen, vähän ikävämpi näkökulma on sitten tuttu HKL-Suyn ajalta ja metrosta. Lautakunta halusi portit metroasemille, ainakin keskeisimmille. Suy ei halunnut, koska se tiesi, että metrossa on vähintään 15 % liputtomia, ja todennäköisesti niistä merkittävä osa jäisi metrosta pois, jos sinne ei enää pääsisi ilmaiseksi. Olisi ollut hyvin kiusallista kertoa, että kruununjalokiven matkustajamäärä on tippunut esim 20 000:lla vuorokaudessa (luokkaa 9% aikana, jolloin oli vain itämetro). Niinpä virkamehistö vastusti portteja ponnekkaasti ja lennokkaasti keksien mitä mielikuvituksellisimpia tekosyitä. Nyt en ollenkaan tiedä, miten Höselissä suhtauduttaisiin suljettuun rahastukseen runkobusseissa, mutta voin kuvitella, että kun matkustajamäärät ovat muutenkin laskeneet 15–19 %, niin siihen ei kaivata enää mitään lisälaskua.
Esimerkillä olisi pitänyt mainita, missä on turhaa kapasiteettia ja missä taas liian vähän.
En minä sitä tiedä. Esimerkin jos haluat, niin kyllä täällä Espoossa pyörii valtavat armadat lähes tyhjiä busseja, riesaksi asti. Vaikkapa 582. Myös runkobussi 200 tuntuu ohittavan (oranssiksi teipattuja) pysäkkejä runsain mitoin, mikä tarkoittaa, ettei siellä ole kulkijoita sillä tavalla kuin pitäisi runkobussissa olla. Bulevardin eteläpuolella 20 ja 30 ovat aivan liikaa tarjontaa, siellä ilmeisesti riittäisi ainakin suurimman osan päivästä vain toinen.
Periaate on selvä: ryhdytään seuraamaan aktiivisesti nousijakohtaisia kustannuksia linjoittain ja tehdään siitä johtopäätökset. Se on sitten virkamiesten asia tuollainen seuranta järjestää ja esitellä asia poliitikoille.
Otso Kivekäs vei tuon ajatuksen vielä pidemmälle siten, että aktivoidaan kunnat mukaan: jos liikenne tulee aivan poskettoman kalliiksi järjestää, mutta kunta sitä silti haluaa, niin kunta maksaa sen suoraan eikä kierrätä sitä rahaa Höselin kautta (tai siis kierrättää toki, mutta kirjanpidollisesti eri tilin kautta). Eli luodaan selkeät pelisäännöt sille, mikä on oikeasti tarpeellista, joukkoja palvelevaa joukkoliikennettä, jonka HSL järjestää, ja mikä välttämätöntä palvelua ikään kuin hinnalla millä hyvänsä, jonka HSL järjestää kunnan nimenomaisesta tilauksesta.